Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 14.01.2016
17:17
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Idiootti sen kun jatkoi vaan nauramistaan eikä ollut ilmeisesti lopettamassa vähään aikaan sitä. Tiesin kyllä, että huono menninkäistaijoissa ja -loitsuissa ja vaikka olinkin myös harjoitellut Syvyyksien loitsuja, niin eivät ne olleet niin helppoja ja ne verottivat voimia aika paljon, vaikka saattaisinkin onnistua paremmin niissä. Joka tapauksessa punapää vaan jatkoi nauramistaan ja morkkaamista, mikä taas lannisti entistä enemmän ja halusin entistä enemmän nirhata moisen itikan. Lisäksi tuntui siltä, että kaikki toljottaisivat, vaikka eivät varmasti toljottaneetkaan, mutta siltä vaan tuntui. Tunsin itseni varsin pieneksi ja halusin painua maan alle. Olihan näytös melko kehno ja tätä menoa olisin varmasti vaan naurunaihe. Eikä sekään helpottanut oloa yhtään kun se toinenkin punapää jokseenkin huvittuneesti vielä sanoi siitä, että pelleilyn voisi lopettaa kun emme kerta mitään osaa. Tiedä sitten, että oliko sanat vaan minulle tarkoitettu oikeasti vai molemmille, mutta ei idiootti punapää ollut kyllä kerennyt tekemään mitään kun näytin surkeat kykyni kaikille. No, jos jotain hyvää tästäkin voisi sanoa, niin ainakaan Rickter ei hyökännnyt kimppuuni, mutta sen sijaan nauraa nyt kuin viimeistä päivää. Olisin kyllä mieluummin vaikka ottanutkin iskun itse vastaan kuin näyttänyt kaikille kuinka hyvä oikeasti olen menninkäisloitsuissa.

Pian Aisukin pääsi taas ääneen, että voisimmeko nyt lopettaa. Rickter ei selvästikään halunnut kuitenkaan lopettaa ja vaikka nauru loppui, niin Rickter näytti nauttivan silti tilanteesta edelleenkin täysin rinnoin. Halusin todella näyttää, että kyllä minustakin oli johonkin, joten päätin sitten antaa Rickterille sen mitä ansaitsi ja samalla halusin pyyhkiä virneen sen toisenkin punapään kasvoilta. Kyykistyinkin seuraavaksi ja laskin molemmat käteni maahan aloittaen uudenlaisen loitsun ja toivoin, että edes onnistuisin tässä. Kaikki olisi tuhoon tuomittu, jos en tätäkään osaisi. Rickter kyseli kuitenkin seuraavaksi, että yritinkö taas jotain säälittävää. Suljin silmäni ääliöstä piittaamatta, suljin silmäni ja lausuin loitsun loppuun, jonka jälkeen avasin silmäni, jotka näyttivät tällä hetkellä täysin valkoisilta eli tyhjiltä. Samalla lopetin loitsimisen ja Rickter todella sai kun saikin kivestä suoraan vatsaan kun sen siihen olinkin ohjannut ja kiven avulla sain vielä ääliön sen toisen ääliön päälle(?), joten siinähän olivat sitten. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut tappaa, mutta jos jompikumpi vaikka kuolisikin, niin en laittaisi pahaksikaan. Kun olin saanut sen, mitä halusin, niin astelin porukasta hieman kauemmaksi ja jäin yhden puun taakse istumaan. Olkoonkin, että moinen mökötys varmaan olikin lapsellista, mutta oli kyllä minullakin on tunteet ja niitä loukattiin juuri. En halunnut tulla haukutuksi ja vihasin sellaisia, jotka haukkuivat ja halveksivat muita. Ristin käteni ja istuin lopulta sen samaisen puun taakse nojautuen siihen ja lopuksi laskin pääni polviin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.01.2016
14:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Pitkään ei keskustelu pysynyt oikeassa asiassa, vaan riitahan siitä heti tuli niinkin naurettavasta aiheesta, kuin hampaille hyvää tekevästä simasta, jota menninkäinen suositteli muodonmuuttajalle. Vaikka Hoshiyomilla olikin ollut omat alaisensa eikä porukassa toimiminen sinänsä ollut haastavaa, jos vertasi niihin, jotka olivat toimineet vain yksin tähän asti, niin silti tämä porukka tulisi koettelemaan hermoja. Johtuen ehkä siitä, että heitä piti kohdella vertaisina eikä alaisina. Oli hänellä taistelupareistakin ollut kokemusta, tosin huonoa. Pitkään hän oli taistellut rakastettunsa Tsukiyomin rinnalla ihmisten puolella uskoen, ettei ollut väliä mitä muille yookaille ja olennoille kävisi, jos hän vain saisi olla rakkaansa rinnalla. Typerää, eihän sellainen tietenkään käynyt päinsä ja niin oli Tsukiyomikin pettänyt hänet, kun hän oli osoittautunut liian voimakkaaksi. Kirotut ihmiset saisivat vielä tuta Hoshiyomin raivon. Puolen vaihdon jälkeen hän olikin taistellut yksin ihmisiä vastaan neljän alaisensa kanssa, kunnes heidät oli tuhottu yksi toisensa jälkeen ja ihmisiä oli yksinkertaisesti liikaa ja vaikka heitä miten tappoi, ikinä niistä ei loppua tullut.

Niinpä Hoshiyomi nyt oli tässä, naurettavan kinan keskellä, joka huipentui siihen, että muodonmuuttaja oli vähällä kuolla nauruun menninkäisen surkean tulihyökkäyksen takia ja tuulentaitaja totesi, että moisen säälittävyyden voisi lopettaa jo heti alkuun, mistä Hoshiyomi oli samaa mieltä. Menninkäinen, nimeltään Noki, koska nyt kun kaikki olivat esitelleetkin itsensä, olisi hyvä alkaa käyttämään ihan nimiä, otti kuitenkin nauruista ja pilkasta itseensä ja alkoi taas loitsia. Seuraavaksi punapäät olivat molemmat maassa sylikkäin, kun Noki oli ampunut heitä jollain kivellä. ”Älkää sotkeko mua typeriin riitoihinne…” Kamanosuke nurisi toisen päästyä ylös hänen päältään ja Noki oli painunut syrjemmälle murjottamaan ja tappelu oli toivottavasti nyt siinä. Sitten voitaisiin varmaan palata takaisin asiaan, eli siihen itse sotasuunnitelmaan. ”Palaammeko taas asiaan vai tarvitsetteko taukoa levätäksenne ensin? Ei tästäkään mitään tule, jos jokaisesta väärinymmärryksestä pitää tehdä mokoma ongelma, kun meillä olisi tässä ihan oikeitakin ongelmia käsiteltävänä.” Hoshiyomi esitti sitten ratkaisua, että jatkettaisiinko heti vai hetken päästä, kun kaikki olisivat kasvaneet aikuisiksi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.01.2016
16:14
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Pyöräytin vaan jäänsinistä silmääni ja huokaisin raskaasti, kun oli taas kun puhuisi kuuroille korville tai seinille, kun kukaan ei tahtonut ymmärtää mitään. Rickter oli vetänyt pultit ihan typerästä asiasta. Kamanosuke taas virnuili taustalla siihen malliin, että onpas hauskaa. Minusta tässä ei ollut mitään hauskaa. Noki puolestaan sai kaikki haukut päälleen, kosti ja meni puun taakse mököttämään. Toin toista kättäni otsalleni merkiksi siitä kuinka lapsellisia jotkuit sitten olivatkaan. Miehet eivät ikinä aikuistu ja minun muka pitäisi mennä naimisiin. Ei tule kuuloonkaan, jos kaikki miehet ovat yhtä idiootteja. Tai jos miehet edes näyttäisivät miehiltä, mutta koko porukka näytti enemmän tai vähemmän naisilta tai jopa pikku kakaroilta. Mutta oli miten hyvänsä, niin kakaroita tai pellejä tuntui kyllä olevan täällä suurin osa. Voin nimetä vaan neljä lisäkseni, jotka ovat olleet jotenkin aikuismaisia ja lisäksi vielä hyödyksi. Ensimmäinen on Hoshiyomi, seuraava Hauru, kolmas Dorian ja neljäs on Saeryoselinermayorshiwalerierna. Kaikki muut ovat olleet enemmän tai vähemmän sitä porukkaa, joka voisi kasvaa aikuiseksi. Käsittääkseni kukaan meistä ei ollut lapsi tai mistä minä tiedän. Ehkä muut nimeltä mainitsemattomat ovat vielä lapsia tuossa iässä, mutta antaa olla. Joku toinen saa tehdä heistä miehiä ja naisia, mutta minä en jaksa valaa kakaroihin toivoa, jos ei kerta kiinnosta. Olen kyllä kärsivällinen, mutta kärsivällisyydellä on rajansa ja nyt tuntuu siltä, että kakaralauma ottaa vaan päähäni. Menisivät muualle leikkimään ja telmimään. Ei tässä ole moiseen aikaa.

Kun punapäät olivat telmineet keskenään tarpeeksi, toinen heistä alkoi nurisemaan jotain siihen suuntaan, että tätä ei saisi sekoittaa riitaan mukaan. Hänhän meni itse kuitenkin aukomaan siitä, että riitapukarit eivät osaa mitään ja homma on säälittävää. Olisi pitänyt sitten päänsä kiinni, jos ei kerta halunnut mukaan. Ääliö. Ja sitten vielä nurisee itse aiheuttamasta ongelmastaan. "Ai se on siis mun vika, että toi karvapallo heittää muo kivellä ja mä lennän sun päälle?" Rickter valitti takaisin. "Kyllä on! Se on juuri sinun oma vika, että sait kivestä. Olisit ollut hiljaa ja antanut Noen olla. Se, että hän sattui mainitsemaan simasta, ei kaatanut kenenkään muun maailmaa. Ei siinä ollut mitään vikaa, vaikka hän sen lisäsikin esittelyynsä. Joten älä valita enempää. Ketään ei kiinnosta ja tässä on tärkeämpääkin. Ja jos valitat vielä kerran tuosta samasta asiasta, niin teen suunsoittamisestasi itse lopun ja se ei tule olemaan vaikeaa!" ärähdin ääliölle. "Sä olet nainen... Ei susta mihinkään ole", Rickter keksi kuitenkin sanoa siihen. Purin huultani, että en sanoisi mitään, mitä saattaisin katua jälkeenpäin ja nielin kiukkuni. Ei moisesta itikasta kannata välittää eikä hänen takiaan päivääkään kannata pilata. Tai siis iltaa... itse asiassa yötä.

