Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja elämä eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli ei tarvitse erikseen tulla kysymään, mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osiosta löytyy myös tiivistettynä se, mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Kultakipon metsästys

<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 06.05.2019
18:14
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
JAMES/MARY

Ikinä tuskin kannatti olla liian varma mistään, mutta olin nyt aika varma, että taitaja oli oppinut läksynsä ja tulisi mieluummin omin jaloin kuin tajuttomana olalla. Ja ei se nyt maailmanloppu ollut. Saattaisi taitaja päästä ihan elossa takaisin tänne siveyden kehtoonsa, kunhan olisi ollut ensin hyödyksi. Tosin sitä edelliset taitajat toki viskattiin käytön jälkeen vain laivasta mereen tai no lankkua he olivat saaneet kävellä, mutta mereen olivat silti joutuneet. Ja maita ei ollut silloin ollut lähelläkään, joten he tuskin elivät ja olivat varmaan hain ruokana merenpohjassa. Mutta eikö tämä olisi muutenkin vaan palvelus taitajillekin? Jos homma toimisi, niin kuin olimme ajatelleet, niin hehän saisivat voimansa takaisin. No eihän taitajat sitä toki tienneet... ainakaan vielä, mutta luulisi kiinnostavan, jos heille nyt oli tarkoitusta kertoa sitä, mitä heistä todella halusimme.

No, mutta taitaja oli selvästi itku kurkussaan nyökytteli lopulta, että olisi valmis vihdoin ja viimein oikeasti tulemaan mukaan. "Ihan viisas valinta", totesin taitajalle, minkä jälkeen pääsimme lopulta matkaan(?) ja toivottavasti tällä kertaa ihan oikeasti sinne rannalle ja laivalle asti, ettei taitajaa tarvisi taas lähteä juoksemaan kiinni. No, jos hän sen tekisi, niin loppuisi mukavana leikkiminen siihen ja sen jälkeen kyllä näyttäisin kaapin paikan taitajalle ihan varmasti. Mutta ai hemmetti, kun se kosketus olikin sattunut ja lonkassa tuntui vieläkin se kaatuminen. Oli siinä ehkä häntäluukin saattanut mennä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 06.05.2019
18:49
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
MOTOCHIKA

Motochika oli yrittänyt keksiä, miten saisi oman taitajansa helpoiten mukaan, tai ylipäänsä mukaan, koska helppoa keinoa nyt ei ollut. Tyttö oli kuitenkin selvästi sokea, minkä takia Motochika oli tämän valinnut. Koska ei voisi ulkonäöllään säikyttää tätä kuten kaikkia muita tähän mennessä. Ongelma oli vain se, että tytöllä oli hännystelijöitä ympärillä jatkuvasti (?) ja heistä olisi päästävä eroon. Lopulta hän meni lähistöllä olevalle jäätelökojulle (en tiedä miten ne jäätelöä tekee mutta aivan sama) ja huusi kovaan ääneen, että tarjolla oli ilmaista jäätelöä 50:lle ensimmäiselle. Ja se sai aikaan sen verran ison hulinan ja rynnäkön, että tyttö joutui erilleen vahdeistaan (?), kuten Motochika oli toivonutkin. Sääli jäätelökauppiasta, mutta ei voinut mitään.

Motochika meni eksyneen tytön luokse ja tarttui tätä käteen, onneksi hänellä oli sentään hansikkaat. ”Täällähän te olette, pelkäsin jo, että kadotin teidät tässä mellakassa. Mennään rauhallisempaan paikkaan.” Hän sanoi ja toivoi, ettei tyttö kovin tarkasti tunnistanut holhokkiensa ääniä, ja alkoi sitten johdattaa tätä pois väenpaljoudesta.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 06.05.2019
19:16
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
TOPH

Seremonia oli mennyt ihan hyvin, vaikka olihan se nyt sokeana hieman haastavaa, kun maanvoimatkaan eivät toimineet, joten en nähnyt sitäkään vähää tällä kertaa. No en viime vuonakaan Tulimaassa ollessani, mutta kyllä tähänkin oli jollain tavalla jo tottunut kahdessa vuodessa. Vanhemmat tosin olivat lisänneet kahden vuoden aikana hännystelijämäärää perässäni, vaikka olisin kyllä pärjännyt parillakin, jos oli pakko ottaa hännystelijöitä mukaan. Heidän nimissään en kyllä pysynyt enää perässä, mutta yhteensä heitä oli nykyään kuusi kappaletta, joista kaksi oli naisia ja neljä miehiä, ainakin äänistä päätellen. Naiset olivat lisäksi aika nuorehkoja siinä, missä kolme miehistäkin, mutta yksi heistä lähenteli jo hautaa. Raukka ei näyttänyt koskaan pääsevän eläkkeelle.

