Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 14.02.2016
13:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ENVY

Jonkun ajan päästä Himejin linna alkoi näkymään ihan kunnolla. Aisu käveli edelleenkin edeltä miekallaan uhattuna ja edellä siksi, että sain pidettyä tätä silmällä ja samalla sain myös pidettyä silmällä määränpäätämme ja sitä, että tiesin sen, missä mennään. "Voisitko jo laskea sen miekkani? En minä mihinkään karkaa..." Aisu sanoi pian. "En... Karkaisit kuitenkin, vaikka etpä sinä minulta pakoon kuitenkaan pääse", vastaan naiselle, mutta en laskenut miekkaa. "Vaikka oletkin ehkä tottunut siihen, että miehet tottelevat sinua, prinsessa Aisu, niin täällä sinulla ei ole palvelijoita tai muitakaan alaisia. Tai minä en ainakaan kuulu siihen kategoriaan, vaikka olisikit saanut muun ryhmän kiedottua pikkusormesi ympärille. Mutta mitä nyt heitä näin, niin ei heistäkään kuin korkeintaan ehkä muutama voisi tehdä käskyjesi mukaan. Tuskin hekään", valaisin kyseistä jääprinsessaa. "Miten muka tiedät, että olen prinsessa?" Aisu kyseli. "Unohditko jo, että kävin tapaamassa äitiäsi eli alueesi kuningatarta?", vastaan kysymykseen kysymyksellä, johon Aisu vaan tuhahti jotain.

Himejin linnan portit kuitenkin lähestyivät ja pian pääsimmekin porteille, jotka olivat auki. Porttien sisäpuolella puolestaan vallitsi aika verinen meno, mutta ei se minua haitannut. Aisu sen sijaan näytti olevan kauhuissaan ja ajatteli varmasti taas omaa loppuaan, vaikka ulkona ei oikein edes ollut enää ketään, joka voisi hyökätä kimppuun. Linnan ovilla kuitenkin näytti olevan jotain toimintaa vielä menossa. Erotin kuitenkin sen verran, että suurimmaksi osaksi ovilla näytti olevan kuolleita. Ne neljä Aisun ryhmään kuuluvaa näytti kuitenkin olevan hengissä. Saattoihan heitä toki olla enemmänkin kyseisessä ryhmässä, mutta se vampyyrimies nimeltään Dorian oli kyllä muistaakseni laittanut vaan nuo neljä vartijoiden hakkaamisryhmään ulkona. Loput taisivat olla jo sisällä.

"Liiku", totesin Aisulle ja tökkäsin naiste miekalla selkään, mutta tosin vaan hentoisesti, mutta näytti se haavan saavan kuitenkin naisen selkään. "Älä sohi sillä! Liikun kyllä", nainen tuhahti ja alkoi liikkumaan. Pääsimme lähemmäksi linnan ovia ja kyllä ovilla tosiaan oli verinen meno. Laskin tosin miekan alas ennen kuin pääsimme oville, koska tavoitteeni ei ollut kuitenkaan olla uhka muille yliluonnollisille tai ei ainakaan vielä. Riippuen siitä, miten oma suunnitelmani etenee. Se albiino näytti huomaavan meidät ja samalla tämä laittoi viimeisen vartijan(?) palasiksi. "Eikö sun pitänyt olla siellä mökillä odottamassa jotain ihmettä?" albiino veressä kyseli selvästi Aisulta, joka hänkin oikeastaan oli albiino eli tässä oli nyt menossa albiinojen kohtaaminen. "Piti kyllä, mutta päätin sittekin liittyä mukaan kun tämä... ööö... mies tässä näin valoi minuun uskoa", Aisu vastasi kysymykseen ollen ilmeisesti epäselvä siitä, kumpaa sukupuolta oikein edustin. Oikeastaan en kumpaakaan, jos tarkkoja ollaan, mutta sama se.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.02.2016
15:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Kauaa vihollisten raivaamiseen ei mennyt ja Dorian oli selvinnyt jo viimeiseen huoneeseen vartijoita tappamaan. Kyseessä tosiaan oli linnanherran lymypaikka ja siellä tämä kyyristeli vaimoineen vartijoiden takana. Mies vaikutti melko nuorelta, ja peloissaan olevalta, joten se selitti sen, ettei tämä ollut tajunnut lähteä pakoon. Kokenut mies olisi arvioinut tilanteen aikaa sitten ja lähtenyt livohkaan, mutta tämä oli selvästi luullut itsestään liikoja ja se virhe maksaisi hänelle hänen henkensä. Naiset itkivät ja huusivat, osa pari oli näemmä yrittänyt paeta ja saivat surmansa vartijoiden kanssa. Typerykset, ei sillä, että paikallaan pysyminen heidän henkeään pelastaisi.

Linnanherra yritti vetää katanaansa esiin, mutta hänen miekkakätensä tärisi sen verran, ettei siitä mihinkään ollut, ja yhdellä veitsen huitaisulla katana kolahti lattiaan ja samalla Dorian iski toisen veitsen nuoren linnanherran kurkkuun ja mies kaatui kuolleena maahan. Se oli sitten tämän taistelun loppu. Vartijatkin oli näemmä saatu tapettua muiden osalta, enää oli jokunen itkevä nainen tapettavana. Dorina valitsi yhden lattialla kyyristelevän nuoren naisen ja kiskoi tämän hiuksista pystyyn ihan vain säästääkseen tämän myöhemmäksi illallisseuraksi, kun homma olisi hoidettu. Muilla tuskin kukaan teki mitään, ellei Hakidonmuya kaivannut ateriaseuraa, mutta hän oli tainnut hoitaa ruokailun jo taistelun keskellä.

Vielä olisi tornikerros, mutta sinne nyt ei tarvittu koko porukkaa ja tuskin siellä edes ketään olisi. ”Saizo ja Rokuro. Käykää tarkastamassa vielä ylin kerros, mutta muuten tämä oli sitten tässä, riippuen, mikä tilanne ulkona ja vankityrmissä vallitsee.” Dorian sanoi vielä hävitystä silmäillen pidellen naista tiukasti hiuksista kiinni, eikä tämä pahemmin uskaltanut edes rimpuilla. Kauheaa tuhlausta ja kamala siivoaminen tässä olisi, jos tästä halusi asuttavan paikan. Ruumiit olisi ainakin hyvä hävittää pois mätänemästä, haarniskat ja aseet voisi kerätä talteen jos niille vaikka tulisi vielä tarvetta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.02.2016
15:27
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Vartijoissa oli riittänyt työtä itse kullakin, mutta linja piti, eikä yksikään vartija päässyt linnaan sisälle ja lopulta väki alkoi harvenemaan. Viimeisten vartijoiden viimeinen epätoivoinen itsemurhaisku ja sitten koko homma oli ohi. Hoshiyomi veti katanans ulos ruumiista, viimeiset kunait olivat lentäneet muutaman muun kurkkuun. Saeryos huokaisi selvästi helpotuksesta, kun taistelu oli vihdoin ohi. Kamanosuke oli niittänyt kusarigamallaan oman osansa miehistä ja hänen edessään olikin kaatuneita, melko päättömiä, vartijoita varsinainen röykkiö ja niitä oli myös pidemmällä säteellä, ase kun kantoi melko pitkälle. Ryuumeikin sai kaadettua viimeisen pystyssä olleen vihollisen.

Samalla ovia kohti lähestyi Aisu vieraan miehen kanssa. Hoshiyomi oli jotenkin kuvitellut, että tämä odottaisi mökissä, kunnes joku hakisi hänet, ja kuka tuo vieras oli? Ryuumei tiedusteli, että Eikö Aisun pitänyt olla siellä mökissä, mihin tämä vastasi, että piti, mutta sitten tämä vieras mies oli valanut häneen jotain uskoa. Niin varmaan. ”Ja kukahan sinä sitten olet ja mitä asiaa sinulla on tänne?” Hoshiyomi tiedusteli antamatta vielä epäilyksiensä kuulua äänessään tai näkyä kasvoiltaan. Hän ei kuitenkaan ollut ihan niin sinisilmäinen, että uskoisi moista roskaa. Joku vieras oli noin vain tullut muka kohottamaan Aisun itseluottamusta ja saanut tämän tulemaan sotakentälle, jolle hän ei aikaisemmin ollut suostunut tulemaan ja pelkkä ajatus oli saanut naisen melkein shokkiin.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 14.02.2016
15:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Neljäs kerros oli vihdoin koittanut ja näin linnanherran lymypaikkakin oli löytynyt. Olin kyllä odottanut, että linnanherra olisi ollut vanhemman näköinen, mutta tämähän oli vielä aika nuoren näköinen. Tuskin paljoa vanhempi tai nuorempi kuin minä. Mutta joka tapauksessa linnanherra sai Dorianin väkäsveitsestä (mahtiveitsi XDD) ja näin linnanherra oli sitten siinä. Minä puolestani laitoin matalaksi pari viimeistä vartijaa. Joku nainenkin yritti vielä pakoon, mutta Deliah näytti raatelevan tämän pariin osaan lattialle ja siinä nainen vielä huusi, kunnes sai lopulta tappavan iskunsa. Sitten naisia oli enää pari jäljellä ja Dorian oli näköjään kiinnostunut toisesta. Tosin varmaan ihan vaan ruokana, mutta mistä sitä tietää, vaikka muutenkin. Aika huono naismaku kuitenkin pitää olla, koska ei nainen nyt kovinkaan kummoisen näköinen ollut, mutta ei se ollut ongelmani. Eivät ne muutkaan naiset kovinkaan kummoisia olleet. Hakidonmuya päätti ottaa jäljelle jääneen naisen ja sen henki sitten menikin siinä, koska vampyyrinainen teki naisesta heti kättelyssä ruokansa. Sitten kuollut nainen pääsi lattialle muun seurueen kanssa ja se siitä sitten.