Pian myös Hoshiyomi pääsi ääneen kysellen siitä, että voisimmeko vihdoin jatkaa vai tarvitsevatko ääliöt vielä lepotauon ennen kuin palaamme itse ongelman, OIKEAN ONGELMAN, pariin. "Minulle kyllä sopii, että aloitetaan samantien. Tosin Noki varmaan pitäisi hakea takaisin, koska en välittäisi alkaa toistelemaan poissaolijoille erikseen asioista. Lisäksi meidän olisi hyvä puhaltaa yhteen hiileen. Joten ennen kuin menemme itse asiaan, niin kysyn suoraan: onko jollakulla vielä valituksia tai muita vastaavia ongelmia, niin puhukoot nyt? Jos taas ei ole, niin voimmeko edes yrittää tulla toimeen?" kerroin mielipiteeni asiaan ja samalla päätin kysyä sitä asiaa suoraan, jota olen halunnut jo joku aika sitten kysyä. Eihän tästä tule mitään, jos riitelemme koko ajan ja tapamme toisiamme, vaikka oikea vihollinen on tuolla jossain.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.01.2016
17:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Saeryoselinermayorshiwalerierna oli huokaissut helpotuksesta, kun Noki oli epäonnistunut tulenluonnissaan, ties miten pahasti Rickterin olisi käynyt, jos tämä olisi onnistunut siinä. Hetken hän jo ehti toivoa, että molemmat tajuaisivat lopettaa, mutta mitä vielä. Noki luonnollisesti pahoitti mielensä, kun hänen taitojaan pilkattiin ja seuraavaksi tämä lennätti jonkin kiven Rickteriä päin, joka taas kaatui Kamanosuken päälle. Kumpaakaan ei kuitenkaan kauheasti näyttänyt sattuvan ja Noki oli sentään tajunnut lähteä paikalta haastamasta enempää riitaa. Aisu sanoi Rickterille suorat sanat, että kerjäsi kiveä ihan itse, mutta olihan tuo nyt pelkästä nauramisesta aika moista yliammuntaa singota kivellä! Olkoonkin, että Noen reaktio oli ihan ymmärrettävä, Rickter olisi voinut alusta asti pitää suunsa kiinni.

Hoshiyomi koetti palauttaa asiaa takaisin oikeille reiteilleen tai oikeastaan kyseli, että jatketaanko vai pidetäänkö tauko, jotta riitelijät saisivat rauhoittua. Aisusta voitaisiin jatkaa heti, mutta Noki pitäisi ensin hakea mököttämästä, ettei tarvitsisi sitten erikseen hänelle kertoa asioita. Lisäksi tämä painotti vielä yhteistyön tärkeyttä, josta näytti tulevan vielä kuviteltuakin vaikeampaa, ja että jos kellään ei ollut enää moisia ongelmia, niin sitten voitaisiin koettaa tulla kaikki yhdessä toimeen. Kukaan ei ainakaan sanonut mitään, joten ilmeisesti kellään ei sitten enää ollut mitään ongelmaa. ”Minä käyn hakemassa Noen.” Saeryoselinermayorshiwalerierna sanoi sitten, kun ilmeisesti voitaisiin taas jatkaa ihan aiheesta, eikä sen vierestä. Sen enemmittä puheitta haltia lähti sinnepäin, mihin Noki oli mennyt omiin oloihinsa puun taakse nököttämään. Tätä selvästi harmitti äskeinen, ketäpä ei olisi harmittanut.

Saeryoselinermayorshiwalerierna kyykistyi Noen viereen. ”Haluat varmaan olla omissa oloissasi, mutta olisi hyvä jos olet myös läsnä kun puhumme kaikkia koskevista asioista. Rickter varmaan oppi äskeisestä kyllä pitämään suunsa eikä hänen puheistaan niin tarvitse välittää. Olemme kaikki uupuneita matkasta emmekä tunne toisiamme, joten totuttelu vie aikaa eikä yhteistyö heti voi luistaa. Anna heille anteeksi harkitsemattomat sanansa ja tule takaisin meidän kanssamme.” Haltia yritti lohduttaa ja saada Nokea tulemaan takaisin. Yksin ei ollut hyvä murehtia jotain, mikä ei murehtimalla paranisi. Ketään ei ollut pahemmin sattunut, vaikka Rickter kivestä olikin saanut ja Kamanosuke Rickteristä ja Nokea oli selvästi loukattu ja hän oli siksi maassa, mutta eivät asiat murjottamalla kuitenkaan selviäisi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.01.2016
18:20
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Olisi pitänyt mennä kauemmaksi. En ehkä kuullut kuitenkaan kaikkea, jota muut puivat minun lähdettyä paikalta, mutta selvästi joku, varmaankin Aisu, yritti saada jotain rotia touhuun. Olihan se hienoa, että joku sentään jaksoi moisia törppöjäkin katsoa ja koittaa puhua heille järkeä, mutta itseäni asia ei voinut tällä hetkellä vähempää kiinnostaa. En halunnut olla aina se ongelma jokaiselle. Tunnuin olevan ongelma jo kylässäkin, koska olen puoliksi peikko enkä täysin menninkäinen. Se riittää siis jo syyksi sille, että olen epäluotteva eikä minusta ole mihinkään. Ei ehkä loitsimaan, myönnän toki sen, että en ole taijoissa tai loitsuissa hyvä, mutta antaako se todella aihetta haukkua suunnilleen maanrakoon ja nauraa päälle? Ei minusta. Vihasin juuri tuollaisia, jotka ovat vaan täynnä itseraukka eikä mitään muuta. Ei sinänsä haittaisi vaikka Rickter ottaisi ja kuolisikin, vaikka kaikkien elämää pitikin kunnioittaa, jopa peikkojenkin elämää. Peikot olivat joka tapauksessa olleet jo monta sataa vuotta menninkäisten pahimpia vihollisia, joten en tajua, miksi vihollisia piti kunnioittaa. Tosin nykyään ihmiset ovat se pahin uhka, vaikka ennen kaikki olikin toisin. Ajatella, että Tulen kylässä kävi ihmisiä vieraina joskus monta vuotta taaksepäin. Nykyään he ovat vihollisia.

Lähdin kylästä auttaakseni kylän muita menninkäisiä, koska halusin todistaa sen, että kyllä minustakin on johonkin. Tämä retki on vaan saanut mieleni aina vaan epävarmemmaksi kyvyistäni ja siitä kuka todella olen. Luulin tätä paljon helpommaksi ja taisin toivoa jo liikoja. Eihän tästä voi tulla mitään kun edes samalla puolella olevat eivät pysty pitämään yhtä. Mielestäni en kuitenkaan suuttunut tai loukkaantunut turhasta, koska se todella kirpaisi, mitä Rickter sanoi eikä asiaa auttanut se kun se toinen punapää virnuili taustalla ja sanoi oman mielipiteensä siitä, että olemme tosiaan säälittäviä. Olkoonkin, että hän taisi tarkoittaa myöskin Rickteriä, mutta moinen ei auttanut kyllä omantuntoni päälle ollenkaan. Päinvastoin... se vaan käänsi veistä haavassa. Riittää jo kun muut menninkäiset ajattelevat minua epäluottavana, niin sitten vielä kaksi muuta. Eivät kaikki kylästä tietenkään niin ajattele, mutta suurin osa kyllä. Tätä menoa en koskaan pääse näyttämään, että minustakin voi olla johonkin. En tykkää itsesäälistä enkä yleensä kauaa ole alamaissa, mutta kai tälläkin on rajansa? Ei kaikkea voi kestää. En kuitenkaan ollut myöskään luovuttaja. En aikoisi luovuttaa ja Rickter, Kamanosuke, kuka hyvänsä vielä yrittää jotain vastaavaa, niin aijon kyllä näyttää ensi kerralla sen kuka todella käskee.

Hätkähdin melkoisesti kun joku alkoi ihan yhtäkkiä puhumaan vieressäni. En ollut edes tajunnut jonkun tulevan kun olin niin ajatuksissani. Käänsinkin katseeni samantien puhujaan, joka onneksi osoittautui siksi puuhaltiaksi eli Saeryoselinermayorshiwalerierna tai lyhemmin Saeryoksi, kuten hän itse sanoi. Hän oli sentään mukavan oloinen eikä selvästikään samasta puusta veistetty kuin ne punapäät. He taisivatkin olla jostain mädästä puusta veistettyjä. Saeryoselinermayorshiwalerierna aloitti sillä, että haluan varmaankin olla omissa oloissani, mutta koska he aikovat puhua kaikkia koskettavista asioista, niin olisi hyvä, jos olisin läsnä. Tämä jatkoi, että Rickter olisi oppinut kuulemma läksynsä. "Onkohan noin...?" mutisin siihen, vaikka olikin aivan totta, ettei moisesta tarvisi kuitenkaan välittää. "Olen niin monen mielestä outo menninkäiseksi..." kuiskaan melko hiljaa, mutta kuitenkin niin, että sen varmasti kuulee. Jatkoi puuhaltia myöskin siitä, että olimme kaikki varmasti väsyneitä, eikä kukaan tuntenut vielä ketään kunnolla, joten on selvää, ettei yhteistyö pelaa vielä täydellisesti. "Olet varmasti oikeassa sen asian suhteen", sanon siihen jo melko normaaliin ääneen. Lopuksi olisi pitänyt vielä antaa anteeksi ne kyseiset sanat ja tulla takaisin. "Voin kyllä tulla takaisin ja voin yrittää parhaani tulla toimeen kaikkien kanssa, mutta en osaa vielä antaa anteeksi niitä sanoja", sanon ja nousen taas seisomaan suoristaen hieman sitä tummanrsukeaa paitaani, jossa oli valkoinen kuviointi. En vaan osannut antaa anteeksi niitä sanoja, koska ne pureutuivat todella syvälle, mutta ehkä sen asian murehtimisen voisi antaa olla ja siirtyä takaisin. Lähdinkin siitä astelemaan taas takaisin sinne missä muutkin olivat. En edes luonut vilkaisua niiden punapäiden suuntaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.01.2016
12:12
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Auringonhaltija pysytteli veljensä hohtavassa valopiirissä, sillä nainen ei pitänyt pimeästä ja vaikkei hän veljensä kelmeästä valosta erityisemmin nauttinut, oli se silti pimeää parempi. Väsyneesti haukotellen hän koetti seurata meneillä olevaa keskustelua, mutta hieman tiukkaa teki. Ei hän voimissaan uupumusta olisi tuntenut, vaikka valvoisikin useamman vuorokauden ympäri, mutta nyt hän oli käytännössä ihminen, ja nukkuminen oli luontainen tarve ja luonnollisesti se kuului tehdä yöllä. Asamihime oli pysynyt pitkään vaiti esittelynsä jälkeen, hän oli liian väsynyt puuttuakseen muiden riitelyyn ja kun hänen ja Tsukinkin riitaan oli niin kärkkäästi puututtu, vaikka se olikin pelkkää harmitonta piikittelyä, jonka olisi toki voinut jättää tekemättä, mutta ei Asamihime väsyneenä jaksanut niin tarkkaan miettiä mikä kannatti jättää tekemättä ja milloin.