Seremonian jälkeen hilpeä joukkioni pohti seuraavaa suunnitelmaa sen suhteen, minne seuraavaksi mentäisiin. Kuusikko ei kuitenkaan päässyt yhteisymmärykseen selvästikään. "Mitä, jos mentäisiin vaan kotiin? Tai siis sinne, missä meitä nyt majoitetaankin ennen kuin palaamme kotiin", ehdotin. Tosin sitä ei taidettu edes pohtia sen enempää, koska yllättäen miesääni huusi, että olisi ilmaista jäätelöä tarjolla 50:lle ensimmäiselle ja siitäkös riemu repesi ja alkoi melkoinen häslinki ympärillä, että siinä rytinässä meni itselläkin hieman pasmat sekaisin. Pahimman ryysiksen jälkeen joku yllättäen tarttui kädestäni kiinni sanoen, että täällähän minä olinkin, kun oli pelännyt kadottaneensa minut mellakassa ja sitten piti mennä jo rauhallisempaan paikkaan. "Niin, missäpä muuallakaan olisin. Mutta ilmeisesti pääsitte vihdoin yhteisymmärrykseen siitä, mihin menemme?" kysyin mieheltä, jonka ääni oli ollut kyllä outo enkä unohtanut ääniä koskaan. Mies ei kuulunut hännystelyporukkaan ja hajukin oli outo. Oliko hän erehtynyt henkilöstä, muuten vain idiootti vai oliko tämä kidnappaus? Vai oliko hännystelijöitä oikeasti seitsemän?! Mikä painajainen... Oli miten oli, pitäisi keksiä jotain ja pian, mutta väkeä oli niin paljon ja joka puolelta kuului hälinää, niin ajatukset eivät ihan pysyneet kasassa. Eihän tämä olisi ongelma eikä mikään, jos maanvoimat eivät olisi pettäneet.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 06.05.2019
19:38
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
MOTOCHIKA

Motochika sai tytön helposti mukaansa, mutta nyt piti vain olla nopea, ennen kuin tämä hoksaisi ja alkaisi kiljumaan apua. Tämä ihmetteli kuitenkin vain, että missä muuallakaan hän olisi, Ja sitten päätteli, että jotkut olivat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mihin he olivat menossa. Aivan, he olivat puhuneet ennen jäätelöhämäystä siitä, mihin menisivät. Tyttö oli ehdottanut sitä majapaikkaa missä ikinä lienikään, joten parempi huijata, että sinne oltiin menossa. ”Kyllä, jos tosiaan palaamme vain jo majapaikallemme, alkaa tulla kuitenkin jo myöhä.” Motochika vastasi taluttaen tyttöä samaa aikaa pois ihmisvilinästä kohti rantaa. Ei jäätelökään saisi ihmisiä kauaa pidettyä poissa tieltä ja kohta joku huomaisi, että hän oli siepannut jonkun lapsen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 06.05.2019
19:58
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
TOPH

Mies kyllä tiesi majapaikasta, joten ehkä hän oli yksi uusista, jotka olivat tulleet mukaan hännystelemään. Mutta mikään ei toki estänyt sitä, etteikö hän olisi kuunnellut puheitamme. Mutta myöhäkin alkoi ilmeisesti tulemaan ja matka vaan jatkui. "Hienoa, mutta osaan kyllä kävellä itsekin, kiitos vain. Ei tarvitse taluttaa", totesin miehelle, koska minusta tuntui kyllä siltä, ettei mies kuulunut hännystelyporukkaan mukaan. Mutta koska mies saattoi olla ties minkälainen sekopää tai hullu, niin en välittänyt alkaa huutamaankaan, koska mies saattaisi tehdä mitä lystää sen jälkeen, mutta jotenkin tästä oli kuitenkin pakko päästä pois. Tai no siis... olihan siihen keino. Sen enempää asiaa pohtimatta iskin hampaani äijän käteen(?) ja purin niin kovaa, kun vaan leuoista lähti(?), minkä jälkeen riuhtaisin itseni irti tämän otteesta(?) ja lähdin vaan juoksemaan johonkin satunnaiseen suuntaan. Ei ollut kyllä mitään hajua, että mihin suuntaan, mutta johonkin vai pitäen käteni edessäni, etten ainakaan suoraan törmäisi nenä edellä johonkin. Ei, että tässä päättömässä juoksemisessa mitään järkeä olisi ollut. Tosin aika vaikeaahan se oli täysin sokkona vaan rynnätä muutenkin jonnekin. Yritin myös huutaa hälinän yli, jos jotakuta vaikka kiinnostaisi auttaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
07:52
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
MOTOCHIKA