Dorian puolestaan sanoi siitä, että saisin Rokuron kanssa jatkaa matkaani vielä viidenteen kerrokseen katsomaan, että mikä meininki siellä oli. Sitten tämä taisi olla tässä riippuen siitä, että mikä meno ulkona ja vankityrmällä oli, mutta en ottanut kyllä kummastakaan henkilökohtaista ongelmaani. Minua nyt lähinnä oli kiinnostanut vaan linnan valtaus. Rokuro näytti jo painelevan siihen suuntaan, jossa portaat olivat, joten lähdin sitten siitä itsekin kohti portaita ja pianhan pääsimme ylös. Ylin kerros ei ollut mitenkään koolla pilattu, mutta senkin edestä ylimmässä kerroksessa oli menossa kaikista hämärin meno. Kerroksessa nimittäin näytti olevan yksi vartija ja hänen lisäkseen kaiketi linnanherran yksi vaimo. Olimme päässeet todistamaan vielä tämän taistelun aikana sitä kuinka linnanherran vaimo petti linnanherraa vartijan kanssa syvän suudelman merkeissä. "Vai sillälailla", totesin siihen, mutta miteen en kummemmin kerennyt tekemään, kun Rokuro survoi molemmat melkoisen raa'asti kunaillaan ja siinä he sitten makasivat kuolleena. Rokuro ei sanonut asiaan mitään, vaan jatkoi sitten kerroksesta takaisin siihen neljänteen kerrokseen, mutta ainakin asia oli nyt hoidossa. Jatkoin itsekin takaisin neljänteen kerrokseen. "Homma hoidossa... Nyt ne ovat kaikki varmaankin täältä sisältä hoidettu", ilmoitin, koska eihän sitä koskaan voinut olla ihan varma, jos joku olisi vaikka jossain piilossa. Linnoissa kuitenkin oli yleensä salakäytäviä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 14.02.2016
16:24
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Homma oli kyllä melkoisen veristä ja verta oli tosiaan roiskunut vähän sinne sun tänne ja verta oli myös päälläni melkoinen kerros. Osa saattoi kyllä olla omaani, mutta suurin osa kyllä oli vartijoiden leikeistä peräisin. Pian oli viimeisten vartijoiden vuoro ja siinä lepäsi. Homma oli hoidossa ainakin nyt täällä ulkona. Sisäpuolesta en tietenkään tiennyt, mutta käsittääkseni yksikään vartija ei kuitenkaan ollut päässyt ohitsemme tai sitten vaan olin missannut sen jossain kohdassa. Mutta oli miten oli, silloin se ei ollut enää meidän ongelmamme. Lopputulosta kuitenkin kun katsoi, niin verta tosiaan oli vähän joka puolella.

Samoihin aikoihin paikalle oli tosiaan saapunut myöskin Aisu, mutta Aisu ei ollut yksin vaan jonkun vieraan kanssa, joka rakasti ilmeisesti palmuja kun hiuksetkin oli laitettu siihen tyyliin. Mutta se palmuista ja kasveista ylipäätään. Päätin kysyä, että mitä Aisu oikein täällä teki ja siihen tämä oli vastaillut, että mies hänen seurassaan oli saanut jotenkin hämärästi puhuttua hänet ympäri. En ollut laatikon terävimpien veitsien joukossa ja myönnän sen toki itsekin, mutta niin tyhmä en ollut, etteikö tuo olisi kuulostanut yhtään epäilyttävältä. Lisäksi miehen kädessä oleva miekka näytti kyllä tutulta. Olin nähnyt sen ennemminkin ja minähän en ole vielä koskaan unohtanut mitään, minkä olen nähnyt. Miekka kuului oikeasti Aisulle. Mitä miekka siis teki tuolla miehellä?

En kerennyt kuitenkaan alkaa latelemaan epäilyksiäni ääneen, koska Hosihiyomi kerkesi ensin. Tämä kyseli siltä mieheltä, että kuka kyseessä oli miksi hän tuli tänne. "Envy... Ja tulin Aisun mukana. Eikö se nyt ole ihan selvää? Aisu sattui itkemään heikkouttaan, kun ei tullut mukaanne valloitukseen ja jonkun Noen pelastamiseen, koska ei pystynyt siihen. Satuin kuulemaan naisen valittelut ja päätin lohduttaa tätä. Samalla Aisu kertoi, että te olitte sitten lähteneet valloitus- ja pelastushommiin, jolloin päätin koittaa valaa naiseen hieman toivoa. En voi uskoa, kuinka hyvin lopuksi siinä onnistuinkaan, koska Aisu todella muutti mielensä", tämä Envyksi hetki sitten esittäytynyt ilmeisesti miespuolinen henkilö lannevaatteissa ilmoitti. Lannevaatteet taisivat olla jotain suurtakin muotia, koska Kamanosukekin tykkäsi lannevaatteista. "Näinköhän on?" päätin kysyä lopuksi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.02.2016
21:24
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Kauaa ei nokka tuhissut, kun homma oli hoidettu. Oli se hyvä kun oli osaavia ammattilaisia mukana, niin ei itse tarvinnut niin hirveästi panostaa. No ei vainenkaan, kyllä Yukimura oman osansa hoiti, mutta muiden tehokkuutta oli kyllä ihailtava. Varsinaisia tappokoneita. Hieman harmissaan hän katsoi lattialla kuolleina olevia naisia, olisihan heidät edes voinut jättää henkiin, mitä haittaa muutamasta naisesta nyt olisi ollut? Dorian oli ilmeisen samaa mieltä, kun oli, onnekas, ehtinyt säästämään itselleen yhden tytön. Tosin kun Hakidonmuya ryysti viimeisestä jäljelle jääneestä naisesta veriä parempiin suihin, oli aika selvää, ettei Dorian säästänyt tyttöä siitä syystä, mistä Yukimura olisi säästänyt. Kauheaa tuhlausta, no ei voinut mitään.

Rokuro lähti Saizon kanssa tutkimaan ylintä kerrosta ja Yukimura oli salaa tyytyväinen, ettei Dorian lähettänyt Rokuroa Deliahin kanssa, tiedä mitä siitäkin olisi tullut. Muita odotellessa Dorian vei tyttönsä ulos huoneesta sen pahemmin selittelemättä, mutta kaiketi hän halusi hoitaa ruokailunsa ihan keskenään, toisin kuin Hakidonmuya. Hän palasi ilman tyttöä samaan aikaan, kun Rokuro ja Saizo palasivat ilmoittamaan, että homma oli hoidettu. ”Selvä, eiköhän palata alas.” Dorian totesi ja harppoi käytävän ruumiiden yli portaita kohti. Yukimuran oli myönnettävä, että ei aamulla vielä ollut osannut odottaa mitään tällaista tapahtuvaksi, kun päätti lähteä varjostamaan Kamanosukea, muttei ollut vieläkään ihan päättänyt oliko se hyvä vai huono asia. Ainakin hän oli elossa vielä, samoin Rokuro.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.02.2016
21:44
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Vieras tyyppi ilmoitti nimekseen Envyn ja päätti vastata toiseen kysymykseen, että tuli tänne Aisun mukana ja kysyi vielä, että eikö sitä nyt nähnyt. Hoshiyomin hillitsi vaivoin halun huomauttaa, ettei kysynyt kenen kanssa ja miten tämä oli tullut tai lentänyt paikalle, vaan mitä asiaa tällä oli tänne. Se nyt ei ollut oleellinen asia ja oli naurettavaa alkaa vääntämään turhuuksista kun oli parempaakin tekemistä. Sitten tämä ilmeisesti miespuolinen henkilö alkoi sepittämään jotain puuta heinää siitä miten oli sattumoisin kuullut Aisun valittelut ja tullut lohduttamaan ja kuullut Aisulta koko jutun mitä he tekivät. Hoshiyomi vilkaisi Aisua siinä kohtaa ihmetellen, että oliko tämä tosissaan vain alkanut vuodattamaan huoliaan ventovieraalle. Sitten Aisu oli mystisesti kuulemma ryhdistäytynyt ja päättänyt sittenkin tulla mukaan sotimaan. Tuskinpa vain, nainen oli ollut sen verran paniikissa, että mitkään ihmesanat eivät tämän päätä kyllä olisi kääntäneet. Lopulta Hoshiyomi käänsi katseensa taas tähän Envyyn. ”Myöhästyitte hieman, täällä alkaa olla jo valmista.” Hän vastasi tyynesti katsoen sitten miehen miekkaa. ”Kerrohan, värväydyitkö kenties Aisun aseenkantajaksi vai miksi Aisun miekka on sinulla?” Hän kysyi sitten tavanomaisen ontolla, hieman kaikuvalla äänellään ilmeenkään pahemmin värähtämättä.