Tsukihiko nojaili Asamihimen vierellä suureen tsukiyari-keihääseensä ja seurasi muiden keskustelua, jota yritettiin saattaa taas oikeille raiteille. Kuunhaltija oli sonnustautunut hopeanhohtoiseen haarniskaansa, mitä hän tavallisesti ei kauhean usein käyttänyt, no nyt viimevuosina sille oli ollut enemmän käyttöä. Lähinnä mies käytti haarniskaa lähinnä näyttävyyden vuoksi kuin varsinaisesti suojaksi, eihän sisaruksilla ollut fyysistä ruumista, jota olisi voinut lävistää. Asia oli toki eri silloin kun he olivat voimattomassa tilassa, silloin haarniska toki toimitti enemmän virkaa. Asamihimellä taas ei ollut minkään näköistä suojavarustusta saati aseita, ei hän ollut mikään soturi. Hän luotti siihen, että veli suojelisi häntä silloin kun hän oli puolustuskyvyttömässä tilassa, kuten nyt.

Saeryoselinermayorshiwalerierna niminen puuhaltia lähti hakemaan mielensä pahoittanutta Noki-menninkäistä takaisin muiden luo ja hetken päästä molemmat palasivat muiden luo. Oikeastaan Asamihime olisi mieluusti nukkunut ennen kuin suunnitelmia alettaisiin laatimaan, mutta koska paikalla oli jokunen olento, joka ei päivänvaloa sietänyt, joten kaipa se oli sitten parempi tehdä nyt. Tosin auringonhaltija ei ollut mikään sotastrategi, joten hänellä ei ollut aavistustakaan, miten tätä asiaa pitäisi nyt sitten alkaa ruotimaan. Tsukihikolla luulisi olevan asiasta enemmän kokemusta ja hetken päästä veli avasikin suunsa: ”Koska meitä on vähän ja ihmisiä taasen ei ja lisäksi he ovat hajaantuneet ympäri maata, mielestäni voisi olla hyvä ensi alkuun etsiä sopiva tukikohta ja laittaa se puolustuskuntoon hyökkäysten varalle. Ihmiset kuitenkin metsästävät meitä, joten turha nähdä vaivaa rampatakseen ympäri Japania heidän perässään, kun voimme houkutella heidät meidän luoksemme.” Tsukihiko aloitti ja ainakin Asamihimestä se kuulosti hyvältä jos vertasi jatkuvaan ravaamiseen kylästä kylään ja kaupungista kaupunkiin vain 12 hengen porukan voimin.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.01.2016
13:54
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DELIAH

Jatkoin vesimontussani makailua tai oleskelua kaikessa rauhassa muiden jatkaessaan päänsä aukomista. Ei siinä mitään, kyllä se aika näinkin meni ja ainakin sain levätä, vaikkakin se toimi hiljaisuudessa paljon paremmin. Riita taisi kuitenkin lopulta loppua siihen, että menninkäinen sai iskettyä punapäät kasaan, joten siellähän sitten makasivat. Toinen tosin otti selvästi asian ongelmaksi itselleen, koska nyt hänetkin oli kuulemma vedetty menninkäisen ja muodonmuuttajan riitaan. Ai nytkö vasta? Itsehän hän kommentoi aluksi jotain turhaa menninkäisen ja muodonmuuttajan riitaan ja asettui sanoillaan tavallaan jo mukaan siihen ja vieläpä itse. Mutta nyt häntä ei siis saa vetää siihen mukaan. Ihme urvelo. No, oli muodonmuuttujakin aika pälli ottaessaan itseensä moisesta hammasongelmasta. Ehkä se osui arkaan paikkaan, koska muodonmuuttajan hampaat taisivat olla huonossa kunnossa. Miksi muuten hän olisi ottanut moisesta tuollaiset pultit? Tosin en halunnut välttämättä tietää. Seuraavan ongelman asiasta otti se jäähaltija ja menninkäinen suksi kuuseen. Menninkäinen kuitenkin piti hakea takaisin ja jäähaltija koitti sanella jotain sääntöjä ja kyseli sitten, että onko jollain muulla vielä nokankoputtamista asiaan. Odotin jo, että jompikumpi punapäistä aikoisi aukoa päätään, koska heillä tässä oli ollut ongelmaa jo enemmän kuin laki salli. Mitään ei kuitenkaan tullut eikä kukaan muukaan aukonut päätään eli kenelläkään ei tainnut olla enää ongelmaa minkään kanssa. Saa kyllä tosiaan nähdä. En kuitenkaan jaksanut uskoa, että yhteystyöstä tulisi vieläkään mitään, koska kovinkaan moni tuskin edes ottaa vakasti käskyjä naiselta, koska naiset eivät yksinkertaisesti ole kovinkaan arvokasta tavaraa eikä nainen edes sovi johtoon. Jos puheen olisi pitänyt joku miespuolinen, niin asiaan olisi varmasti asennoiduttu toisella tavalla. Kukaan ei nimittäin myöskään tehnyt mitään minkään asian suhteen.

Puuhaltia joka tapauksessa lähti hakemaan menninkäistä takaisin ja jonkun ajan päästä he tosiaa tulivat takaisin. Kävipä se helposti, mutta kyllä oikeastaan jo odotin sitä, että tässä saataisiin edes jotain aikaan. Kukaan ei kuitenkaan sitten aikonut sanoa yhtään mitään minkään suhteen, joten se siitä sitten. Minulla ei oikeastaan ainakaan ollut yhtäkään sotasuunnitelmaa eikä kaksitoista henkeä ole mikään armeija. Ei meistä edes ole ihmisiä vastaan, koska heitä on monta kertaa enemmän. Kukaan meistä ei kuitenkaan ollut kuolematon, vaikka vampyyrit ehkä kestäisivätkin iskuja. Heitä oli kaksi vaan ja toinen heistä oli nainen ja toiseksi, heistä ei ollut päiväsaikaan hyötyä mitenkään.

Pian joku kuitenkin sai suunsa auki ja kyseessä oli tällä kertaa miespuolinen kuunhaltija, joka varmaan otettaisiin paremmin vastaan kuin jäähaltija. Tämä kuitenkin kertaili sitä, että meitä oli vähän ja ihmisiä ei. Se nyt oli jo kaikkien tiedossa, mutta homma jatkui niin, että meidän olisi syytä etsiä tukikohta ja laittaa se puolustuskuntoon hyökkäysten varalta ja siksi näin, koska olisi paljon viisaampaa tehdä tukikohta ja antaa ihmisten tulla sinne kuin etsiä ihmisiä. "Rakennammeko tukikohdan alusta asti itse vai etsimmekö jonkun hylätyn rakennuksen jostain vai kuinka oikein ajattelit näin niin kuin käytännössä hoitaa sen tukikohtaongelman? Vai etsimmekö uuden kohdan vaan metiköstä ja merkkaamme rastilla ja nimetään se sitten tukikohdaksi?" päätin kysyä asiaa kuunhaltijalta. Tietenkin häneltä, koska hänhän ehdotti koko juttua. Tosin, jos asiaa minulta kysyttäisiin, niin kyllä sen tukikohdan pitäisi olla ihan joku rakennelma, joka antaisi kunnolla myös suojan. Ihan hyvältä se joka tapauksessa kuulosti, mutta kukaan ei varmaan tukikohdaksi osannut muuttua ellei meidän muodonmuuttaja sitten taitanu sitä ja voisimme mennä hänen alleen piiloon. Kuulosti typerältä, joten ei kiitos.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.01.2016
14:48
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
TSUKIHIKO

Deliah niminen vedenhaltija, mikä lie seireeni nyt olikaan kyseessä, alkoi kysellä Tsukihikon tukikohta-ajatuksesta enemmän. Ensin tämä tiedusteli, että rakennettaisiinko se alusta asti itse vai etsittäisiinkö joku hylätty rakennus. Ilmeisesti tällä ei ollut kovinkaan kummoinen taju tukikohdista ja linnoituksista sun muusta sellaiselta, mutta eihän kalalta toki sellaista voinut vaatiakaan. ”Kunnollisen linnoituksen rakentamiseen menisi turhan paljon aikaa jopa meiltä, joten rakentamiseen ei oikein ole aikaa tuhlattavaksi. Voimme löytää hylätyn linnan tai sitten voimme yksinkertaisesti valita sopivan linnan sopivalla sijainnilla tarkoituksiimme sopien ja vallata se.” Tsukihiko esitti jatkoa ehdotukselleen. Rakentamisessa oli myös kamalan kova työ, joten helpompaa oli etsiä ihmisten linna ja tappaa kaikki asukkaat ja vallata se. Saisivat ihmisetkin hieman esimakua, että meitä ei ihan noin vain lyötäisi. ”Lisäksi kun meillä on täällä mukana pelkästään päivällä liikkuvia henkilöitä sekä pelkästään yöllä liikkuvia, niin tukikohdan olisi siltäkin kannalta ajateltuna hyvä olla ihan kunnolla suojaava rakennelma, eikä vain metsään vedetty taikapiiri.” Tsukihiko jatkoi, sillä hän ei toki kärventynyt auringossa kuten vampyyreilla oli tapana, mutta ei hänkään siitä pitänyt ja ihmisenä hänellä olisi päivisin vain aseensa ja haarniskansa, kuten kellä tahansa ihmissoturilla. Mieluummin hän ottaisi suojakseen suojaloitsujen lisäksi muurit ja varustukset ja vampyyritkin varmasti arvostaisivat seiniä ja kattoa heidän ja auringonvalon väliin.

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 16.01.2016
15:28
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Luulin jo, ettei yhteistyöstä tulisi koskaan mitään ja kaikki vaan riitelisivät tai piikittelisivät toisiaan, mutta kun olimme oikeastaan päässeet ihan hyvään vauhtiin heti kun punapäät ja Noki olivat käyneet riitansa. Aisu yritti saada porukkaa ruotuunsa kuitenkin ensin ja olihan se hienoa, että edes joku oli vaivautunut siihen. Noki haettiin takaisin syrjäytymästä ja sen jälkeen piti vaan keksiä alku tälle suunnittelulle. Tsukihiko ehdottikin pian pienen hiljaisuuden jälkeen jonkunlaista tukikohtaa, joka ei oikeastaan ollut yhtään hullumpi ajatus kuitenkaan. Sellainen vain pitäisi ensin kehittää jostain. Deliah puolestaan kyselisi jotain tarkennusta tukikohdalle, että tehtäisiinkö sellainen alusta asti itse vai etsittäisiinkö joku hylätty paikka vai iskettäisiinkö rasti maahan ja päätettäisiin, että tässä on tukikohta. Viimeisessä ideassa ei ollut mielestäni mitään järkeä. Samantien voisimme päättää, että tämä on tukikohta ja voisimme jatkaa möllöttämistä, joka ei veisi meitä eteenpäin mitenkään. Jos se oli idean pointti, niin ei se kovinkaan hääppöseltä kuulostanut.