Tyttö valitti seuraavaksi, että osasi kävellä itsekin, eikä tarvitsisi taluttaa. Aivan varmasti. ”Tietenkin osaatte, mutta en tahdo, että eksytte väkijoukkoon.” Motochika selitti, koska miten sokea likka nyt muka oikeassa suunnassa pysyisi tässä melskeessä? Sitten tapahtui jotakin aivan odottamatonta, koska kakara iski hampaansa Motochikan käteen. No onneksi käsineet suojasivat myös pirulaisten teräviltä hampailta, mutta sen verran hän yllättyi moisesta tempusta, että ipana sai kiskottua itsensä irti. ”Perhanan räkänokka!” Motochika ärähti likan pinkoessa jonnekin kuin päätön kana. Mitähän hemmettiä hän nyt tekisi, tässä oli liikaa ihmisiä ja osa oli jo katsonut heidän suuntaansa, että mitä ihmettä. Ei hän nyt voinut jahtaamaankaan lähteä ja kakarahan vain hukkaisi itsensä. Tästä ei kyllä kehuja tulisi eikä hän tyhjin käsin voisi palata. Kakara saisi kyllä korvapuustin, jos Motochika onnistuisi saamaan tämän vielä kiinni! Ei se auttanut kuin yrittää seurata ilman, että herätti liikaa huomiota.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
12:32
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
TOPH

Ukko oli väittänyt kyllä, että uskoi toki minun osaavan kävellä itsekin, mutta ei kuitenkaan tahtonut minun eksyvän väkijoukkoon. Niin niin, aivan varmasti. Eivät ne kuusi muutakaan kädessä roikkuneet, kun jonnekin mentiin. Tokihan vanhemmat olivat sitäkin vaatineet, mutta minä en ollut moiseen suostunut ja lopulta vanhemmatkin olivat antaneet olla. Eli sekin jo kertoi, ettei kyseinen mies kuulunut hännystelijäporukkaan. Toki kaikki kuusi olivat ympärilläni melkein jatkuvasti ainakin vieraassa maassa ja huolehtivat siitä, etten törmäisi mihinkään, mutta eivät he käsissä roikkuneet. Mutta ei siinä, homma ratkesi sillä, kun puri menemään. Ei se hyvältä tokikaan ollut maistunut, kun äijällä oli ollut joka paskanen hanska kädessään. Perhanan räkänokkaa tämä raivosi vielä, mutta ihan oikein hänelle. Ketään tosin ei oikein tuntunut kiinnostavan hätäni, kun joku pervo jahtasi minua. Tai en tiennyt, että oliko hän pervo, mutta mikä muukaan? Ei tosin ollut hajuakaan, mihin olin matkalla ja missä ne oikeat hännystelijätkin olivat. Siellä jäätelöllä? Tosin sen jäätelökaverin ääni oli ollut täysin sama kuin tuon äskeisen pervon ja en kuitenkaan uskonut, että kaveri oli minua jäätelölle viemässä. Mutta, niin se suunta. No en edelleenkään tiennyt, minne oli menossa, mistä olin tulossa ja missä juuri nyt olin. Se melu oli kuitenkin vähentynyt, mutta jotenkin se vielä kuului siitä suunnasta, josta olin juossut ja se pervo taisi olla sillä suunnalla, joten sinne en kyllä menisi. Mutta olin selvästi juossut itseni hukkaan enkä tainnut olla enää juhla-alueellakaan. Pitäisi kai löytää joku piilopaikka jostain, mutta mistä, kun en nähnyt? No ehkä tunnustelemalla, mutta kun en edes tiennyt, mitä tunnustelisin, kun ei ollut hajuakaan, mihin olin juossut. Pitäisi vaan toivoa, että se pervo oli kadottanut minut.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
12:52
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
MOTOCHIKA