Hetken päästä sisältä kuului ääniä ja kun Hoshiyomi vilkaisi taakseen, Dorian ilmestyi muun porukan kanssa ovelle. Ilmeisesti linna oli nyt sitten lopullisesti vallattu. Dorian huomasi Aisun ja Envyn ja katsoi kaksikkoa kysyvästi toinen kulma koholla. ”Milloin sinä tänne tulit ja kuka tuo tyyppi on?” Dorian kysyä töksäytti Aisulta. ”He tulivat ihan äsken ja tyyppi sanoo olevansa Envy ja hän on ilmeisesti joku Aisun henkinen tuki ja tsemppaaja.” Kamanosuke vastasi Aisun ja tyypin, nimeltä Envy, puolesta. ”Mitä? Joko te tapoitte kaikki?” Kuului seuraava, selvästi pettynyt kysymys ja Tsukihiko oli myös ilmaantunut paikalle. ”Näin tehtiin. Missä Noki ja muut ovat?” Dorian kysyi takaisin. ”Noki on loukkaantunut ja Asami ei antanut tuoda häntä pois. Aivan, Saeryoselinermayorshiwalerierna! Me tarvitsisimme apuasi, tai Noki tarvitsee. Tiesitkö muuten, että selässäsi sojottaa nuoli? Niin ja tyrmissä on joku kumma hiippari, vankina, joka ei kaiketi ole ihminen, emme tehneet vielä mitään päätöksiä sen suhteen.” Tsukihiko puhua pajatti kaiken yhteen, niin, että oli vaikea pysyä perillä kaikesta mitä tämä selitti. Sen jälkeen Saeryoselinermayorshiwalerierna, joka oli melko kalpea ja vapisi hieman, lähti Tsukihikon mukana takaisin sinne, mistä tämä oli tullut, ilmeisesti auttamaan Nokea.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
14:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Kun linnanherra oli nurin ja kuolleena lattialla, niin Dorian oli sitä mieltä, että minä sain käydä Saizon kanssa katsomassa vielä viidennen kerroksen. Kiitin onneani, ettei parini ollut Deliah. Deliah nimittäin ei varmastikaan olisi enää koskaan palannut viidennestä kerroksesta eikä minua tippaakaan kiinnostanut, vaikka minua syytettäisiinkin Deliahin murhaamisesta. Deliahin läsnäolokin sai mieleni kuohumaan. En tiedä, että mikä hänessä nyt oli se ongelma, mutta Deliah otti vaan päähän kaikella mahdollisella tavalla.

Viides kerros saatiin myös kuntoon ja sitten matka jatkui taas neljänteen kerrokseen, jossa Saizo ilmoitti, että homma oli hoidossa, mutta ei mennyt sen tarkempiin yksityiskohtiin. Dorian totesi siihen, että eiköhän sitten mennä. Se kävi oikein hyvin. Saizo jatkoikin sitten vaan Dorianin perässä ja Hakidonmuya ja Deliah menivät seuraavana. Itse päätin jäädä joukon hännille ja yritin pysyä mahdollisimman kaukana Deliah nimisestä ongelmapesäkkeestä. Samalla yritin parhaani mukaan väistellä kuolleiden vartijoiden ruumiita ja verilammikoita, koska en halunnut enää yhtään enempää verta päälleni, vaikka meno oli kyllä veristä ihan lattiasta kattoon asti ja verta löytyi myös vaatteistani.

Kuolleita ja verta väistellen matkamme päättyi aina linnan etuovelle asti eikä yhtäkään vartijaa ollut enää tullut vastaan. Kaikki olivat todennäköisesti vainaa ja ihan hyvä vaan, koska ei tehnyt enää enempää mieli hakata ketään tohjoksi ellei Deliahia laskettu, mutta se nyt siitä juntista. Jääkööt hän nyt omaan arvoonsa. Ulko-ovilla oli myöskin vähintäänkin yhtä verinen meininki ja lisäksi ryhmä oli lisääntynyt Aisulla, jonka piti jäädä mökille, mutta ei tässä kuitenkaan vielä kaikki, koska paikalla oli joku aivan uusi kasvo - kukahan liene sitten onkaan. Tyyppi oli selvästi juuri selittänyt jotain todella epäuskottavan kuuloista liittyen kaiketi Aisuun, koska Hoshiyomi pälyili Aisun suuntaan jotenkin ehkä sen tyyppisesti, että häntä epäilytti joku asia. "Niin... Niin siinä kävi", Aisu vastasi johonkin asiaan ilmeisesti Hoshiyomille. Mitähän nyt sitten niin kuin oli tapahtunut? "Taasko Aisu on mennyt päästämään jonkun pölvästin mukaan ryhmäämme ihan liian helposti?" Deliah kyseli heti ensimmäisenä. Pitäisi jo päänsä kiinni, ketään ei kiinnostanut.

Sitten siihen, että Hoshiyomi päätti ilmoittaa, että Aisu ja tämä joku olivat ilmeisesti myöhästyneet, koska täällä alkaa olemaan valmista. "Eikö se sitten muka ole vaan hyvä? Aisun ei sittenkään tarvinnut alkaa sotimaan", tämä mustahiuksinen pantapää sanoi siihen. Sitten kuitenkin miekkaan, joka pantapäällä oli käsissään ja se oli ilmeisesti Aisun. Oliko tosiaan? "Jaa niin tämä miekka... Matkalla tuli joku urpo vastaan ja kävi kimppuumme. Miekka oli Aisun asevyöllä, niin nappasin sen siitä puolustukseksi ja tapoin sen, joka kävi päällemme. Onhan siinä nyt veretkin todisteena", tämä pantapää kertoi. "Sitten miekka vaan jäi minulle, mutta tässä se nyt olisi, Aisu", tyyppi jatkoi ja ojensi miekan Aisulle, joka otti sen vastaan sanomatta kuitenkaan mitään.

Seuraavaksi oli Dorianin vuoro päästä asiaan ja hän kyselikin Aisulta sitä, että milloin hän tuli paikalle ja kuka tämä pantapää nyt oli. Kumpikaan ei kuitenkaan kerennyt vastaamaan mitään, koska Kamanosuke vastasi molempien puolesta. He olivat siis tulleet ihan äsken ja pantapää oli nimeltään Envy ja hän oli siis Aisun henkinen tuki ja stemppaaja. "Ihan varmasti onkin joo", Hakidonmuya tuhahti siihen. "Aisua ei meinannut saada edes kirveellä sotaan mukaan. Mikä hänen päänsä nyt olisi muka muuttanut?" Saizo totesi siihen. "Niin vaan kävi... Oletko kuullut, että mieli voi muuttua?" tämä Envy vastasi siihen.

Sitten seuraavan mielipiteeseen eli tällä kertaa kyseessä oli Tsukihiko, joka oli sattunut paikalle ihan huomaamatta ja tämä kyseli pettyneenä sitä, että joko kaikki oli tapettu. Dorian kyseli kuitenkin heti Noesta, joka kuuleman mukaan oli pahasti loukkaantunut. Tällä kertaa Kamanosukekin pysyi housuissaan Noen kohtalon suhteen. Viimeksi tämä oli kysellyt heti, että miten kummassa tyrmäänkin joutuminen oli mahdollista. Nyt ei ilmeisesti enää kiinnostanut ihan samalla tavalla. Seuraavaksi kuitenkin tarvittiin jo Saeryoselinermayorshiwaleriernaa ja hänen apuaan tai Noki tarvitsi ja siitä vielä selässä tököttävään nuoleen. Nuolesta kuitenkin pääsimme heti outoon hiippariin, joka oli myös vanki ja tämä ei ehkä ollut ihminen, mutta hiipparin suhteen ei oltu vielä tehty mitään. Kukaan ei oikeen osannut sanoa asiaan mitään, mutta sitten Tsukihiko lähti paikalta Saeryoselinermayorshiwaleriernan kanssa kaiketi auttamaan sitä Nokea. Toivottavasti se Noki sitten tuli kuntoon. En kuitenkaan pahemmin ollut varma, että kuka se Noki oli, koska en pahemmin ollut nähnyt. Tai en siis ole koskaan nähnyt. Mutta mitähän seuraavaksi? Ehkä Dorianilla on siihenkin suunnitelma.