Tsukihiko kuitenkin aloitta, että kunnollisen linnoituksen rakentamiseen menisi ihan liian paljon aikaa jopa meiltä. Niin, kuka meistä edes osasi rakentaa ensinnäkin linnoitusta? Tuskin kukaan tai en ainakaan uskonut. Tokihan linnoitusta voisi koittaa ns. taikoa, mutta minä en kyllä ole koskaan moista tehnyt, vaikka aika montaa taikaa ja loitsua osaankin. Mies jatkoi, että voimme löytää hylätyn linnan tai voimme vallata sellaisen ihmisiltä, jolloin linna olisi juuri se, jonka haluaisimme. Mutta pääasia, että kyseessä kuitenkin oli linna eikä pieni metsäpirtti tai pari laavua. Lisäksi, koska meitä oli yö- ja päiväeläjiä, niin olisi senkin kannalta hyvä, että tukikohta olisi oikeasti suojaava. "Minusta tuo ainakin kuulostaa ihan hyvältä ajatukselta", kerroin lopuksi asiaan oman mielipiteeni.

"Niin no kyllä toki ihan linna kuulostaa mukavammalta kuin se, että tukikohta on jossain metikössä rastin äärellä ja sen nimi vaan on tukikohta... Olisi kuitenkin mukavaa, jos tukikohdan lähellä tai jopa itse tukikohdassa olisi joku paikka tai alue, jossa voisin kastautua aina tietyin väliajoin... Tarvitsen vettä elääkseni", Deliah sanoi siihen. "Ihan nerokas ideahan tuo on", Aisu päätti ilmoittaa seuraavaksi mielipiteensä. Hakidonmuya nyökkäili asiaan eli kaiketi hänkin oli samaa mieltä. "Parempi sekin, et ei tarvii metikössä rämpii koko aikaa", Rickter totesi siihen. Noki taas ei sanonut mitään eikä edes nyökkäillyt, mutta ei hän kyllä kieltänytkään asiaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.01.2016
16:37
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Dorian Nightingalen sisäinen ritari kärsi moisten alokkaiden kanssa, eihän mokomista olisi yhtään mihinkään. Hän yritti pitää mielensä kurissa, kun törpöt kinasivat ja onnistuikin siinä mielestään varsin hyvin. Mutta loppu tässä tulisi jos parannusta ei tapahtuisi ja nopeasti. Onneksi turhuudet sentään saatiin selätettyä ja itse varsinaisen ongelman selättämiseen alettiin taas syventymään. Tsukihiko ehdotti aluksi tukikohdan perustamista ja puolustuksen rakentamista, mikä oli ehdottomasti järkevin ehdotus. No haarniskasta ja aseestaan päätellen mies ei ollut ihan tietämätön sodankäynnistä, kuten seuraavaksi puheenvuoron itselleen ottanut seireeni. Kai tyhmäkin tajusi, ettei kunnon tukikohtaa tästä nyt vain alettu rakentamaan, joten tietenkin se otettaisiin valmiina ja siitä metsään piirrettävästä rastista ei edes puhuta. Dorian toivoi hartaasti, että se oli ollut vitsi eikä kukaan tosissaan ollut niin tyhmä, että ehdotti maahan piirrettyä rastia sotilastukikohdaksi.

Tsukihiko tosiaan täsmensi, että rakentamiseen ei ollut aikaa ja että he voisivat etsiä joko hylätyn linnoituksen itselleen tai vallata vain sopivan. Jälkeinen idea oli Dorianista parempi, hylätyllä linnoituksella kun yleensä oli hyvä syy tulla hylätyksi kuten surkea asemapaikka tai huono varustus, eikä sellaista kannattanut ottaa vaikka sen helposti saisikin. Haurusta tukikohta oli hyvä ajatus ja Deliahkin myöntyi että linna oli kivemman kuuloinen kuin rasti metsässä, kunhan hänelle hommattaisiin sinne vettä. ”Sehän on selvä, ei sinua kukaan ollut aikeissa kuivattaa. Kyllä vettä luulisi olevan helppo järjestää, ellei sellaista erikseen ole ja Aisuhan sanoi hallitsevansa vettäkin ihan hyvin, joten tuskin siitä tulee pulaa.” Tsukihiko vastasi Deliahille ja olisi varmaan säteillyt tyytyväisyydestä, kun hänen ehdotuksensa sai niin hyvän vastaanoton, ellei mies olisi säteillyt jo entuudestaan. Tosin saattoi hänen sädehdintänsä hivenen voimistua, mutta paha sanoa.

Muutkin alkoivat kallistumaan ehdotuksen puolelle ja eihän siinä mitään vikaa ollut. Tietenkin ensin oli löydettävä omalle joukolle paikka, jossa tehdä suunnitelmia rauhassa ja suojautua vihollisilta, ja kirotulta auringonvalolta, sekä levätä tarvittaessa. Vasta sitten voitaisiin alkaa suunnitella omaa hyökkäystä, kun puolustus olisi kunnossa. ”Samaa mieltä, enää siis tarvitsee vain löytää sopiva linna vallattavaksi ja toki vallata se. Puolustustarkoitukseen paras olisi linna, joka on jonkin mäen tai kallion laella, jotta sieltä on hyvä näkyvyys ja sinne hyökkääminen on vaikeaa.” Dorian ilmaisi mielipiteensä myös samalla miettien, mitä linnan valinnassa tulisi ottaa huomioon. Mitä kauempana ihmisasutuksesta, sen parempi. Oli ehdottomasti heidän kannaltaan kannattavampaa, jos ihmiset hyökkäisivät heidän kimppuunsa ja heidän tarvitsi vain odottaa. Lisäksi kovin suuri linna ei olisi hyvä, sillä ensiksikin valtauksesta tulisi pitkä ja raskas ja valtauksen jälkeen olisi typerää yrittää pienellä porukalla koettaa puolustaa liian isoja varustuksia.

”Tarpeeksi syrjässä, muttei kuitenkaan liian kaukana kaikesta, eikä liian iso ja hyvin puolustettavissa oleva… Ei kellään sattuisi olemaan sopivaa linnaa mielessä? En ole asunut Japanissa vielä kovinkaan pitkään tunteakseni kaikkia sen linnoja ja kaupunkeja.” Dorian kysyi sitten, sillä linnojahan Japanissa oli vaikka ja millä. ”Saattaisin ehkä tietää yhden varteenotettavan…” Vihreähiuksinen japanilainen yookai sanoi mietteliään näköisenä, jolloin Dorian käänsi harmaat silmänsä mieheen. ”Himejin linna sijaitsee Himeyaman kukkulalla melko kaukana isoimmista kaupungeista ja sieltä on kuitenkin hyvät yhteydet Osakaan ja pääkaupunkiin Kiotoon. Se on ihmisvoimille vaikeasti vallattava linnoitus, mutta meidän voimillemme sen ei pitäisi olla vaikeaa, etenkin jos onnistumme yllättämään.” Hoshiyomi jatkoi. Ainakin Dorianista tämä linna ei kuulostanut yhtään huonolta, mutta sittenhän sen vasta tietäisi, kun näkisi paikan. Tsukihiko nyökytteli hyväksyvästi. ”Minustakin se voisi olla hyvä vaihtoehto, Himejiyamaan meidän ei ehkä ensiksi osattaisi epäillä hyökkäävän ja jos valtaamme linnan yöllä, sen ei pitäisi olla kamalan vaikeaa.” Kuunhaltija vastasi ja alkuperäisasukkaina Dorian luotti tässä asiassa heidän arvostelukykyynsä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.01.2016
17:07
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAKIDONMUYA

Riita saatiin vihdoin päätökseen ja sitten pääsimme kuin pääsimmekin itse asiaan. En ollut kyllä uskonut, että pääsisimme koskaan siihen asti. Luulin jo, että ensimmäinen heittää henkensä tässä kohdassa, mutta ihme ja kyllä, ei heittänytkään. Joka tapauksessa jatkoimme ilman taukoja siitä sotasuunnitelmasta, joka alkaisi siis sillä, että etsisimme jonkunlaisen tukikohdan jostain. Tukikohta puolestaan olisi linna ja se joko vallattaisiin tai otettaisiin joku hylätty. Valtaus kuulosti kuitenkin jo ihan itsessään paljon jännemmältä, mutta koska tässä ei varmaankaan ollut tarkoitusta etsiä hetkeä, jossa pääsisi jännän äärelle, niin hylätyt linnat ja rakennukset ovat aina jostain syystä hylättyjä. Joten jo siksikin valtaus kuulosti paremmalta. Emme kuitenkaan voisi tällä porukalla vallata kovinkaan isoa linnaa, mutta eiköhän sen tyhmäkin tiennyt. Deliah tosin ei näyttänyt kyllä olevan kovinkaan perillä moisista asioista, mutta merissä harvemmin oli linnaa muutenkaan tai mitään muutakaan vastaavaa, joten tuo oli ihan olettu vastaus. Kaikki olivat kuitenkin selvästi samaa mieltä, paitsi menninkäinen, joka nyt ei saanutkaan syrjäytä rauhassa, mutta puolestani hän voisi jäädä tuohonkin kokoamaan munakokoelmaansa, jos seuramme ei häntä kiinnostanut. Ei ollut ongelmani.

Deliah halusi kuitenkin linnaan jonkun vesialueen, jossa voisi polskia ja se nyt oli ilmeisesti täysin selvä asia, mistä päästiinkin jo siihen, että Aisu hallitsi myöskin vettä. "Joo, ei mitään ongelmaa. Voin kyllä hoitaa sen asian", Aisu myöntyikin siihen, mutta epäilin kyllä, että tuosta hempukasta olisi mihinkään. En kuitenkaan aikonut asiaan sanoa juuta taikka jaata, koska uusi riita tästä vielä puuttuisikin. Homma jatkui kuitenkin myöskin siitä, että mikä olisi se linna, joka olisi täydellinen meidän tarkoitukseen ja täydellinen linna olisi siis sellainen, joka olisi mäen tai kallion laella näkyvyyden takia. Lisäksi olisi hyvä, että sinne hyökkääminen olisi vaikeaa. Jos hyökkääminen on vaikeaa, niin kuinka me sitten ajattelimme sinne hyökätä? En näet juuri ollut mikään sotasuunnitelmien tekijä. Lisäksi vielä linna ei saanut ollut mikään hirveän iso ja sen piti olla suhteellisen syrjäinen, mutta ei kuitenkaan liian syrjäinen. Harmi, Noki ei saa sielläkään syrjäytyä rauhassa. Lopuksi Dorian kysyi, että tietääkö kukaan sellaisesta linnasta. Ei minulla ainakaan ollut hajuakaan sellaisesta linnasta.