Tyttö pyöri hetken ympyrää keskellä toria ja alkoi sitten kipittää ihan itse kohti rantaa. Kukaan ei edes huomannut, kun sokea tyttö juoksi pitkin poikin katuja yksikseen. No parempi toki niin. Motochika seurasi kakaraa, joka hommasi itse itsensä pois ihmisten ilmoilta ja helpotti sieppaamistaan. No toki ystävällisesti tehty mutta olisi sen voinut tehdä puremattakin. Lopulta mies sai tytön taas kiinni ja tarttui tätä hartioista kiinni takaapäin. ”No niin, yritetäänpä uudestaan. Menet vain pahemmin hukkaan tuota menoa.” Motochika sanoi ja lähti kuljettamaan tyttöä kohti sitä venepaikkaa, jossa Kidd näytti jo odottavan sen blondin naisen kanssa. (?)

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
13:14
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
EDWARD

Kun seremonia oli ohi, lähti punapää siitä johonkin suuntaan ja minä tämä perässä. No en toki kyljessä kiinni, vaan jonkun matkan päässä seurasin tätä yrittäen lähinnä kehittää jotain keinoa saada tätä kauemmaksi juhla-alueelta. Lopulta mieleeni ei muuta pälkähtänyt kuin se, että ehkä kyseiselle naiselle voisi tarjota kaljat. Ei, että täällä sellaisia olisi eikä ollut mukanakaan, mutta eihän punapään sitä oikeasti tarvinnut tietää. Enää piti vaan toivoa, että nainen suostuisi kaljalle. Tiedä sitten miten sen asian ilmaisisin, mutta samapa se. Kai sen voisi vaan lonkalta vetää. Kovensin kuitenkin vähän tahtia, että saisin naisen kiinni ja saattoihan tämä vähän näyttää siltä, että oli eksynyt selvästi vääriin juhliin tai sitten tulkitsin väärin, mutta ehkä tämä tapaus jopa voisi oikeasti olla kaljan tarpeessa. Tai sitten olin vaan itse rommin puutteessa ja ajattelin vain, että ehkä nainenkin olisi. Samapa tuo.

"Hei... ja anteeksi, että näin tuppaudun vaan, mutta näin asiasta hirveästi tietämättömänä... se äskeinen seremonia oli siisti juttu", aloitin ja mietin vain itsekin, että mitä hemmettiä oikein yritin, mutta jotenkin se jutustelu piti aloittaa eikä heti vaan tarjota kaljoja. "Tässä tosin mietin, että näytät hieman siltä, että olisit jonkun vettä vahvemman tarpeessa, kun täällä ei selvästikään ole muuta kuin mehutarjoilu", jatkoin vain ja no vähänhän tämä lonkalta veto alkoi menemään oudon kuuloiseksi jo omastakin mielestäni varsinkin, kun oli itsekin selvinpäin matkassa. Iskuyritykset, jotka eivät olleet kyllä iskuyrityksiä tällä kertaa, kuulostivat aika latteilta, mutta sen kanssa oli eläminen. "Mutta kiinnostaisiko seura kaljojen ääressä?" menin kuitenkin lopulta asiaan. Miten pääni löikään näin tyhjää?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
13:31
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
KAMANOSUKE

Kamanosukea ei paljoa juhlat ja seremoniat olleet kiinnostaneet, koska tämä oli muutenkin vain ajan hukkaa. Miten tällainen pelleily muka vahvisti mitään suhteita kehenkään? Hän oli vain alkanut vihaamaan kuun maan edustajia entistä enemmän. Kun se turhuus oli jotenkin hoidettu putkeen, jopa Kamanosuken osalta, koska oli hän silti yrittänyt hoitaa osansa kunnolla, hän oli vain ottanut ja lähtenyt. Häntä ei kiinnostanut roikkua näissä juhlissa yhtään enempää kuin oli pakko. Sitten joku äijä tuli selittämään Kamanosukelle, ettei tiennyt mistään mitään. Kamanosuke oli jo sanomassa, ettei ollut täältä hourulasta kotoisin, eikä osannut neuvoa tietä kellekään tollolle, mutta ei tollo ollutkaan hukannut tietä. Aivot tältä olivat kadonneet, kun selitti miten siisti seremonia oli ja silleen. Mikä hemmetin urpo tämä taas oli?