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 15.02.2016
16:13
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Tsukihiko oli kadonnut joku aika sitten paikalta kaiketi sen takia, koska seuramme ei kiinnostanut häntä ja hänellä oli ollut joku älytön kiire taistelemaan. Linnassa oli kuitenkin jo ihmeen hiljaista eikä kukaan edes ollut käynyt täällä tai siis lähinnä ainutkaan vartija. Ei sillä, että se nyt olisi pahemmin haitannut mitenkään. Kyllä tämä näinkin meni. Asamihime puolestaan istui edelleenkin Noen seurana(?) ja se lannevaatevanki istui edelleenkin selkä seinää vasten ja oli käsistään kiinni. Kumma, että noin laihoja käsiä sai edes pidettyä moisilla kahleilla kiinni. Mielenkiintoista myöskin, että noin laiha tapaus oli edes ylipäätään hengissä. Hiuksilla puolestaan oli pituutta laihuudenkin edestä ja jos tyyppi seisoisi, hiukset varmaan hipoisivat maata. Aika onnettomalta tämä myöskin näytti ja ehkä vähän kyllä kävi sääliksi, mutta ensin piti odottaa muiden mielipidettä asiaan. Tosin oli Nokikin aika säälittävä näky eikä hän ollut vieläkään sanonut mitään. Olikohan Noki edes enää hengissä? No toivottavasti.

Käänsin katsettani kuitenkin kellarin oven suuntaan kun sieltä alkoi kuulumaan ääniä(?) ja jonkun ajan päästä esiin astui Tsukihiko(?) ja hänen kanssaan paikalle pääsi Saeryoselinermayorshiwalerierna(?). Niin, häntä Tsukihiko kai oli hakemassa ja hänen avullaan Nokikin varmaan pääsisi ahdingostaan, jos sattui olemaan vielä edes hengissä. "Onko valtaus muka jo suoritettu?" kysyn näiltä, koska Saeryoselinermayorshiwalerierna oli kuitenkin kuulunut siihen ensimmäiseen ryhmään, jonka piti huolehtia, ettei linnaan hyökkää ketään. "Entä satuitko kysymään joltain tietoisemmalta, että mitä tälle laiheliinille tehdään?" kyselin lopuksi Tsukihikolta, koska eihän Saeryoselinermayorshiwalerierna voinut tietää laiheliinistä mitään ellei Tsukihiko olisi kertonut asiasta. Olikohan muitakin tulossa mahdollisesti alas? Olikohan kukaan kuollut?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
16:19
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Tämä uusi ovelle Aisun kanssa ilmestynyt henkilö, jonka nimi Kamanosuken mukaan oli Envy, ei oikein mennyt Dorianiin täydestä. Aisu vaikutti sen verran vaisulta, hermostuneelta, että se tuskin johtui vain ympärillä lojuvista ruumiista. Hoshiyomi oli tiedustellut miksi Envyllä oli Aisun miekka ja tämä oli muka puolustanut sillä heitä jotain hyökkäystä vastaan. Aisu sai kuitenkin miekkansa takaisin. Muutkaan eivät oikein uskoneet, että Aisu oli yhtäkkiä Envyn avulla vain saanut rohkeutensa takaisin ja päättänyt tulla avustamaan sodassa, Envy tosin väitti, että kyllähän mieltä voi muuttaa. Voi toki, mutta olikin eri asia pakotettiinko Aisua muuttamaan mielipidettä vai tekikö hän sen itsekseen.

Sitten kuitenkin Tsukihikoon ja tämän nopeaan ja sekavaan selontekoon Noen tilanteesta ja Saeryos lähti tämän mukana ilmeisesti auttamaan loukkaantunutta, mutta vielä oli tämä Envy aiheuttamassa ongelmaa ja sitten vielä se Tsukihikon mainitsema vanki tyrmässä. Portit pitäisi sulkea ja asettaa vartio, kyllä tämä valtaus pian päätyisi lähiseudun ihmisten tietoon, ellei ollut jo päätynyt, ja heitä vastaan saatettaisiin hyökätä koska tahansa. Ensin kuitenkin selvitettäisiin Envyn syyt täällä oloon ja Aisulta pitäisi saada totuus irti, tämä kun selvästi vain myötäili Envyn palturin puhumista. ”Väität siis, että vain saavuit sopivasti paikalle kannustamaan täysin tuntematonta naista ja lähdit vielä ritarillisesti saattamaan häntä tänne ja puolustamaan mahdollisilta vihamielisiltä kulkijoilta? Melko ihailtavaa, mutta ei uppoa minuun. Kerro, mitä sinä oikeasti haluat ja miksi houkuttelit Aisun tuomaan sinut tänne. Olemme sotineet koko yön eikä ketään meistä huvita tuhlata aikaamme valheisiin ja valheesi eivät ole edes kovin uskottavia, joten voit suosiolla lopettaa teeskentelyn ja puhua suoraan.” Dorian kuulusteli, hän ei ollut saanut päivällä nukuttua kiitos Haurun ongelmien ja sotasuunnitelmien teon ja nyt hän oli väsynyt valtauksen organisoinnista, eikä millään jaksanut kuunnella kenenkään typeryksen liirum laarumeita. Kiittäkööt onneaan, että hän oli ehtinyt syödä aikaisemmin, muuten Dorian ei voisi taata miehen hengen säilymistä, jos tämä jatkaisi vielä typeryyksien latelua ja vastaan väittämistä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
16:42
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Heikotus kalvoi haltiaa, kun taistelu taukosi ja hän ehti sisäistämään kaiken sen kuoleman ja kauheuden, mitä he olivat tuoneet tullessaan tähän linnaan. Saeryoselinermayorshiwalerierna ymmärsi, että se oli ollut välttämätöntä ja linnan asukkaat olivat vanginneet Noen, joten hänet oli tietenkin pelastettava, ja ihmiset itse olivat ajaneet heidät tähän tilanteeseen, että vastaan oli taisteltava. Silti häntä inhotti osallisuutensa moiseen, vaikka hänen panoksensa olikin ollut melko onneton, mutta hän oli silti edesauttanut murhateossa. Hän oli auttanut muita riistämään eläviltä olennoilta hengen, eikä hän ollut varma, pystyisikö elämään tekonsa kanssa. Mutta ei hän kuollakaan nyt voisi, joten pakko sen tosiasian yli oli päästävä. Saeryoselinermayorshiwalerierna ei voinut kuin tuijottaa kauhuissaan verta ja kuolleita liikkumattomia verisiä ihmisiä ympärillään, eikä oikein edes tajunnut Aisua ja tämän vierasta seuralaista, ennen kuin muut alkoivat puhumaan heille.

Tsukihiko oli kuitenkin tullut ja sanonut, että Noki oli loukkaantunut ja tarvitsi apua. Se sai Saeryoselinermayorshiwaleriernan pääsemään hetkeksi yli järkytyksestään. Hän lähti Tsukihikon mukana kohti tyrmiä, verta ja ruumiita oli matkan varrella ikävän paljon, ja koetti hokea mielessään, että heidän oli ollut pakko tehdä se, mitä olivat tehneet ja että Noki oli saatava nyt kuntoon. Se oli tärkeintä ja siinä hän sentään osasi auttaa paremmin kuin itse taistelussa. Lopulta he pääsivät tyrmälle, jonka ovi oli auki, ja jossa Hauru oli Asamihimen kanssa ja siellä oli myös verinen, melko hengettömän näköinen, Noki. Hauru tiedusteli, että oliko valtaus jo muka suoritettu. ”Kyllä…” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi melko heikolla äänellä ja astui saman tien tyrmään Noen luo ja polvistui katsomaan tämän tilaa. Hengissä, mutta pahasti haavoittunut ja menettänyt paljon verta. Hän asetti vapisevat kätensä Noen ylle ja keskittyi energiaansa. Haltia sai sulkea silmänsä ja keskittyä kunnolla, jotta sai järkytyksen työnnettyä syrjään ja keskityttyä parantamiseen. Lopulta hän tunsi lämpimän energian virtaavan itsessään ja alkoi puhdistamaan ja parantamaan Noen haavoja.