Pian viherhiusyookai kuitenkin ilmoitti, että saattaisi jopa tietää sellaisen. Pääsimmekin aika helpolla tästä ongelmasta. Kyseessä siis olisi joku Himejin linna, joka sijaitsee jossain Himeyaman kukkulalla. "Missä se sellainen kukkula sitten on? Tai siis, että missä me olemme tällä hetkellä tarkasti sanottuna ja kuinka kauan sinne Himejin linnaan oikein on matkaa?" päätin kysyä, koska en ollut itse koskaan kuullutkaan sellaisesta, mutta oliko ihme, kun kerta olen Intiasta peräisin. Lisäksi minulla ei ollut hajuakaan, että missä päin olimme tällä hetkellä. Japanissa, sen tiesin, mutta tarkemmin en tiennyt asiaa. Linna vallattaisiin sitten kuitenkin yöllä, koska silloin se varmaan oli helpointa. No silloin hyökkääjiäkin oli enemmän, koska yöllä vain auringonhaltija oli ns. voimaton. Yöllä rajoittuneita taas olisi minun lisäksi Dorian ja Tsukihiko, jolloin meitä olisi tosi vähän. Yöllä siis olisi parempi hyökätä. "Hyökkäämmekö tänä yönä jo vai vasta seuraavana?" kysyin seuraavaksi, koska en vieläkään tiennyt, että missä se koko hiton linna edes sijaitsi tästä sijainnista katsottuna.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.01.2016
20:00
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Keskustelu kääntyi lopulta ihan asiaan, kun kuunhaltija Tsukihiko otti esille, että olisi syytä ensin hommata jokin varteenotettava tukikohta johon tehdä puolustus. Kun Deliahillekin oli tehty selväksi, että linnoitusta ei rakennettaisi itse alusta asti tässä ja nyt ja ettei pelkkä rasti maassa oikein ollut se, mitä linnoitukselta haettiin, alettiin Dorianin johdolla pohtia mikä se tukikohta oikeasti olisi. Sekin saatiin käsiteltyä, että seireeni saisi tarpeeksi vettä, ettei tämän tarvitsisi kuivua kokoon ja Aisu lupasi kyllä järjestää sen asian. Sitten olikin enää sopivan linnan hakeminen vallattavaksi, johon Hoshiyomi oli hetken asiaa mietittyään tosiaan ehdottanut Himejin linnaa. Hän oli vain muutaman kerran käynyt paikan päällä ja varustus vaikutti erittäin varteenotettavalta ja sen valtaaminen ei varmasti tulisi olemaan mitään lasten leikkiä, mutta koska heillä oli suuremmat voimat käytössään, kun ihmisiin vertasi, se ei ollut mahdotonta. Lisäksi Himejin linna ei ollut kovin kaukana ja sinne voisi vielä ehtiä tämänkin yön aikana, joskaan Hoshiyomi ei ollut varma kannattiko se. Tsukihiko oli selvästi samaa mieltä, että Himejin linna voisi olla sopiva kohde, toiset eivät oikein sanoneet asiaan mitään.

Lopulta naispuolinen vampyyri Hakidonmuya, jos Hoshiyomi oikein muisti, kysyi, että missä koko kukkula edes oli. No toki se oli ihan ymmärrettävä kysymys, kun Japanissa oli vuoria ja kukkuloita kiusaksi asti ja linnojakin aika kiitettävästi, niin sekaisinhan niissä helposti meni. Tosin tällä oli koko tämän hetkinen sijaintikin ihan hukassa. ”Olemme nyt Okuravuoren länsipuolella Himejin itäpuolella. Himejin linna on tästä noin vajaan 20 kilometrin päässä etelässä, jokunen tunti siinä varmaan vierähtää matkan nopeudesta ja taukojen määrästä riippuen.” Hoshiyomi selitti tarkemmin mahdollisen määränpään sijaintia. Hän itse nyt pääsisi sinne nopeasti lentämällä, mutta kävellen tulijoilla voisi kestää. Vampyyritkin olivat öiseen aikaan nopeita, mutta muista Hoshiyomi ei ollut yhtään varma. Sitten kysyttiinkin jo hyökkäysajankohtaa, että tehtäisiinkö se samana yönä vai vasta seuraavana. Kova oli kiire näemmä. ”Luultavasti tänä yönä ei ehdi, yö on jo nyt melko pitkällä, eikä olisi kovinkaan suotavaa hyökätä heti matkan jälkeen.” Hoshiyomi vastasi siihen, koska pitihän ensin tarkistaa, mikä tilanne linnassa oli ja miten sinne kannattaisi hyökätä, ennen kuin vain hyökkäisi suin päin. Lisäksi väki oli jo nyt osittain väsyksissä, joten ennen iskua olisi kannattavaa levätä kunnolla. ”Totta, jos etsimme linnan lähistöltä ensin jonkun suojan, jossa levätä ja tehdä hyökkäyssuunnitelmaa, se on kuitenkin vahva linnoitus, eikä kannata riskeerata mitään hätiköimällä.” Tsukihiko täsmensi vielä. Sitten voitaisiin katsoa asiaa uudelleen, kun oltaisiin asettauduttu lähemmäksi linnaa ja muutama tiedusteluretkikään ei olisi pahitteeksi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.01.2016
20:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DELIAH

Kaikki tuntuivat pitävän jotenkin itsestään selvänä sitä, että tietenkin se tukikohta olisi linna, joka on jo valmiiksi pystyssä, koska jotain rakennusta olisi kuulemma turhaa aloittaa tekemään alusta asti, koska se kuulemma on liian työlästä. No näytinkö joltain rakennusinsinööriltä tai joltain muulta vastaavalta, joka tietäisi asiasta kaikki yksityiskohdat. Hyvä kun edes olisin koskaan ollut minkään rakennuksen sisällä, joka on maan päällä. Elän vedessä suurimman osan ajastani ja elämästäni, joten en tarvitse jotain rakennusta ja ylimääräistä kattoa pääni päälle. Minä voisin oikeastaan elää ihan hyvin vaikka meressä, mutta meren pohjasta käsin oli mahdotonta puhua tämän kyseisen joukon kanssa, koska kukaan muu ei ollut seireeni tai edes kala. Tosin ei Nokikaan näyttänyt siltä, että tietäisi koko hommasta yhtään mitään. Ei sillä, että hän edes olisi kovinkaan osallistunut suunnitelman tekoon. Hän ei ollut edes kysynyt mitään eikä ollut sanonut edes mielipidettään asiaan. Kaikki muut olivat kuitenkin olleet tavalla tai toisella mukana. Tai no pitkähiuksinen punapää vaan könötti ja kai tätä vieläkin vitutti se, että sai punapäästä. No, mutta aivan kuinka vaan. Joka tapauksessa asia ratkesi, vaikka en ollutkaan täysin varma, että mikä oli linna. Meressä kun harvemmin oli linnoja.

Joka tapauksessa se Hakidonmuya niminen vampyyri kysyi siitä, että missä se koko kukkula edes sijaitsee, mikä oli varsin hyvä lähtökohta koko asialle. En minäkään kyllä tiennyt, mutta kovin muukaan ei näyttänyt siltä, että olisi ollut asiasta kovinkaan tarkasti perillä. En siis ollut ainoa. Kyseli nainen vielä tämänkin hetkistä sijaintia, mutta mielestäni se tuli aika selväksi siinä kohdassa kun ehdotettiin Himejin linnaa. Silloinhan olisimme tietenkin Himejissä. Tarkempi sijainti kuitenkin oli jonkun Okuravuoren länsipuolella ja Himejin itäpuolella. "Ai... No selvähän se sitten", Hakidonmuya tokaisi siihen. Himejin linna taas oli tästä alle 20 kilometrin tuntumassa ja siinä menisi jokunen tunti riippuen nopeudesta ja tauoista. "Ei siis kuulosta olevan kovinkaan pitkän matkan päässä", samainen tokaisi siihen. Jos matkan varrella kulkee jonkunlainen vesistö, niin olisin paljon nopeampi, koska liikuin vedessä nopeammin kuin maalla.

Sitten siihen, että koska hyökättäisiin eli tänään ei olisi kannattavaa, koska yö oli pitkällä ja emme siis vaan ehtisi. Lisäksi ilmeisesti tarvisimme lepoa, joka suorittaisiin linnan lähistöllä ja siellä voisi tehdä hyökkäyssuunnitelman. "Onko kellään minkäänlaista kokemusta jonkun alueen valloittamisesta?" Aisu päätti seuraavaksi kysyä. Minulla ei oikeastaan ainakaan tainnut olla tai meren alla se varmaan taisi olla asetta erilaisempaa, joten kokemukseni olivat varmaankin täysin samantekeviä, joten en sanonut mitään. "Joka tapauksessa meidän olisi varmaankin suotavaa lähteä samantien matkaan, että edes pääsemme sinne joskus. Lisäksi suoja varmaankin pitäisi löytää ennen auringon nousua", Hauru päätti sanoa ja nousi samalla kiveltään ylös. Hakidonmuya nousi maasta seisomaan ja Rickterkin näytti kohottautuvan maasta pystyyn. Aisu ei ollut edes istunut missään välissä. Kohottauduin itse vesimontustani ylös ja takaisin maalle, jolloin pyrstöni jakautui kahtia suomuisiksi jaloiksi, joissa oli räpylöiden tapaan ihokaitale varpaiden välissä. Varpaiden kynnet puolestaan olivat terävät. Noki puolestaan nousi verkkaisesti ylös maasta, mutta olisimme varmaankin nyt valmiita lähtöön.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.01.2016
14:39
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke oli saanut huomata, että vaikka Noki ei ollut tulen kanssa kovinkaan etevä, kivien viskely sujui tältä paremmin kuin hyvin. Rickter näytti ottaneen pahasti takkiin ja oli singonnut Kamanosukenkin nurin siinä hävitessään mokomalle mönkijälle. Tiedä sitten oliko menninkäisen ollut tarkoitus viskoa juntti hänen päälleen vai sattuiko hän nyt vain olemaan tulilinjalla, mutta mitään syytä tällä ei ollut Kamanosukea alkaa ärsyttämään. Moni muukin oli osoittanut mielipidettään tappelun ja kinan turhuudesta ja aika tyhmä sai olla jos moista törttöilyä tosissaan tappeluksi kutsui ja homma oli ollut kaikin puolin säälittävää kummankin osapuolen taholta, joten viskokoot ihan itseään vaan. Koska möttiäinen oli niin säälittävä veikko, niin ei Kamanosuke jaksanut mokomasta meteliä nostaa, olihan sitä jo ihan tarpeeksi ollut, ja täällä oli huomattavasti tasokkaampiakin olentoja, joita ei ehkä heti kannattaisi ärsyttää, koska osa vaikutti jo melko ärtyneiltä viivytyksiin. Tosin viivytys oli ihan Rickterin syytä, Kamanosukehan vain oli yrittänyt saada typeryydelle loppua ja sai sen, toisin kuin se kälättävä ämmä joka oli jatkanut motkotustaan vielä vaikka koko homma oli jo ohi. Naiset olivat niin turhia otuksia, että jopa menninkäinen kaikessa turhuudessaan ei ottanut turhuudellaan niin pahasti päähän.