Seuraavaksi tämä mies alkoi miettimään, että Kamanosukehan näytti siltä, että kaipasi jotakin vettä vahvempaa. ”Siis näytänkö mä susta joltain hiton juopolta vai!? Kato kuule peiliin urpo!” Kamanosuke tuhahti ärtyneenä, koska mitä hittoa? Kuka tuli vain ilmoittamaan jollekin tuntemattomalle, että oli viinan tarpeessa? Ja sitten mies kyseli jo, että kiinnostiko seura kaljojen ääressä. ”No ei kiinnosta, pidä kaljas.” Kamanosuke ilmoitti. Mikä ääliö, kuvitteliko tämä yrittävänsä iskeä häntä vai mitä? No saisi seuraavaksi turpaan, jos ei lähtisi muualle tyrkyttämään kaljojaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
13:52
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
EDWARD

Aloitus moiselle "lähetkö kaljalle?" -keskustelulle meni kyllä päin prinkkalaa heti alkuun. Varmaankin toki jo senkin takia, ettei minulla ollut minkäänlaista hajuakaan, mitä siinä seremoniassa tehtiin tai sen siisteydessä, koska se oli kaukana sellaisesta. Mutta nainen olikin paria astetta paljon vaikempi tapaus, miltä oli näyttänyt. Sen lisäksi iskuyrityksiltä putosi pohja, koska nainen kuulosti ehkä enemmän mieheltä kuin naiselta, kun sitten avasi suunsa eli miestäkö olin sittenkin iskemässä? No ulkonäöltään tämä oli ollut selvästi enemmän nainen, että... no ehkä hänellä vaan oli astetta mielenkiintoisempi ääni. Ei Kiddkään maailman miehekkäimmältä kuulostanut, vaikka mies olikin. Mutta mukaan nainen lähtisi joka tapauksessa, vaikka miten juopolta näyttäisin hänen mielestään. "Älä nyt väärin käsitä. En tarkoittanut, että kukaan juopolta näyttäisi", sain sanottua, mutta sitten pitikin jo pitää kaljat ihan vaan itselläni. No jos sellaista edes olisi tarjolla, niin ilman muuta pitäisinkin. Olisiko helpompi vetää vaan turpaan? No ei ehkä tässä kaikkien nähden kuitenkaan. "Älä nyt, ei maksa mitään... Mä tarjoan", yritin kuitenkin uudestaan, koska halusi hän tai ei, mukaan hän tulisi jollain keinolla joka tapauksessa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
14:43
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
KAMANOSUKE

Ukko yritti korjata tilannetta, että ei hän ketään juopon näköiseksi väittänyt ja sitten lupasi vielä tarjota. No se toki muutti asiaa, jos ilmaiseksi sai… Ja jos äijä yrittäisi mitään, ainahan hänet voisi tappaa. Mies näytti kuitenkin aika luuserilta, että tuskin tästä nyt mitään vastusta olisi ilman tuulenhallintaakaan. ”No olkoon sitten, siinä tapauksessa.” Kamanosuke sanoi, koska tyhmäähän oli jättää tarjous välistä, jos joku halusi tarjota ilmaista alkoholia. Tiedä sitten missä tällä oli mitään, kun tässä pahuksen siveyden kehdossa ollut kuin jotain vaapukkamehua, jos tahtoi juoda jotain muuta kuin vettä. Vettähän täällä toki riitti.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
15:12
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
EDWARD