Hauru kyseli ilmeisesti Tsukihikolta että kysyikö hän mitä jonkun laiheliinin kanssa tehtäisiin. ”Kerroin, että täällä on epäilyttävä vanki, mutta heillä oli kiireitä jonkun kävelevän koristekasvin tenttaamisen kanssa, joka tuli Aisun mukana, joten heillä ei ollut juuri nyt aikaa miettiä laiheliiniongelmaa. Kyllä he varmaan tulevat, kun saavat sen uuden tulokkaan tenttauksen päätökseen ja päättäneet mitä sille asialle tekevät.” Tsukihiko vastasi, mutta Saeryoselinermayorshiwalerierna sai keskittyä nyt täysin Noen auttamiseen. Veren hukalle hän ei voinut mitään, hän pystyi vain kuromaan haavat umpeen, jotta verta ei valuisi hukkaan enempää. Lisäksi Noelta vaikutti puuttuvan sormi. Sitäkään hän ei voinut palauttaa takaisin, mutta sai parannettua tyngän haavan umpeen, jotta se ei vuotanut, ja lievitettyä kivun pois, vaikka toki ottaisi oman aikansa, että Noki paranisi täysin. Ja koska verenhukka oli melkoinen, saattaisi olla, ettei hän ehkä silti selviäisi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
17:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Olin tosiaan päässyt tai joutunut lähinnä tämän oudon muukalaisen pakottamana keskelle sotatannerta. Olkoonkin, että sota oli näköjään jo käyty ja linna vallattu. Olin tyytyväinen, ettei minun tarvinnut alkaa sotimaan ketään vastaan. Veri ja kuolleet eivät oikein huvittaneet minua eikä saaneet mieltäni yhtään hilpeämmäksi minkään asian suhteen. Ne pikemminkin ällöttivät ja tunsin voimani huonosti jo ajatellessani asiaa. Sillä oudolla miekkosella puolestaan oli myös edelleenkin se miekkani. Mutta joka tapauksessa kun saavuimme paikalle, Ryuumei aloitti epäilyt ensimmäisenä. Tämän jälkeen Hoshiyomi päätti avata suutaan ja sitten Dorian ja lopuksi Saizokin oli sanonut jotain ja pian kaikki näyttivät enemmän tai vähemmän siltä, että epäilivät minut tänne tuoman miehen motiiveja. Olihan totta, että hän valehteli sen mitä kerkesi ja minä vaan myötäilin hänen valheitaan, mutta tyyppi ei ollut kuollut vaikka olin iskenyt miekan hänen sisälmyksiensä läpi ja haava oli kadonnut vaan kun hän oli kiskaissut miekan pois sisältään.

Joka tapauksessa otuksen nimeksi paljastui joku Envy. Oliko se muka edes oikeasti nimi? Mutta kuinka vaan... valheita sateli vielä lisää ja lopuksi vielä valhe siitäkin, että meidän kimppuun oli hyökännyt joku ja Envy pelasti tilanteen miekallani ja esitte omaa vertaan miekan terällä niin kuin se olisi kuulunut jollekulle hyökkääjälle. No olihan veri kyllä hyökkääjän ja olihan Envy napannut miekkani. Totta se oli, mutta ainut vaan, että meidän kimppuun ei hyökännyt ketään, mutta minun kimppuun kyllä. Ainut vaan, että kukaan ei ollut todistamassa Envyn sanoja valheiksi tai siis muita silminnäköitä ei oikein ollut. Ei kukaan varmasti kuitenkaan uskoisi, vaikka sanoisinkin, että Envy se oli, joka hyökkäsi kimppuuni ja veri miekalla oli Envyn, kun haavoja ei edes ollut. Sain joka tapauksessa miekkani takaisin.

Oli tämä väärin valehdella ja vielä minulta kun myötäilin valheita tällä tavalla, mutta diili oli diili. En halunnut kenenkään loukkaantuvan huonon onneni takia. Huonon onnen takia siitä, että Envy oli sattunut paikalle kun surin raukkamaisuuttani enkä ollut tarpeeksi hyvä vastus hänelle, joten päädyin tähän. Dorian joka tapauksessa jatkoi kysyä siitä, että oliko Envy tosiaan vaan sattunut paikalle kannustamaan minua, lähti mukaan ritallisesti ja vielä puolustamaan joltain hyökkääjiltä. "Enkö niin muka sanonut? Aika selvällä kielellä mielestäni kyllä asiani kerroin. Mistä vielä kiikastaa?" Envy kyseli. Olihan se kyllä totta, että Envy oli sattunut paikalle valittelujeni aikaan, mutta ritalillista tässä ei kyllä ollut.

Dorian alkoi kuitenkin vaatimaan oikeaa syytä Envyltä. "Eli, jos nyt vaan sanon, että joo pakotin Aisun tänne syystä x, koska haluan jotain ja koska Aisu sattui olemaan hyvä uhri tai joku muu vastaava, niin nappasin hänet mukaani, koska en muutakaan voi, niin olisiko se uskottavampaa?" Envy kyseli Dorianin epäilyksiin. Ei tuokaan kyllä minusta mitenkään uskottavalta kuulostanut, koska Envy esitti asian noin. "Mutta nyt kun satuit kysymään, että mitä sitten haluan, niin en mitään sen kummempaa kun vaan osan linnasta. Kyllä se alkoi pakko myöntää hieman kiinnostamaan kun Aisu siitä mainitsi. Mutta en ole kuitenkaan pakottanut Aisua yhtään mihinkään. Uskot tai et, niin tämän paremmaksi totuudeksi en voi muuttua", Envy jatkoi. Ainakin hänen motiivit tämän kaiken tapahtuneet suhteen olivat tosia, koska siksihän olimme täällä. Siis siksi, koska Envy halusi osan linnasta, mutta muuten kaikki oli kyllä valhetta aikalailla alusta loppuun asti. Rokuro puolestaan katsoi Envyä epäilevästi edelleenkin ja Saizo myös. Deliah taas näytti siltä, että Envy puhui vaan pelkkää sontaa ja minä olin uskonut tuon kaiken liian sinisilmäisesti. "Onko asia muka noin, Aisu?" Hakidonmuya kyseli seuraavaksi, jolloin käänsin katsettani häneen. "On... Niin se on..." vastasin jotain, koska en halunnut, että muita sattuu enkä itsekään halunnut, että Envy kävisi kimppuuni. Olkoonkin, että valehtelin itsekin eikä se tuntunut yhtään hyvältä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
17:24
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Saeryoselinermayorshiwaleriernan mukaan valtaus oli tosiaan muka jo suoritettu. "Oikeasti?" pääsi suustani, koska en vaan voinut uskoa, että se nyt oli noin helppoa, vaikka aikaahan oli toki mennyt ja tällä hetkellä oli varmasti yö jo pitkällä. Aurinko ei ainakaan vielä näyttänyt paistavat, joten kyllä nyt oli edelleenkin yö. Oli pakko olla ellei aamu sitten vaan ollut jotenkin pimeä. Tsukihiko puolestaan oli kertonyt, että täällä on epäilyttävä vanki, mutta muilla oli ollut jotain kiireitä jonkun kävelevän koristekasvin tenttaamisen kanssa. Aisu oli siis raahannut koristekasvin mukanaan. Kävelevän sellaisen, mutta laiheliiniongelmaan ei vielä oltu päästy, mutta sekin sitten varmaankin aikanaan kun sen kasvin tenttaus olisi saatu hoidettua. Minua taisi väsyttää melkoisesti, koska en heti tajunnut, että tämä kävelevä koristekasvi oli siis joku muu kuin oikeasti kasvi. Kyllä sekin pian iskostui päähäni ja kyseessä oli siis joku otus, jota tentattiin. "Jaa... Onko se kasvi sitten jotenkin uhka vai?" kysyn seuraavaksi ja kasvi siksi, koska ei Tsukihiko ollut kasville mitään parempaakaan nimeä kertonut.