Sovun säilymisen vuoksi Kamanosuke oli päättänyt olla hissukseen ja antaa muiden keksiä, mistä tätä ongelmaa aloitettaisiin ratkomaan. Kamanosuke kun ei ollut mikään taktikko ja häneltä sujui parhaiten sotasuunnitelmien toteuttaminen kuin niiden luominen. Onneksi se suunnitteluosuus sujui muilla paremmin ja pianhan tässä oltiin jo päästy hyvään vauhtiin. He siis valtaisivat jostain itselleen linnan tukikohdakseen, kuulosti hyvältä, ainakin valtauksen yhteydessä pääsisi tappamaan ja se oli aina positiivista. Linnankin nämä neropatit olivat jo päättäneet ja sopiva siis oli joku Himejin linna. Ihan sama mikä linna kunhan siellä oli paljon varteenotettavia vastuksia, vaikka jos vastassa oli vain tavallisia ihmisiä, niin eihän se kovin pitkään jaksaisi tarjota viihdykettä, mutta jos näitä olisi edes paljon. Luonnollisesti Himejin linna sijaitsi Himejissä ja siellä olimme tällä hetkellä, tosin matkaa linnalle olisi silti ihan reippaasti. En ollut itsekään järin perillä alueiden tai linnojen saati sitten vuorien nimistä, niitähän piisasi ja vuori sinne tai tänne niin kuka niitä nyt jaksoi alkaa laskemaan ja nimeämään. Hyvä että osalla oli selkeä suunta mihin mentiin niin turhaan Kamanosuke moisella päätään vaivasi. Etelään kuitenkin oltiin menossa ja kyllä sen linnan sitten todennäköisesti huomaisi, kun se tulisi tarpeeksi lähelle.

Jäämuija halusi tietää, oliko kellään entuudestaan jotain kokemusta jonkin alueen valloittamisesta. No se olisi toki ihan paikallaan, jos jollain edes olisi. Kamanosukella ei oikein tainnut olla, vuorilla kun ei asunut ketään, niin ei tarvinnut erikseen kauheasti vallata aluetta jolle asettui olemaan. Kamanosuke vilkaisi sitten sen Dorian nimisen vampyyrin suuntaan, ainakin tämä oli maininnut omaavansa pitkän sotilastaustan, joten häneltä voisi ainakin olettaa valtauksenkin olevan hallussa. ”Minulla on ainakin kokemusta useamman linnan ja kaupungin ja maa-alueen sotilaallisesta haltuunotosta ja niiden puolustamisesta. Olkoonkin, että komensin armeijaa lähes poikkeuksetta joka kerralla, muutaman vaatimattoman rakennuksen olen ottanut haltuuni ihan omin nokkineni, mutta linnan valtaus tällaisella porukalla vaatii hivenen enemmän suunnittelua.” Dorian sitten vastasikin Kamanosuken oletusten mukaisesti. ”Minulla on myös jonkin verran kokemusta alueiden valtaamisesta, ei suurten kaupunkien tai isojen linnojen, koska olen toiminut pääsääntöisesti yksin…” Hoshiyomi ilmoitti myös, eli nyt oli ainakin kaksi jollain tavalla joskus jotakin vallannutta mukana porukassa, mahtoikohan muita olla.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.01.2016
15:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Miten ilmeisemmin suunta tosiaan päätettiin ja olisimme siis matkalla Himejin linnaan. Mitä nyt olin siitä joskus kuullut mainittavan, niin ihan hyvältä se tosiaan kuulosti eli sinne siis sitten. Sinne tosin oli matkaan jonkun verran, mutta se olisi voinut myöskin olla paljon pidemmänkin matkan päässä, joten kahdenkymmenen kilometrin tai siis alle kahdenkymmenen kilometrin matka nyt ei kuitenkaan ollut mitenkään ylitse pääsemätön ongelma. Etsisimme siis suojan lähistöltä, lepäisimme ja suunnittelisimme jonkunlaisen suunnitelman valloitusta varten. "Ennen kuin teemme suunnitelman, jonka avulla hyökkäämme linnaan, niin pitäisikö meidän jotenkin hankkia taustatietoa linnan sisältä tai edes mahdollisesta kohdasta, joka olisi täydellinen hyökkäyskohta... Sellainen kohta, josta pääsee linnaan sisälle mahdollisimman helposti ja hiljaisesti?" päätin kysyä, vaikka ensin olisi tietenkin syytä selvittää, että oliko kenelläkään edes minkäänlaista kokemusta valloituksista ja siihen halusin kuitenkin ensimmäisenä vastauksen. Ja sitä odottenkin paraikaa. Pian Dorian niminen vampyyri avasi suutaan vastauksen johdosta eli hänellä tosiaan oli kokemusta jopa useamman linnan, kaupungin ja maa-alueen valloituksesta. Tosin sotilaallisesta haltuunotosta. Mehän emme kuitenkaan olleet mikään armeija. Jatkoi tämä samainen mies vielä siitä, että hänellä kuitenkin oli jostain vaatimattomien rakennusten haltuunotosta kokemusta yksinänsä. Tämä ei ollut vaatimaton rakennus, mutta meitä oli kyllä enemmän kuin yksi. Oliko siitä sitten mitään hyötyä, niin sen varmasti näki sitten. Dorian kuitenkin sanoi siitä, että tällaisella porukkalla linnan valtaus tarvitsee melkoista suunnittelua. "Hienoa... Mutta on jo positiivista, että edes jollain on kokemusta. Muita?" kysyn heti perään, että saisimme asian jatkumaan.

Seuraavaksi valloittajaksi ilmoittautui Hoshiyomi. Hänellä siis oli jonkun verran kokemusta alueiden valtaamisesta. Tosin ei kuitenkaan mitenkään suurten kaupunkien tai linnojen valtaamisesta, koska tämä on toiminut yksin. No, onhan sekin toki jotain, mutta voisin tässä tilanteessa kääntyä enemmän Dorianin osaamisen suuntaan. "Siinäkö kaikki?" kysyn vielä. "Myös minulla on kokemusta valtauksista, mutta ainut vaan, että se taitaa olla astetta erilaisempaa meren alla kuin päällä, mutta valtaus se kuitenkin on. Joskus yksin ja pariin kertaa porukalla", Deliah päätti myös vastata. "Kai sekin jotain on. Mutta sittenhän meillä on jo kolme, jolla on kokemusta asiasta", sanon siihen.

"Mutta onko kenellään minkäänlaista hajua siitä, miten taustatietoja hankitaan? Kuten aikaisemmin jo kysyinkin... Mutta minusta sellaisen tiedon hankkiminen auttaa suunnitelman tekemisessä. Emmehän kuitenkaan voi hyökätä sisään ilman minkäänlaista tietoa mistään", jatkoin vielä ja vaikka en ollutkaan valloittanut mitään tai laatinut mitään mahtisuunnitelmia, niin tiesin kyllä, että ennen suunnitelman tekoa pitää tarkastaa faktatiedot. Kaikkihan se varmaan tietää, mutta päätin nyt vaan ottaa puheeksi sen ihan kaikkien kuullen. Ei kaikki välttämättä moista tajua edes. "Ei minkäänlaista ongelmaa. Voin soluttautua heidän joukkoonsa eikä kukaan tajua yhtään mitään mistään", Rickter päätti ilmoittautua siihen. "Epäilen... Olet ollut melko tunari tähänkin saakka..." sanahdan siihen. "Neiti taisi unohtaa, että olen muodonmuuttaja", punapää jatkoi siihen, mikä kyllä totta, mutta voiko sellaista tehtävää laittaa moisen höntin hoidettavaksi? "Minullakin on kokemusta taustatietojen hankkimisesta. Olen monta kertaa livahtanut peikkojen puolelle tiedonhankinnan takia", Noki päätti nyt ensimmäistä kertaa myöskin tarjota panostaan valloittamissuunnitelman etenemiseksi. "Niin... Se on hienoa kyllä, mutta peikot taitavat olla hieman eri asia kuin ihmiset... Mutta onhan se hienoa", jatkoin loppuun. Tässäkö oli vaihtoehtomme?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.01.2016
17:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
TSUKIHIKO

Suunnitelmissa edettiin ja Hoshiyomin ehdottama Himejin linna olisi siis tuleva päämaja. Se oli Tsukihikosta erittäin hyvä kohde eikä matkaakaan ollut julmetusti. Hän nyt suorittaisi matkan kuin matkan leikiten, mutta Asami ei voinut ihmisenä matkata kovinkaan nopeasti eikä kuunhaltija raaskinut jättää sisartaan yksin vieraiden matkaan. Eihän tyttöparka omistanut edes minkään laista asetta puolustaakseen itseään tuossa tilassa. Valtauskokemuksistakin puhuttiin ja Dorianilla ja Hoshiyomilla oli ihan mukavasti kokemusta siltä alalta, Deliahkin sanoi olleensa mukana valtaamassa jotakin, mutta vain meren alla. No ei kai niissä kauheasti eroa ollut. Tsukihiko itse ei ollut koskaan vallannut mitään. Hän oli elänyt iät kaiket samassa linnassa, eikä hänellä ollut mitään tarvetta vallata mitään. Puolustamisessa hän olikin sitten parempi, aina silloin tällöin joku porukka oli yrittänyt tunkeutua linnaan kuvitteellisten aarteiden toivossa. Tokihan heillä oli omaisuutta tuhannen vuoden aikana kertynyt, mutta ei nyt sellaisia rikkauksia, kuin ihmiset olivat vuosien saatossa keksineet.