Ilmaiset kaljat ilmeisesti muutti kaiken eli ei olisi ilmeisesti tarvinnut muuta sanoa alunperinkään kuin, että tulisiko hän kaljalle, jos tarjoisin. Ei se ollutkaan niin vaikeaa, kun olin aluksi ajatellut sen jälkeen, kun alussa meni heti pieleen. Tästä lähtien pitäisi mennä vaan suoraan asiaan, jos halusi jonkun naisen kanssa kaljalle täällä. Tosin seuraavaa tilaisuutta tuskin tulisi, kun ei tämänkään keskustelun ideana ollut mikää muu kuin saada nainen veneelle ja siitä laivaan ja säilöön. "Kaljat on rannan tuntumassa odottamassa, koska tänne ei saanut tulla omien juomien kanssa, joten jätin ne sinne odottamaan paluuta", selitin, kun nainen nyt oli vihdoin suostunut lähtemään kaljoille ilman kaljoa tosin, mutta ei naisen tarvinnut tietää, mikä siellä oikeasti odotti. Lähdin kuitenkin kohti rantaa katsoen toki, että nainen tuli myöskin(?), koska ei se nyt oikein onnistunut, jos tämä vaan karkaisi paikalta. Tosin seuraavassa hetkessä törkkäsin jalkani johonkin, joka luiskahti jalkani alta pois sen verran vauhdikkaasti, että kaaduin maahan. "Perkele sentään!" säsähdin, mutta ilmeeni muuttui samantien, kun huomasin, mihin olin kompastunut. Harvoin löysi hylättyä kruunua maasta yksinään lojumasta ja vielä kultaista sellaista. Nappasin kruunun käsiini ja nousin maasta seisomaan. Kruunulla voisi myös rikastua, jos sen myisi oikealle henkilölle. Asetin joka tapauksessa kruunun päähäni, koska miksi ei ja pudistelin hiekat takistani pois. "Jatketaan... Ei ole enää pitkä matka", sanoin naiselle jatkaen matkaa kohti rantaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
15:47
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
KAMANOSUKE

Kamanosuke lopulta suostui, vaikkei ollut ihan varma, olivatko ne ilmaiset kaljat tämän arvoisia kuitenkaan. Mies innostui kuitenkin ja selitti, että kaljat olivat unohtuneet rantaan. No kuinkas sattuikaan? Syy oli muka se, ettei tänne saanut tuoda omia juomia. No ei varmaan saanutkaan, eihän täällä saanut tehdä mitään. No sinne rantaan nyt sitten lähdettiin ryyppäämään, vähän Kamanosuke ihmetteli itsekin, miksi oikein suostui, mutta eipä oikeastaan ihan hirveästi. Seuraavaksi äijä kuitenkin otti nurin ja kirosi, minkä jälkeen poimi jonkun kultakruunun maasta ja laittoi päähänsä ja ilmoitti, että jatketaan matkaan. Mikä ihmeen urpo tämä oikeasti oli? Kamanosuke alkoi olla varma, ettei tällä oikeasti mitään kaljoja edes ollut, tyyppi oli jo juonut ne. No matka kuitenkin jatkui, vaikka fiksuinta varmaan olisi ollut vain jättää hörhö hörhöilemään ihan keskenään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
16:02
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
EDWARD

Ranta alkoi häämöttämään pikku hiljaa ja matkalla löytyi joku kadonnut viittakin, mutta se nyt ei jaksanut kiinnostaa ketään. Kidd ja Chousokabe näyttivät olevan jo omien taitajiensa kanssa paikalla. Kultakutri näytti puolestaan siltä, että olisi itkun partaalla, ellei ollut jo itkenytkin. Tämä pörhyläpää puolestaan näytti hyvin tympääntyneeltä käänteeseen joutua tänne ja istui vaan kiven päällä kädet ristissä. "Milloin sinä kruunun olet hankkinut?" Kidd kysyi samantien, kun vaan näki meidän saapuvan. "Samoihin aikoihin varmaan, kun sinä hukkasit sen", vastasin Kiddille. "Missä Jinpachi on?" kyselin kuitenkin perään. "Ei ole tullut vielä", Kidd totesi. "No ei se mitään... Aloitetaan ryyppybileet ihan kohta sitten, kun kaikilla on naisseuraa", vastasin, vaikka Jin nyt joutui kyllä tyytymään miesseuraan, koska hänen seuralaisena oli mies. "Aivan..." Kidd totesi katsahtaen siihen minun naisseuraani. "Niin tosiaan... Tässä on viehättävä seuralaiseni... Öö... En tainnut kuulla nimeäsi....?" jatkoin loput punapäiselle naiselle tiedä sitten, että oliko moisella esittämisellä enää niin merkitystä. No jos nainen aikoisi karkuun, niin voisi siltä lyödä sitten tajun pois. Nyt sillä ei enää ollut merkitystä, että oliko hän tajuissaan vai ei, koska ei kukaan ulkopuolinen asialle enää mitään mahtaisi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
16:34
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
KAMANOSUKE