Saeryoselinermayorshiwalerierna puolestaan oli siirtynyt Noen hoivaryhmään ja näytti nyt hoitavan menninkäisen haavoja, jotka kuroutuivat yhteen ja ainakin verenvuoto loppui siihen. Menninkäisen kivuista en kuitenkaan tiennyt, mutta ei hän edelleenkään kovinkaan hyvinvoivalta näyttänyt, mutta ulkoisesti kuitenkin paremmalta kuin äsken. Verenhukka kuitenkin taisi olla melkoinen. "Selviääkö hän tuosta?" päätin kysyä asiaa Saeryoselinermayorshiwaleriernalta, koska hän taisi kuitenkin tietää asiasta hieman paremmin kun kerta sai haavatkin parannettua. Toisaalta verenhukalle varmaan pitäisi tehdä jotain, mutta siinäpä sitten kysymys, että mitä? Oliko menninkäisillä samaa verta kuin kenellä tahansa muullakin olennolla ja vaikka oikea veri löytyisikin, niin miten veri saataisiin menninkäisen sisään? Olihan siinä ongelma, mutta vastausta ei tainnut olla. No ehkä muut hoitavat sen ongelman. Itse kun en edes pahemmin osannut asiaa auttaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
17:50
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Doriania alkoi jo kyllästyttää Envy ja tämän vänkääminen valheestaan, jonka kaikki olivat jo tajunneet valheeksi (eräitä nimeltä mainitsemattomia henkilöitä ehkä lukuun ottamatta). Tämä alkoi seuraavaksi väittää, että olisiko uskottavampaa, jos hän sanoisi tulleensa syystä x ja otti Aisun mukaansa. Lopettaisi vain kiertelyn ja sanoisi miten asiat ovat, kun ei selvästikään osannut valehdella uskottavasti. Lopulta tämä sitten tajusi, että sitähän Dorian oli juuri kysynyt, oikeaa syytä täällä oloonsa. Että oli terävät hoksottimet kaverilla, kyllä oli hatunnoston paikka. Onneksi Dorianilla ei ollut hattua, hän olisi jo syöttänyt sen Envylle ja käskenyt lähtemään puhumaan sontaa jonnekin muualle, jos hänellä sellainen olisi ollut. Kuvitteellinen päänsärky alkoi selvästi tehdä tuloaan ja Dorian alkoi menettää malttiaan tämän typeryksen takia, joka tuhlasi heidän arvokasta aikaansa. Vaikka Dorianilla olikin käytännössä ikuisuus käytössään, ei hän silti aikonut tuhlata sitä ikuisuutta moisiin typeryksiin.

Jos Dorian olisi harrastanut nauramista, hän olisi saattanut nauraa Envyn vastaukselle, kun hän lopulta sai kakistettua edes jotain totuudelta haiskahtavaa suustaan. Vai osan linnasta? Mikä hän luuli olevansa, kun marssi tänne vaatimaan jotain osaa, kuin olisi tehnyt jonkin suurenkin urotyön ansaitakseen sen. Tai kuin tällä olisi panttivanki, jolla vaati tätä osaansa. ”Vai haluat sinä osan linnasta.” Dorian tuhahti halveksivasti. Mistä moisia tomppeleita oikein sikisi? ”Ja mitähän sinä sillä osalla muka tekisit? Oliko tuo jotenkin onneton yritys liittyä joukkoon vai halutako vain jonkun nurkan jossa saisit nököttää turvassa ihmisiltä ja meidät suojelemaan muureja? Tiedoksesi vain, että emme vallanneet linnaa siksi, että kuka tahansa vähä-älyinen voisi majoittua tänne mukavasti turvaan asustamaan. Jollet liity armeijaan, voit saman tien painua muualle jauhamaan sontaa.” Dorian totesi, mutta miekkonen oli vieläkin turhan epäilyttävä, että häntä voisi noin vain päästää mukaan. Totuus olisi ainakin kaivettava esiin ja selvitettävä uhkasiko tämä Aisiua saadakseen selville heidän suunnitelmansa. Aisun oli kuitenkin ollut pakko kertoa siitä Envylle, hän ei olisi voinut kuulla sitä muuten. Paikalla oli henkilöitä, joiden aistit olivat tarkempia kuin tarkka-aistisimpien eläinten, hän olisi haistanut tai kuullut Envyn ja Saeryos vähintään olisi kuullut hänet, jos hän olisi hiiviskellyt mökin lähistöllä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
18:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
TSUKIHIKO

Hauru ei selvästikään oikein uskonut, että homma oli hoidettu. ”Mene vaikka katsomaan, jos et muuten usko.” Tsukihiko vastasi siihen. Ilmeisesti Hauru ei ihan tajunnut koristekasvin olevan vertauskuvallinen ilmaisu henkilöstä, jonka nimeä Tsukihiko ei tiennyt, mutta kysyi Hauru kuitenkin, että oliko kyseinen kasvi jotenkin uhkaava. ”Hyvä kysymys, ehkä ”epäilyttävä” olisi oikeampi ilmaus, mutta en tosiaan jäänyt kovin pitkäksi aikaa ihmettelemään asiaa, joten en ole ihan varma mikä sen kyseisen kasvin laita on.” Tsukihiko vastasi. Asamihime oli yhä tyrmässä Noen kanssa Saeryoselinermayorshiwaleriernan parantaessa Noen haavoja, vaikka Noki näyttikin tällä hetkellä hevosen jalkoihin jääneeltä jänikseltä… Tai hevoslauman jalkoihin jääneeltä. Mahtaisikohan tämä enää selvitä?

Hauru kyselikin haltialta pian Noen selviämismahdollisuuksia. ”En ole varma, hän on menettänyt paljon verta, joten en tiedä miten hänen käy. Tämän enempää en voi häntä auttaa. Hänet olisi kuitenkin saatava jonnekin muualle toipumaan, kylmä tyrmän lattia ei ole hyvä paikka toipumiselle.” Haltia vastasi huolissaan, joten tilanne vaikutti olevan melko paha. ”No voimme varmaan etsiä sellaisen paikan seuraavaksi, kyllä tuota kaveria ehtii jututtamaan myöhemminkin eikä se tuosta kuitenkaan mihinkään karkaa, kerta tähänkin asti on pysynyt tallessa. Kyllä se nyt varmaan vielä hetken kestää, että kasviuhka on hoidettu ja Noki saatu sairastamaan muualle.” Tsukihiko vastasi siihen ja mietti sitten, oliko epäkohtelias vankia kohtaan, tämä oli varmaan kärsinyt melkoisesti. ”Ei siis mitenkään millään pahalla, mutta juuri nyt on hivenen kiireitä muillakin tahoilla. Pääset kyllä varmaan vielä ennen aamua irti jos et ole ihmisten liittolainen, tuskin olet, koska sinut on jätetty tänne.” Hän mainitsi vielä ihan varmuuden vuoksi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
18:11
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ENVY

En kyllä tainnut ottaa huomioon sitä, että kaikki eivät välttämättä valheita niellytkään, vaikka ihan kohtuullisen hyvin mielestäni osasin valehdella. Ehkä valheissani ei ollut vikaa, vaan siinä, että Aisu näytti tuolta ja ei osannut selvästikään valehdella. Olisi varmaan muistutuksen paikka tai ehkä Aisu halusi päästä hengestään? Toisaalta tässä oli paha alkaa muistuttamaan yhtään mitään, koska porukka toljotti niin epäilevinä, että en ollut moista varmaan koskaan edes nähnytkään. Aisu olisi ehkä sittenkin pitänyt vaan listiä ja tulla vaikka Aisun hahmossa paikalle. Olkoonkin, että joutuisin sitten olemaan Aisu aikalailla aina julkisesti eikä moisen nyhverön muodossa jaksanut kuitenkaan aina olla. En osannut edes olla yhtä nössö ja saamaton paska niin kuin Aisu oli, näin niin kuin suoraan todettuna, joten tämän suunnitelman olisi nyt hyvä toimia edes jotenkin. En kuitenkaan halunnut muuta kuin päästä linnaan ja minähän myös tulen linnaan, vaikka väkisin. Luulivatko he jotenkin pystyvänsä estämään sitä? En kuitenkaan tullut mitään lupia kyselemään heiltä.

Dorian niminen vampyyri totesikin sitten vaan, että vai haluan minä osan linnasta. "Kyllä ellei se ollut jo selvää", vastaan, että asia varmasti tuli selväksi. Sitten kyseltiin jo sitä, että mitä tein sillä kyseisellä osalla. No miettikööt papparainen asiaa ihan keskenänsä. Ei minulla ollut mitään velvollisuuden tuntoa alkaa selittämään asiaa hänelle. Tein sillä juuri niin kuin halusin. Kyllä samainen mies jatkoi myös siitä, että oliko kyseessä joku onneton yritys liittyä joukkoon vai halusinko jonkun nurkan, jossa voisi nököttää turvassa ihmisiltä ja heidät vielä suojelemaan muureja. Ajatuksessani ei ollut kyllä käynyt, että olisin pyrkimässä joukkoon, mutta en kyllä tullut heiltä mitään suojaakaan anelemaan. Mutta toisaalta en tullut nurkkiinkaan nököttämään. Dorian halusi vielä tehdä selväksi, ettei linnaa oltu vallattu siksi, että joku vähä-älyinen halusi majoittaa ahterinsa turvaan ihmisiltä. "Niin enhän nyt toki tullutkaan siksi, että saisitte jonkun vähä-älyisen nurkkaanne nököttämään pahanpäivän varalle", sanahdan siihen. Sitten siihen, että ellen sattunut liittymään armeijaan, niin voisin painua sinne missä pippuri kasvaa. "Aijotko ottaa hänet muka mukaan noin vaan?" Ryuumei kyselisi siinä kohdassa tältä Dorianilta, mutta olin kyllä odottanut Deliah olisi kysynyt sitä asiaa, koska hänhän oli aina kärkkäästi vastaan kaikkia uusia. Olinhan nyt kuitenkin senkin nähnyt jo. "Mikäs siinä... Toki voin mukaankin liittyä, jos muita vaihtoehtoja ei ole", vastaan siihen, että mies voisi vaikka olla tyytyväinen ja antaa olla. Ei se nyt voinut olla mikään ongelma, jos satuin myöskin olemaan linnassa. Ei heitä nyt kuitenkaan niin paljoa ollut, ettenkö olisi mahtunut mukaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
18:32
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Tsukihiko totesi, että jos en uskonut, niin voisin mennä katsomaankin. "Ei ei... Ei siinä mitään. Se vaan tapahtui niin nopeasti, mutta kyllä toki uskon, jos niin väität", vastaan ollen samalla melko tyytyväinen siitä, että asiat olivat hoituneet täydellisesti eikä minun ollut oikein tarvinnut tehdä muuta kuin tulla Asamihimen perässä tähän tyrmään... seisomaan. Muut olivat hoitaneet kaiken lähinnä puolestani, mutta ehkä se ei nyt mitenkään hirvittävästi sitten haitannut. Eivät muut ainakaan olleet mitään ongelmaa nostaneet asiasta. Ehkä he eivät edes tajunneet asiaa? No sama se. Olihan nyt kuitenkin hieman loitsinut ja esittänyt kysymyksiä kaikkien muiden edestä.