Sitten Aisu kyseli taustatietojenhankkimistaitoja. Rickter voisi kuulemma helposti soluttautua linnaan, muodonmuuttaja kun oli. Aisusta vaan Rickter oli turhan tunari, jotta tätä voisi päästää suorittamaan mitään kovin tärkeää ja olihan se vähän niinkin. Pelkkä ulkonäön muuttaminen ei auttaisi, jos käyttäytyi kuin vähäjärkinen. ”Osaatko muuttaa muotoasi ihan kunnolla vai pelkästään pintapuolisesti? Jos esimerkiksi muuttaisit itsesi vaikka Dorianin näköiseksi, niin olisitko yhtä kokenut sodankävijä kuin hänkin vai yhtä tyhmä kuin nyt? Ja saatko myös samat voimat mitä muutoksen kohteella on?” Kamanosuke niminen tuulentaitaja kysyi vaikka Tsukihiko olikin aika varma, ettei tämä voinut tietoisuuttaan noin vain muuttaa samanlaiseksi kuin se joksi muuttui ja muutos oli vain pinnallinen. Olihan se hyvä varmistaa, mutta kysymysmuoto oli taas sellainen, että poika voisi harkita tai olisi taas riita pystyssä. Dorian mulkaisi poikaa pahasti, eikä ilmeisesti oikein arvostanut olla tämän esimerkkinä, muttei sanonut asiaan mitään.

Noki oli myös soluttautunut tiedonkeruuta varten peikkojen puolelle, joten se oli hänellekin tuttua puuhaa. ”Minulla ei ole vakoilusta kauheasti kokemusta, mutta koska tässä muodossa ruumiini ei ole aineellinen, pystyn hajoamaan valoksi ja liikkumaan nopeasti paikasta toiseen kuun valon myötä kaikkialle, mihin kuunvalo koskettaa. Asami kykenee samaan, mutta vain auringon valossa. Siitä saattaa olla ainakin hieman etua, kun pitää kerätä tietoa linnakkeesta.” Tsukihiko kertoi, vaikkei ollutkaan koskaan kokeillut tätä kykyä vakoilutarkoituksiin, mutta kerta se olisi ensimmäinenkin. ”Minulla ei ole minkäänlaista kokemusta mistään valtaamisista tai vakoiluista, mutta näköni on pimeälläkin tarkka eivätkä korvani ole tämän kokoiset pelkästään ulkonäöllisistä syistä. Kuulen melko herkästi pienimmätkin äänet useiden kilometrien päästä ja paksujenkin seinien läpi. En tiedä onko siitä apua, mutta teen parhaani auttaakseni siinä missä voin.” Saeryoselinermayorshiwalerierna kertoi vaimeasti, mutta syykin tämän hiljaiseen puheeseen selittyi nyt. Mahtoi olla riesa omistaa moinen superkuulo. ”Kaikki mahdollinen apu tulee kyllä varmasti tarpeeseen, mutta ensiksi meidän pitäisi päästä liikkeelle ja tarpeeksi lähelle linnaa, jotta voimme edes tehdä tiedusteluretkiä ja suunnitella hyökkäystä. Joten mitä jos lähtisimme liikkeelle, nyt kun on vielä tarpeeksi pimeää siihen?” Dorian ehdotti. ”Totta, ehdimme rupatella lisää matkallakin.” Tsukihiko vastasi, taputti sisartaan selkään ja lähti edeltä kulkemaan etelään päin kohti Himejin linnaa. Ei hän ollut varma tiesivätkö muut kuin hän ja Hoshiyomi mihin piti mennä, mutta päätti nyt kuitenkin mennä edeltä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.01.2016
18:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Kun olimme selvittäneet sen, että määränpää oli Himejin linna ja valloittamiseen tarvittiin suunnitelma, kolmella oli kokemustakin valloituksista, niin seuraavaksi jäämuija kyseli tiedonkeruusta. Ilmoittauduin siihen, koska osasin muuttaa muotoani eli en ollut vaan turhan takia muodonmuuttaja. Toisin se oli sille hemmetin naiselle samantien ongelma, koska minä satuin tarjoutumaan siihen. Kaikki oli heti paremmin kuin saamaton menninkäinen sanoi osaavansa myöskin tiedonkeruun huomaamattomasti. Tosin nainen kyseenalaisti hieman tätäkin, koska peikko ja ihminen on eri asia. "Jos sulle ei mikään käy, niin älä sitten kysy mitään, vaan hoida hommat yksin!" sanahdan, koska moinen arvostelu alkoi jo ottamaan pannuun. Myönnän kyllä, että olin hermostunut melko typerästä asiasta, mutta olin väsynyt. Silloin nyt saattaa suuttua ihan typeristäkin asioista. En ollut täysin pirtenä kuitenkaan samanlainen öykkäri enkä ollut mikään idiootti. Tajusin asioista ihan yhtälailla niin kuin muutkin, mutta yksi virhe oli tälle porukalle kuin maailma olisi räjähtänyt. Otan todella osaa, jos se noin pienestä käsiin räjähtää. Se oli vaan yksi virhe ja sekin väsymyksestä.

Eipä kuitenkaan aikaakaan kun se Kamanosuke pääsi ääneen kysellen siitä, että osaanko muuttaa muotoani vaan pintapuolisesti vai kunnolla. Toisin sanoen, jos olisin Dorian tai hänen näköisensä, niin saisinko käsiini hänen tietojaan vai olisinko yhtä tyhmä kuin nytkin. "Ja säkö olet Einstein tai joku muu nero?" kysyn siinä kohdassa. Kysymys jatkui vielä siitä, että saanko myös samat voimat kuin kohteella on. "Tietenkin saan... Mikä muodonmuutos se nyt olisi, jos olisin vaan pinnallinen paska?" vastaan siihen kysymykseen. "Mitä sitten tulee siihen, että saanko myös muodonmuutoksen kohteen tiedot ja mielen käsiini, niin mahtavimmat osaavat jopa senkin. Itse en ole sitä vielä oppinut täydellisesti, mutta se on kuitenkin mahdollista. Olen kuitenkin jopa saanut jotain tietoja käsiini ja käyttänyt niitä hyväkseni. Toisin sanoen, mun on täysin mahdollista oppia se täydellisestikin. Olen kuitenkin jo suhteellisen pitkällä jopa siinä taidossa. Ja ihan vaan tiedoksi, mä en ole idiootti... Hermostuin väsymyksen takia ja sen takia, koska pitkään aikaan ei ole tapahtunu mitään ja otti jo valmiiksi päähän. Kuka tahansa voi hermostua moisesta. Olkoonkin, että se kävi aika pienestä, mutta hei... kukaan ei edes loukkaantunu", vastaan kysymyksiin.

Sitten siihen, että Tsukihiko pystyy hajoamaan aineeksi ja liikkumaan nopeasti kaikkialle, johon kuunvalo vaan koskettaa. Myös auringonhaltija osaa saman, mutta päivällä. "Hienoa", Aisu tokaisi hetken hiljaisuuden jälkeen. "Linna on kuitenkin sen verran iso, että yksi ei saisi kuitenkaan ajoissa tietoa kerätyksi, niin teistä kolmesta voisi olla siihen", Aisu jatkoi ja suuntasi samalla katseensa Nokeen, Tsukihikoon ja minuun. "Mutta, jos olet yhtään idiootti, niin Noki ja Tsukihiko menevät kahdestaan", nainen jatkoi minulle. "Kuka susta johtajan teki ja missä välissä?" kysyn siinä kohdassa suoraan, kun ämmä alkoi ärsyttämään pikku hiljaa. Koko ajan se vaan kitisi jostain ja saneli sääntöjä. "Kuinka niin? En ole mikään johtaja..." nainen sanoi siihen.

Seuraavaksi Saeryon korviin eli tämä voisi kuunnella todella tarkasti ja jopa paksujen seinien läpi. Tällä ei kuitenkaan ollut minkäänlaista tietoa varjostamisesta tai valloittamisesta. "Kyllä siitäkin varmasti on apua", Noki tokaisi puolestaan siihen. Lopuksi Dorian ehdotti, että lähtisimme matkaan nyt kun vielä oli tarpeeksi pimeää ja Tsukihiko lähti sitten ilmeisesti johdattamaan joukkoa. No en itse kuitenkaan tiennyt, että missä päin se linna oli, koska en ole koskaan käynyt siellä päinkään. Lähdinkin sitten seuraamaan kyseistä haltijaa ja muutkin lähtivät perässä(?).

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.01.2016
20:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Aisu oli selvästi ottanut Rickteristä jonkun ongelman itselleen mutta nainen on aina nainen vaikka voissa paistaisi. Kamanosuke piikitteli tätä lähinnä siksi, että oli hauskaa, kun tämä hermostui niin pienestä heti eikä tätä pahemmin tarvinnut yllyttää riitelemään. Aisullekin tämä hermostui, että jos hänen apunsa ei kelpaisi, ämmä voisi tehdä kaiken yksinkin. Sitten Kamanosuke sai huomiota osakseen kysymyksensä jälkeen, mutta siihenkin vastaus oli, että mikä älykkö Kamanosuke itse luuli olevansa. ”Sanoinko muka, että olisin? Se oli vain havainnollistava esimerkki.” Kamanosuke totesi, mutta ihailtavasti Rickter hillitsi kiukkunsa. Tiedä sitten mikä Einstein edes oli, vissiin ei ainakaan Rickerin tasoinen järjenjättiläinen. Tämä kuitenkin siis osasi muuttua täydellisesti joksikin toiseksi ja sai myös samat voimat käyttöönsä. ”Et kuitenkaan voi olla yhtä hyvä kuin alkuperäinen, olet kuitenkin vain pelkkä jäljitelmä. Jos muuttuisit Dorianiksi ja ottaisitte matsin, niin kumpi todennäköisemmin voittaisi? Aito monisatavuotinen vampyyri vai sinä joka kopioit häntä?” Kamanosuke tarkensi vielä ihan vain puhtaasta mielenkiinnosta ja Dorian siksi, että hän nyt oli aikaisemminkin käyttänyt tätä esimerkkinä. ”Älä ole naurettava. Minä en häviä jollekin, joka vain kopioi minua. Jo siksi, ettei ylpeyteni antaisi moiselle myöten. Parempi olla yrittämättä, en katsoisi sitä mitenkään hyvällä ja sinä voisit lakata käyttämästä minua esimerkkinä typeryyksissäsi, jos sopii.” Dorian tuhahti siihen. Melko itsevarma kaveri. ”Ajattelin, että olisi antanut liian itserakkaan kuvan käyttää itseäni esimerkkinä.” Kamanosuke totesi, mutta sama se.