Matka jatkui ja pian taidettiin olla perillä, mutta paikalla olikin hiukan enemmän porukkaa. ”Et sanonut, että täällä on muitakin. Ai kappas, täällä on tuttujakin.” Kamanosuke hoksasi sitten, että kultakutri ja sokea rääpäle olivat myös bileissä. Olisi varmaan pitänyt tajuta, että tässä oli jokin ihan muu taustalla, koska ainakaan Sanzou ei olisi tullut mihinkään ryyppybileisiin, se oli varma. Joku pohti tämän urpon kruunua, että mistä hän sen oli saanut, mutta nyt kun tosiaan mietti asiaa tarkemmin, niin se taisi olla Sanzoun. Tämäkin huomasi sen ja näytti melko närkästyneeltä. Sitten pohdittiin missä joku oli, mutta ei ollut ilmeisesti tietoa ja bileet aloitettaisiin vasta kun se joku olisi tullut. Sitten mies jatkoi viehättävästä seuralaisestaan, jonka nimeä ei edes tiennyt. ”Eikä sinun tarvitsekaan tietää, mutta voit lopettaa tuon lirkuttelun jo. Mistä helvetistä tässä on oikeasti kyse?” Kamanosuke kysyi, koska ei ryyppybileistä ainakaan. Mutta ehkä tästä tulisi tappelu? Koska kultakutri ja rääpäle oli selvästi vankeina, tuskin he täällä muuten vain hengasivat, ei oikein vaikuttanut sellaiselta seuralta, jossa heidän kaltaisensa ihmiset viettivät aikaansa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
17:11
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
JAMES/MARY

Olin ollut ensimmäinen kiharapään kera rannalla, että kaipa hänellä olisi ollut aikaa pestä se rättinsä. Sillä ei tosin ollut mitään merkitystä enää, koska se oli kuitenkin jäänyt matkan varrelle. Jonkun ajan päästä paikalle juoksi kuitenkin joku kädet ojossa, mutta silmien lasittuneesta katseesta päätellen likka oli sokea. Niin ja lisäksi yksi niistä taitajista, jotka piti napata mukaan. Hetkeä myöhemmin myös Chousokabe saapui paikalle laskien kätensä takaapäin likan olkapäille sanoen tällä, että uudestaan pitäisi yrittää. "Ai haluatko, että puren myös toista kättäsi?" likka toteti koppavasti, mutta totesi ilmeisesti, ettei pääsisi pakoon kuitenkaan, joten istui närkästyneen näköisenä kiven päälle ja risti kätensä rintansa eteen. Sitten pitäisi enää odottaa, että Edward ja Nezu pääsisivät paikalle niiden parin muun taitajan kanssa.

Jonkun ajan päästä Edward saapuikin punapään kanssa paikalle kruunu päässään, joten päätin ihan vaan kysyä, mistä moinen oli matkaan tarttunut, mutta ilmeisesti minulta. Hetki meni ennen kuin tajusin, että aivan, kruunu oli sen kiharapään. Se oli tosiaan pudonnut matkasta, mutta olin unohtanut sen samantien, kun olin ollut niin tuohduksissa kiharapään karkureissun takia, mutta sittemmin hillinnyt itseni tekemästä mitään typerää. No kruunu oli saapunut takaisin, vaikkakaan ei sen oikealle omistajalle kuitenkaan, mutta samapa tuo. Punapää oli kuitenkin seuraava, joka avasi suuntaan Edwardille siitä, ettei tämä ollut sanonut, että muitakin olisi paikalla. "En, mutta mitä merkitystä sillä on? Kalja maistuu kaljalta joka tapauksessa", Edward totesi ja minulla meni hieman ohi, mutta sama se. Sitten pohdittiin Nezun olinpaikkaa, mutta eipä ollut näkynyt sitten sen, kun mies oli lähtenyt sen viimeisen taitajan perään.