Homma kuitenkin jatkui siitä kasvista, joka ei siis ollut uhka, mutta oli kuitenkin epäilyttävä, mutta Tsukihiko sen paremmin tiennyt asiasta. "Ai... Sepä olikin valaisevaa, mutta kai se selviää sitten", totesin siihen asettaen sitä vaaleanpunaliilapunakeltaista takkia paremmin harteilleni. Mutta sitten Noen vointiin ja siihen, että selviääkö tämä. Siitä ei sitten ollut kovinkaan varmaa tietoa, koska haltia ei voinut tehdä enempää ja Noki oli menettänyt verta paljon. En oikein tiennyt, että mitä tuohon voisi sanoa kuin, että koita kestää Noki-parka, mutta ei se paljoa varmaan lohduttaisi ja kuulosti aika tekopyhältä, joten tyydyin olemaan sitten vaan hiljaa. Kurjaahan tuo kuitenkin oli. Vielä kuitenkin siihen totuuteen, että Noki tarvitsi paremman paikan. Samalla Noki näytti availevan hieman silmiään ja katsoi kai, että missä mennään näyttäen tosin vieläkin aika heikolta. Tsukihiko totesi siihen, että kyllä me voisimme jonkun paikan etsiä ja jättää laiheliinin vielä junnaamaan tänne joksikin aikaa, koska ei hän tuosta mihinkään kuitenkaan karkaa. Kyseinen laiheliini lähinnä tyytyi vaan katsomaan meitä melkolailla odottavasti, että hänenkin tilalleen tehtäisiin jotain. Uskon kyllä, että seinässä ei ollut kivaa olla kiinni. Tsukihiko jatkoi vielä lopuksi sille luikulle, että kyllä tämä varmaan ennen aamua pois pääsisi ellei ollut joku ihmisten liittolainen. "En ole ihminen... Hehän minut tähän kahlitsi", laiheliini vastasi siihen. Olin jo hetken luullut, ettei hän vaan ymmärtänyt meitä tai osannut puhua samaa kieltä, koska oli ollut noinkin kauan aikaa hereillä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
18:47
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Oli Envyllä kyllä pokkaa, se Dorianinkin oli myönnettävä, kun tuli tänne esittämään vaatimuksiaan. Toisaalta tämä taisi olla vain tyhmä. Ei hän kuitenkaan ollut tullut siksi, että pääsisi koristamaan linnan nurkkia ja toimittamaan tyhjää muiden suojellessa häntä, mutta eipä näyttänyt keksivän mitään muutakaan syytä sille, miksi tämä halusi osan linnasta. Kotiin vietäväksi vai? Ryuumei tiedusteli, että aikoiko Dorian tosissaan vain ottaa Envyn mukaan joukkoon, mihin Envy ilmoitti, että voisi kyllä liittyäkin, jos ei ollut muita vaihtoehtoja. Voi pyhä yksinkertaisuus. ”En ainakaan vielä, ajattelin vain, että jos hänellä ei ole edes aikomusta pyrkiä mukaan, hän voisi säästää meiltä aikaa ja painua muualle etsimään jotakuta, jota vaikka kiinnostaisi hänen löpinänsä.” Dorian vastasi Ryuumeille, hän ei ollut ihan vakuuttunut, kerta Envy olisi ihan valmis tulemaan mukaan, jos muuten ei saisi nurkkapaikkaa linnasta.

”Onhan tässä vaihtoehtoja, voit alkaa myös kalppimaan ja mennä pummimaan osia muista linnoista, jos yhteistyö ei innosta. Tänne ei oteta ketään lusmuja loisimaan muiden siivellä, jos ei aio kantaa korttaan kekoon.” Dorian vastasi Envyn toteamukselle siihen, että jos vaihtoehtoja ei ollut, hän kyllä liittyisi mukaan. ”Lisäksi minua kiinnostaa selvittää vielä eräs seikka, ennen kuin voimme edes harkita sinun mukaan ottamistasi ja lisäksi päätös tehdään yhdessä, minua ei ole vielä valtuutettu tekemään yksin päätöksiä, joten tähän tarvitaan muidenkin mielipiteitä.” Dorian vastasi ja veti lyömämiekkansa selkähuotrasta ja osoitti sen terällä Aisua katsoen naista vakavasti.

”Aloitetaan sinusta, kerta toit Envyn tänne, Aisu. En tiedä mitä hän on sinulle sanonut, että suojelet häntä ja puolustat hänen valheitaan, mutta nyt saat luvan kertoa totuuden. Jos hän on uhannut tappaa sinut siitä hyvästä, hän kuolee ennen kuin ehtii tehdä sitä. Jos kuitenkin vielä valehtelet minulle, niin se olen minä joka tapan sinut, eikä Envy. Valitsekin tyttö puolesi viisaasti. Mitä hän sanoi että sai sinut tulemaan tänne ja tuomaan itsensäkin paikalle?” Dorian kysyi katse tiiviisti Aisussa ja miekan terä naista osoittaen. Hän oli kuitenkin varuillaan Envyn suhteen ja tiesi, että jos tämä yrittäisi tehdä jotakin, Hoshiyomi, Saizo, Hakidonmuya, Deliah, Rokuro, Kamanosuke, Ryuumei ja Yukimurakin olisivat valmiina käymään tämän kimppuun. Heillä oli selvä ylivoima ja Envyltä olisi erittäin typerää hyökätä yksin heitä kaikkia vastaan. Nyt hän vain toivoi, että Aisu tajuaisi kertoa totuuden Envyn suojelemisen sijasta, hän ei kyllä armoa tuntenut, jos tämä ei sitä tekisi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
19:15
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Seurasin lähinnä tilannetta sivusta siihen asti kunnes pääsimme siihen, että Dorian oli jo suhteellisen valmis puheistaan päätellen ottamaan tämän Envyn mukaan joukkoon. Ei siinä nyt toki kuitenkaan mitään. Olihan minutkin otettu mukaan, vaikka olin vaan lähinnä kävellyt paikalle ja sanonut hei. Eikä siinä paljoa muiden mielipiteillä merkitystä ollut kuin kukas muukaan kuin Aisu oli sanonut, että joo mukaan vaan. No, mikäs siinä, kerta noin helposti onnistui ja nyt sitten olin mukana. Ei siinä mitään vikaakaan ollut. Envy nyt toki oli tullut Aisun kanssa paikalle ja vaikutti ehkä toki hieman epäilyttävältä ja hän halusi osan linnasta. En tosin minäkään mitään olisin alkanut ellei ryhmästä olisi hyötynyt jotenkin, joten siksi ylipäätään ryhdyin mukaan. Lisäksi, olin tehnyt suunnitelmasta oman osani, mutta Envy oli vaan astellut paikalle vaatimaan osaansa. Tosin ei ollut Aisukaan mitään valloituksen hyväksi tehnyt. Dorian vastasi lopulta kysymykseeni Envyn mukaan tulemisesta ja hän ei siis ainakaan vielä ollut mukana. Dorian vaan halusi tietää, että oliko Envyllä todella edes tahtoa tulla mukaan. "Tietenkin on... Enhän muuten olisin tytyynyt siihen vaihtoehtoon. Muutenhan olisin vaan tullut sisään kyselemättä mitään", Envy totesi siihen.