Oli kuitenkin erittäin epämiellyttävä ajatus, että samalla kun pösilö ottaisi jonkun toisen muodon, tämä saisi kaikki voimat ja tiedot itselleen. Parempi olisi olla käyttämättä sitä Kamanosukeen, koska kuten Doriankin oli asian ilmaissut, ei hänkään moista kovin hyvällä ottaisi. Hän piti asiansa mieluummin omana tietonaan eikä jonkun juntin feikin tarvinnut tietää niistä. Toki muodonmuutostaito oli erittäin käytännöllistä, jos sai käytännössä kaikki maailman voimat käyttöönsä kun vain muutti hahmoa. Jotenkin pelottavaa, mutta ei mokoma voinut aitoa voittaa mitenkään. Pitäisihän hänen osata voimaa hallitakin eikä se tuosta vain kävisi. Rickteristä kuitenkin vielä sen verran, ettei hän ollut idiootti. Eikö tosiaan ollut? Hän siis hermostui vain väsymyksen takia ja koska ei ollut tapahtunut mitään ja kelle tahansa voisi käydä samoin. ”Niin eihän siinä mitään, kun kukaan ei edes loukkaantunut. Noki on varmasti samaa mieltä kanssasi.” Kamanosuke mutisi, koska menninkäinen oli vaikuttanut kyllä aika loukkaantuneelta, joskin taisi siinä olla Kamanosukenkin vikaa, mutta rotta oli onneton, ei siitä mihinkään päässyt.

Kuitenkin taas itse asiaan eli tiedusteluihin ja ketkä niitä suorittaisivat. Ilmeisesti siis Rickter ja Noki ja sitten tämä kuumies nimeltä Tsukihiko, joka osasi jotenkin haihtua pelkäksi valoksi vai? Ja päästä siten huomaamatta sisään kenenkään oikein voimatta estää. Aika näppärää, tosin se toimi vain siellä, mihin normaali kuunvalokin ulottui. Tämän ilmeisesti sisko kykeni päivisin samaan asiaan, tosin jos hyökkäys tapahtuu yöllä, niin se nyt ei paljoa auta. Sitten siihen vielä, että jos Rickter osoittaa taas idioottimaisuuttaan niin Tsukihiko ja Noki menisivät keskenään. No kuulostipa hyvältä. Ja Rickter protestoi, että mikä johtaja Aisustakin oli tullut ja ei kuulemma mikään. Matka kuitenkin selvästi pääsi alkamaan ja Tsukihiko lähti sisarensa kanssa edeltä, kerta tiesivät mihin mennä. Muuta lähtivät kukin omaan tahtiinsa seuraamaan, joten Kamanosukekin kääri kusarigamansa ketjun kasaan ja laittoi vyölleen ja lähti muiden perään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.01.2016
21:25
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Lähdimme vihdoin matkaan ja samalla kävimme jonkunlaista keskustelua siitä, että ketkä todella nyt sitten lähtisivät sille tiedonkeruumatkalle. Totta puhuen en yhtään tykännyt siitä, että Rickterin kanssa pitäisi lähteä yhtään mihinkään. En ollut kiinnostunut hänen seurastaan ja vaan kälätti ja aukoi päätänsä sen mitä kerkesi. Lisäksi, olin edelleenkin loukkaantunut... vaikka Rickter kyllä väitti, ettei kukaan muka loukkaantunut. Hän selvästikin näkee vaan itsensä eikä myöskään edes yritä olla pahoillaan. En siis minäkään aijo antaa sellaiselle anteeksikaan. Joka tapauksessa punapäät alkoivat miettimään sitä, että kuka olikaan se nero tai joku muu vastaava, kun Kamanosuke sanoi Rickteriä idiootiksi, joka kyllä piti paikkansa. Rickter ei kuitenkaan luonnollisestikaan tykännyt siitä ja sitten pohdittiinkin sitä, että oliko Kamanosuke sitten yhtään viisampi. Ei, jos minulta kysyttiin. Lopuksi Kamanosuke kyselikin, että sanoikohan muka niin ja että se olikin vaan havoinnollistava esimerkki. "Siis mikä? Se, että olen ääliö vaiko en? No en ole, mutta ei toi mitään havoinnollistanut", Rickter sanoi siihen. Seuraavaksi siitä, että eihän jäljitelmä voisi olla parempi kuin alkuperäinen. Sitten Dorian pääsi taas suorittamaan havoinnollistavaa esimerkkiroolia eli, jos Dorian ja Rickter ottaisivat matsin, niin kumpi voittaisi todennäköisesti. Dorian, koska Rickter ei saisi selvitä siitä löylytyksestä. Niin siis, jos asiaa kysyttäisiin minulta. "Ai, että kumpi voittaisi todennäköisemmin? No mä tietenkin. Toki mä myönnän, että alkuperäinen on aina alkuperäinen ja kopio on aina kopio, mutta kuten jo on sanottu... Kopio on kopio. Kopio ei toki ole se alkuperäinen, mutta on kuitenkin alkuperäisen kopio. Kaikki riippuu ihan muodonmuuttajan taidoista, mutta kopio on kuitenkin yleensä aina kopio. Toisin sanoen kopion pitäisi osata kaikki mitä alkuperäinenkin osaa. Ainut vaan, että Dorian on vampyyri ja mä olen silloin pelkkä kopio. Vampyyrit kuolee tai on heikompia auringonvalossa. Mä en ole vampyyri kuitenkaan, vaikka olisinkin Dorianin näköinen. Auringonvalo ei siis heikennä tai tapa muo. Lisäksi... mulla on kaikkien muidenkin mahdolliset voimat käytössä muotoa muuttaen. Tietenkään täydellisetkään kopiot ei välttämättä osaa kaikkea sitä mitä alkuperäinen yksilö osaa. Mutta en mä nyt kaikkea aijo paljastaa", Rickter selitti. Dorian ei loppujen lopuksi kuitenkaan tykännyt olla esimerkki, mutta enpä olisi itsekään välttämättä halunnut olla esimerkin roolissa. Kamanosuken mielestä itsensä käyttäminen esimerkkinä olisi kuitenkin ollut liian itserakasta. Kuinka vaan.

Sitten puhe kääntyi vielä siihen, että eihän siinä tosiaan mitään, kun kukaan ei tosiaan loukkaantunut. Jatkoi punapää vielä punapäälle, että minä olin varmaa samaa mieltä. "Siitä puheenollen... Aijotko pyytää sanojasi anteeksi koskaan?" päätin kysyä Rickteriltä, joka käänsi katseensa minuun. "Siis mitä mun niin kun pitäisi pyytää anteeksi sulta? Kaikki mitä mä sanoin sun luuserikyvyistä, on täyttä totta ja mä luulen, että sä taidat tietää sen kyllä ihan itsekin", Rickter vaan tokaisi siihen ja käänsi katseensa menosuuntaan nyt kun pääsimme kunnolla matkaan. "Jos jäät pulaan joskus ja minä olet ainoa paikalla olija ja samalla ainoa avunantaja, niin en auta sinua", päätin ilmoittaa Rickterille ja astelin tämän ohitse kirien etupäätä kiinni.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.01.2016
23:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Olkoonkin, että havainnollistavan esimerkin oli vähän tarkoitus myös kuittailla Rickterin älykkyydestä, tämä ei selvästikään tajunnut sen havainnollistavaa osaa ja kiinnittyi pelkästään siihen kuittailu osioon. Kertoi jo aika paljon. ”No selvästikään se ei havainnollistanut sinulle yhtikäs mitään.” Kamanosuke huokaisi. ”Se havainnollisti sitä, että pysytkö henkiseltä tasoltasi samana kuin nyt olet vai muuttuuko se sen myötä, miksi muutut?” Kamanosuke yritti uudelleen jättäen kuittailut pois parhaan kykynsä mukaan. Jos tämä voisi olla järkevä, niin minkä ihmeen takia hän pysyi muodossa, jossa oli tyhmä kuin saapas? No tyhmyyttään, ei se muutakaan voinut olla. Ja lisäksi jos sai valita itselleen minkä vain ulkomuodon, niin tuohonko hän oli päätynyt? Ei ollut kovin kaksinen, vai oliko hän vain oikeasti tuon näköinen? No sitä Kamanosuke ei enää viitsinyt udella, vaikka Rickterin muodonmuutos olikin aika mielenkiintoista.

Rickter, toistettuaan ensin kysymyksen jotta hänen aivonsa onnistuisivat ymmärtämään sen, vastasi sitten, että tietenkin hän nyt Dorianin voittaisi mennen tullen. Dorian ei ollut kuulostanut siltä, että antaisi moisen tapahtua ja nyt Kamanosukea alkoi oikeasti kiinnostaa, kumpi voittaisi. Ei hän kuitenkaan viitsinyt alkaa yllyttämään toisia tappelemaan, koska huonosti siinä luultavasti olisi käynyt. Rickter väitti kovasti, että vaikka olikin vain kopio, niin juuri siksi hän olisikin parempi, koska ei voinut vahingoittua auringossa, kuten oikea vampyyri. ”Eli muututko nyt kunnolla vai et? Eihän se ole kunnon muutos jos vain näyttää toiselta ja miten muka voit saada vain hyödyt saamatta myös haittoja? Aika epäilyttävän kuuloista, älä kuvittele, että uskoisin moisen.” Kamanosuke jatkoi kyselyään, eikä oikein ollut varma liioitteliko Rickter taitojaan miten paljon, selvää oli, että liioitteli kuitenkin. ”Ja oletko nyt sitten hyvä vai keskiverto vai ihan huono muodonmuuttaja? Ärsyttävää, kun en ole yhtään varma ovatko voimasi oikeasti jotenkin hienot vai oletko pelkkä luuseri joka kopioi muiden voimia, kun ei muutakaan osaa.” Kamanosuke jatkoi turhautuneena. Kyllähän muodonmuutos vaikutti noin esitettynä todella upealta taidolta, jos vertasi esimerkiksi vain tuulen hallintaan, mutta toisaalta taas… eihän Rickter periaatteessa osannut mitään omaa, sen kun vain kopioi toisilta. Voisiko sellainen muka olla oikeasti noin hyvä? Tuskin vain.

Tätä pohtiessaan Kamanosuke ei kauheasti keskittynyt enää Noen ja Rickterin känäämiseen vaan mietti kuumeisesti edelleen, että entä jos Rickter koettaisi kopioida häntä. Niin osaisiko hän silloin hallita tuulta yhtä hyvin kuin Kamanosuke vai ei ja jos hänellä nyt oli vaatteet päällä, niin osaisiko hän muuttaa kaikki Kamanosuken arvetkin kehoonsa, vaikkei tiennyt niistä ja mitä kaikkea tämä saisi tietoonsa Kamanosuken mielensisäisestä toiminnasta? (No ei mitään ku siel ei oo toimintaa…) Toisaalta asia kiinnosti ja toisaalta hän ei edes tahtonut tietää. Ja jos osasi kaikkea, niin ei mitenkään voinut olla yhtä hyvä niissä kaikissa, kuin mitä se yksi, joksi tämä muuttuisi, olisi siinä omassa alassaan, jota oli kuitenkin harjoitellut koko ikänsä ja tämä ei lainkaan. Ehkä Kamanosuken ei kannattanut pohtia tätä asiaa, kun se selvästi ylitti hänen käsityskykynsä. Ehkä pitäisi vain odottaa, että näkisi miten homma käytännössä toimisi.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2017 Mahti roolipelit - suntuubi.com