Edward kuitenkin yritti selvästikin vielä jotain viehättävästä seurastaan, joka taisi olla mies sittenkin oikeasti. Edward halusi tietää myös taitajan nimeä, mutta ei saanut tietää ja lirkuttelut sai loppua. "Samapa tuo", Edward vastasi siihen, minkä jälkeen nimettömäksi jäänyt punapää halusi tietää, mistä ns. helvetistä tässä oli kyse. "Ei yhtään mistään", Edward totesi ja vetäisi sen jälkeen punapäätä turpaan(?) ilmeisesti ajatuksenaan saada punapää tajuttomaksi, koska hän ilmeisesti alkoi myöskin tajuamaan pikku hiljaa homman todellisen laidan ja oli ainoa, joka saattaisi laittaa hanttiin tajutessaan, mihin oli joutunut. Kiharapää oli sen verran parka, että tuskin aikoisi enää mitään ja sokea likka nyt paljoa voisi tehdä, vaikka olikin uhonnut purra Chousokabea myös toiseen käteen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
17:25
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
KAMANOSUKE

Kamanosuke ei saanut vastausta enää, mutta sen sijaan hän sai turpaansa. Se tuli sen verran nopeasti ja yllättäen, ettei hän osannut varautua ja oli seuraavaksi selällään maassa. Hän rämpi ylös nenä verta vuotaen ja veti sitten kusarigaman vyöltä. ”Kyllä tämä aina kaljat voittaa!” Hän totesi, koska tappelu piristi aina päivää ja olisi varmaan kiinnostavinta, mitä tällä reissulla oli tapahtunut ja tulisi tapahtumaan. Hän heitti itseään huijannutta junttia seuraavaksi kusarigamansa raitapainolla (?) ja oli samalla varuillaan, jos tämän kaverit päättäisivät ottaa osaa tappeluun. Koska kahdesta ressukasta nyt ei olisi mitään apua, ei että Kamanosuke apua tarvitsisikaan, kyllä hän nämä idiootit yksinkin tappaisi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.05.2019
17:42
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
JAMES/MARY

"Sepä oli hienosti ratkaistu", totesin, kun punapää kömpi nenä verta vuotaen hetken päästä ylös maasta, kun Edward oli tätä turpaan vetänyt, mutta epäonnistunut täysin tarkoitusperissään. No ei aina voinut voittaa, mutta tappelua ei kai oltu haettu tähän tilanteeseen. Punapää oli kuitenkin ihan into piukeana siitä, että saisi tapella ja kyllä se ilmeisesti kaljat voitti. Riippui toki, oliko se vaan perus kaljaa vai jotain parempaa, mutta ei ollut epäilystäkään, että perusmiehet käyttäytyivät juuri noin. Jonkun heinien niittohärvelin, jota oli selvästi tuunannut itse, punapää oli vyöltään esiin kaivannut ja viskoi jo jollain pallolla Edwardia, joka ei selvästikään ollut odottanut mitään ja sai siitä suoraan vatsaansa tuoden kättään vatsansa kohdille, mutta käänsi sitten katseensa punapäähän. Pyöräytin vain silmiäni, että tässäkö sitä taas oltaisiin ja toivoin, että Nezu palaisi pian sen viimeisen kakaran kanssa. Edward kaivoi joka tapauksessa kaksi miekkaansa vyöltään esiin huitaisten toisella punapään suuntaan(?). "Et voi olla tosissasi. Muistat kai, ettei ole varaa tappaa häntä siihen tai vuodattaa kuiviin", totesin vaan tuoden kättä otsalleni. Edward ei kuitenkaan vastannut siihen mitään, ei edes merirosvon perusvirttä, mutta kaipa tuo pahvipää itsekin ymmärsi, ettei kuolleella tai puolikuolleella taitajalla ollut mitään merkitystä pikku tehtävämme kannalta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.05.2019
18:12
Otsikko: RP. Kultakipon metsästys
JINPACHI

Jinpachi seurasi omaa kohdettaan ja päätti jatkaa sillä hyväksi todetulla metodilla. Niinpä hän otti tupakan esiin ja lähti kohti poikaa ja pysäytti tämän laittamalla käden tämän hartialle (?). ”Hei poika, oisko antaa tulta?” Hän kysyi sitten, niin pääsisi hyvin keskustelun alkuun. Oli Kiddy mitä mieltä tahansa, Jinpachista tämä oli hyvä strategia.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2019 Mahti roolipelit - suntuubi.com