Dorian jatkoi seuraavaksi vaihtoehdoista, joita minulle ei onneksi ainakaan ollut kukaan ehdottanut. Tämä jatkoi sillä, että Envy voisi toki kalppia muuallekin pummimaan, mutta tänne ei pääsisi ellei aikoisi tehdä yhteistyön eteen mitään. "Johan sanoin, että voin kyllä myös liittyä joukkoon yhteistyön nimissä", Envy jatkoi siihen ja minä puolestani jatkoin tilanteen kehittymistä sivusta miettien, että kumpihan se johtaja mahtoikaan olla: Aisu vai Dorian? Molemmat olivat käyttäytyneet tähän asti vuorotellen siihen malliin, että olisivatkin jotain isompiakin kihoja. Tosin en kuitenkaan ollut kummankaan alaisuudessa. Tein kaiken ihan vaan omaksi hyväkseni, mutta kyllä tämä muitankin kuitenkin hyödytti.

Sitten asiassa eteenpäin ja Dorian ei siis ollutkaan johtaja ja myönsi sen, mutta kuitenkin totesi, että ei ollut sitä siis vielä. Oli tai ei, en minä ainakaan häntä palvele. "Kuinka niin vielä? Eihän tässä nyt mitään johtajaa olla edes valitsemassa", Deliah päätti aukoa vähän päätään siihen väliin ja siitä hyvästä sai Rokurolta turpaan ja sai maata lopuksi lattialla. Rokuro taas näytti siltä, että nyt tuntui hyvältä. Kieltämättä oli ajankysymys vaan, että koska Deliah saataisiin hiljaiseksi, koska hän oli kyllä ärsyttävä. Itse kunnon tenttaus alkoi kuitenkin Aisusta. Puolestani Aisun voisi laittaa muutamaan osaan, niin hänestäkin olisi päästy. Dorian puolestaan päätti oikein osoitella naista miekalla. Aisu taas näytti hieman enemmän paniikkiselta. Dorian kuitenkin halusi tietää, että mitä Envy sanoi, että Aisu sai tuomaan Envy tänne mukanaan. Lisäksi vampyyriä kiinnosti, että oliko Envy uhannut naista. Aisu vilkaisi nopeasti Envyä ja sitten taas käänsi katseensa Dorianiin. Envy puolestaan katsoi Aisua ja odotti selvästi, että mitä nainen aikoi vastata. Itsekin katsoin Aisua ja odotin, mitä nainen vastaisi. Tämä kuitenkin näytti vaan menevän lukkoon.

"Kuule akka, sulta kysyttiin juuri kysymys. Miten vastaat?" päätin avustaa, vaikka Dorian ei apua ollutkaan pyytänyt. Enkä ollutkaan auttanut häntä, vaan halusin itsekin tietää. "Niin siis, että mitä Envy sanoi? Ei mitään..." Aisu vastasi jotenkin oudosti Envyn edelleenkin katsoessa Aisua. Muutkin näyttivät odottavan jotain kunnollisempaa vastausta. "Hän... hän tarjosi apuaan..." Aisu jatkoi ja mitä vielä? Naisista ei ollut kuin haittaa. Eikö Dorian vaan voisi hoitaa akkaa?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.02.2016
21:34
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Envy se jaksoi toitottaa haluaan värväytyä joukko-osastoon, ihan niin kuin ei oltaisi jo kuultu, tässä olikin selitetty Ryuumeille ja muille, ettei tätä vielä oltu ottamassa mukaan joukkoon. Valitettavasti Envy vain valitsi sanansa melko huonosti, oli valinnut alusta asti. Hän oli vain ilmoittanut haluavansa osan linnasta ja voisi siis nyt tyytyä liittymään joukkoon yhteistyönnimissä, jos se oli ainoa tie päästä osalliseksi linnaan. Eli linna oli tälle kaikki kaikessa ja kaikki oli hyvin kun saisi linnan? Tätä ei vaikuttanut tippaakaan kiinnostavan sota ihmisiä vastaan tai mikään muukaan. Linna oli pelkkä tukikohta, sen oli oltava linna, koska heitä ei ollut paljoa ja mahdollisuudet kasvoivat selviytymisen suhteen, kun ympärillä oli kunnon muurit ja puolustustornit. Muuten Dorianille olisi kelvannut se ankea mökkikin ihan hyvin, antoi se sopivan suojan hänen ja auringon väliin, mutta se ei pidättelisi ihmisten armeijoita. Linna oli pelkkää sotilaallista puolustusta varten eikä minkään pikkutytön prinsessaleikkejä varten. (siinäs kuulit Raizu)

Deliah puuttui Dorianin lipsahdukseen siitä, ettei ollut johtaja, vielä, virallisesti. Ja että miten niin ei ollut vielä ja tässä nyt ei valittu mitään johtajia. No käytännössä hän oli jo joukon johtaja, vaikkei kukaan ollut sanonut sitä ääneen. Kaikki kertoivat tietonsa ensisijaisesti hänelle, kysyivät häneltä ennen kuin toimivat ja odottivat, että hän ratkaisisi ongelmatilanteet ja sanoi mitä tehdä ja tähän mennessä kaikki olivat melko mukisematta tehneetkin, kuten Dorian oli sanonut. Oli vain ajan kysymys, milloin siitä tehtäisiin virallinen päätös, he kuitenkin joutuisivat tekemään pitkään tämän kaltaista sotilaallista hyökkäys- ja puolustustoimintaa ja siinä Dorian oli ehdottomasti kokenein ja hänellä oli selvästi tarpeeksi auktoriteettia, jotta sai tämänkin sekalaisen porukan toimimaan yhteistyössä. Ei varmasti tarvinnut Deliahillekaan erikseen kertoa, että ilman häntä, he eivät olisi vallanneet ensimmäistäkään linnaa. Dorian jätti sen asian puimisen kuitenkin paremmalle ajalle ja ilmeisesti Rokuro oli samaa mieltä ja osoitti sen täräyttämällä Deliahia turpaan ja seireeni läjähti maahan. Yukimura pudisteli päätään, mutta näytti lievästi huvittuneelta.

Dorianilla oli kuitenkin nyt kädet täynnä työtä tämän ongelmakaksikon kanssa, joista kumpikaan ei tuntunut tajuavan, että oli erittäin huono idea vängätä hänen kanssaan. Hän oli tappanut pienemmästäkin syystä ja hänen kärsivällisyytensä ei moisiin riittäisi enää kovin pitkään. Aisu oli selvästi ihan paniikissa nyt kun oli saanut Dorianilta tappouhkaukset, mutta ei tajunnut nainen silti omaa parastaan. Tämä ei ensinkään sanonut mitään, haki vain Envystä jotakin tukea, mutta se ei nyt auttaisi. Ryuumeikin alkoi tivaamaan Aisulta vastausta ja Dorian katsoi tätä raudan harmailla silmillään pidellen miekkansa terää vakaasti Aisun rintaa kohti tähdättynä. Aisu väitti, ettei Envy ollut sanonut mitään ja tarjosi vain apua. ”Leikit hengelläsi nainen. Älä pidä minua noin tyhmänä. Jäit mökkiin, koska pelkäsit kuolevasi taistelussa. Vain vielä suurempi kuoleman pelko olisi voinut saada sinut muuttamaan mielesi ja tulemaan sittenkin mukaan, joten älä väitä että joku hemmetin Envyn ylistävät sankaripuheet saivat sinut pääsemään pakokauhusi yli ja tulemaan. Jos pelkäät kuolevasi, voin kertoa, että se kuolema on tällä hetkellä erittäin lähellä. Näen silmistäsi ja kuulen äänestäsi, että välttelet totuutta ja valehtelet, se käy sinulle vielä kalliiksi. Viimeisen kerran Aisu, meillä ei ole varaa menettää ketään, mutta kuolet, jos et ala puhumaan totta. Kaikki ovat jo tajunneet, että Envyn sepitykset olivat palturia alusta lähtien, lopeta jo typerys hänen suojelemisensa, se ei pelasta sinun henkeäsi, päinvastoin.” Dorian koetti takoa Aisun päähän järkeä, koska kuka nyt oikeasti oli ottanut Envyn ritaritarinoita todesta? Aisu oli niin hermona ja peloissaan, vaikkei täällä edes ollut mitään kuoleman uhkaa, joten jotain hän pelkäsi ja se jokin oli Envy, no ehkä tällä hetkellä myös Dorian, mutta se oli naisen ihan oma valinta halusiko kuolla hänen kätensä kautta vai ei. Jos Envy yrittäisi tappaa Aisua, hänet tapettaisiin, jos taas ei tekisi mitään vaikka Aisu kertoisikin totuuden, joka tuskin oli hänelle eduksi, hän voisi saada tilaisuuden edes selittää totuudenmukaisen version aikeistaan. Ellei hermostuttaisi Doriania entisestään.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2017 Mahti roolipelit - suntuubi.com