Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 15.02.2016
21:59
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Nainen ei tosiaan ollut sanonut mitään kovinkaan järkevää ja leikki tosiaan selvästi hengellään. Minäkään en ollut niin tyhmä, ettenkö olisi nähnyt moista valhetta ja lisäksi satuin omaamaan taidon kontrolloida kaikkea elävää. Se tosin voisi auttaa totuuden kaivamisessa ja Aisun olisi ikään kuin pakko kertoa totuus. Tosin elävien kontrollointi perustuu aika pitkälti siihen, että se, jota kontrolloidaan, on heikko mieleltään. Se on siis tavallaan mieleen tunkeutumista ja mielen ja ajatuksien kautta toisella leikkimistä. Jos kontrolloitava omasi vahvan mielen, hän kykeni laittamaan vastaan, mutta heikkomielisten pään sisään oli helppoa tunkeuta. Tästä kaikesta päätellen Aisun mieli oli altis kaikille käskyille, koska Envykin oli saanut selvästi naisen mielen järkymään. Lisäksi Dorianin uhkaukset tappamisesta oli vielä lisännyt tätä. Nainen oli selvästi ihan kauttaaltaan shokissa eikä loppujen lopuksi tiennyt yhtään, että mitä puhui ja selitti. Hän ei tainnut olla edes varma, että kenen puolelle asettuisi, koska nyt kaksi eri tahoa oli uhannut hänen henkeään. Tai ainakin Dorian oli, enhän voinut olla varma, että oliko Envykin, mutta se oli vaan villi veikkaus.

Dorian ilmoitti, että Aisu leikki hengellään ja nainen kalpeni entisestään. Jos tuosta siis voi enää kalveta. Dorian jatkoi selittämistään, jonka pointtina oli loppujen lopuksi se, että Aisu sai puhua tai kuolla. Totuushan oli jo kaikkien silmien edessä aika selvästi, mutta kai sitä sitten oli jotenkin hienompaa kuulla Envyn valheiden myöntäminenkin, mutta en käsitä, että oliko sillä mitään väliä loppujen lopuksi, mitä Aisu sanoi? Kaikki taisivat tajuta jo, että Envy oli vaan sepittänyt itsestään jonkun suurenkin sankarin. "Mutta..." Aisu sai vaan säälittävästi suustaan ja laski lopuksi katseensa maahan tai lähinnä kaiketi siihen miekkaan, joka uhkasi Aisun henkeä tällä hetkellä. Minua ei haitannut, vaikka nainen kuolisikin eikä sekään, että totuus ei koskaan tulisi julki, koska kaikki tajusivat jo sen. Jopa Dorian oli myöntänyt sen ääneen. Silti tämä jaksoi kaivaa totuutta naisen sisältä väkisin. Tästä ei koskaan päästäisi eteenpäin ja Aisu näytti siltä, että oli niin lukossa Envyn ja Dorianin välillä, että ei näyttänyt enää tietävän, kumman puolelle todella astuisi. Molemmat olivat kuitenkin uhanneet jo tämän henkeäkin.

"Anna minä yritän, niin päästään eteenkin päin tässä", tarjosin lopuksi apuani, koska näin asia ei koskaan etene. Aisu oli sen verran sekaisin, että hänen mieltään oli liiankin helppoa ohjata. Astelin Aisun eteen ja toin seuraavaksi toisen melko verisen käteni Aisun toiselle hartijalle. "Totuus on se, että kuolet, jos et kerro Dorianille totuutta. Sinun pitää vaan kertoa, että pakottiko Envy sinut vaiko et. Se ei ole vaikeaa, mutta se yksin sinusta kiinni. Älä kuitenkaan ymmärrä väärin, minulle käy hyvin myös se, että kuoletkin... Ajattelin vaan, että pääsisimme eteenpäin", selitin ääneen, mutta samalla käskin tätä kosketuksen välityksellä kertomaan totuuden siitä, mitä Envy mahdollisesti käski. Jos Aisun mieli olisi tarpeeksi heikko, vastaus tulisi helposti esille. "Envy uhkasi henkeäni ja teidän muidenkin, jos ei saa osaa linnasta", Aisu vastasi lopulta, vaikkakin pakotettuna. Jos en olisi tehnyt mitään, Aisu ei välttämättä olisi saanut mitään järkevää esiin, koska oli shokissa tappouhkausten takia ja varsinkin, kun uhkauset olivat tulleet ensin Envyltä ja sitten Dorianilta. Hän oli siis eräänlaisessa umpikujassa. Jos Aisu kertoisi totuuden, Envy tappaisi hänet, mutta jos taas ei, Dorian tappaisi hänet. "Vai niin..." Envy totesi siihen. "Ole hyvä", sanoin tyytyväisenä itseeni, mutta mitähän seuraavaksi?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.02.2016
12:05
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
TSUKIHIKO

Nokikin alkoi osoittaa jotakin alkeellisia elon merkkejä, mutta nyt oli kuitenkin syytä jatkaa matkaa, kerta sodatkin oli tältä erää sodittu ja Tsukihiko oli jäänyt lopusta pahasti paitsi. No ei voinut mitään, aina ei voinut saada kaikkea mitä halusi. Hivenen pettynyt kuunhaltija silti oli, vaikka hän olikin saanut osallistua alkuun, hauskuus oli loppunut alkuunsa, kun he olivat tulleet tyrmään ja nyt oli enää sairaiden hoivaaminen ja jälkien siivoaminen jäljellä. Saeryoselinermayorshiwalerierna nosti Noen varovasti lattialta ja Tsukihiko heilautti vankilaan jäävälle vangille kättään ennen kuin poistui, koska tätä ei oikein vielä voinut vapauttaa. Olkoonkin, että hän oli varmasti puhunut totta sillä, ettei ollut ihminen, kerta hänet tänne oli jätetty virumaan, mutta olisihan hän voinut olla ties mistä syystä vankilassa. Eivät ihmiset vankiloita suinkaan vain yliluonnollisia olentoja varten rakentaneet. Mutta vaikka Tsukihiko olisi omasta puolestaan voinutkin päästää tyypin vapaaksi, niin ei hän sellaista päätöstä yksin voinut tehdä.

Asamihime seurasi veljeään kun tämä käveli käytävää takaisin portaille, joista pääsi ylempiin kerroksiin. Haltia ja Hauru (?) seurasivat perässä Noki muassaan ja pian he pääsivät siihen kerrokseen ja ovien lähettyville, joiden ulkopuolella kasvin kuulustelu edelleen näytti jatkuvan. No siitä viis, Tsukihiko jatkoi ylemmäs, ensimmäisessä kerroksessa harvoin oli mitään tiloja, joissa olisi vuodetarpeita sairaiden lepoa varten. Joku oli mukavasti jättänyt huoneiden ovet levälleen ja Tsukihiko löysi toisesta kerroksesta ihan kelvollisen huoneen, jossa ei ollut edes tapettu ketään, joten ruumiita tai verta ei ollut. Asamihime meni etsimään liukuovikaapeista tykötarpeita ja sai näppäränä naisena pian levitettyä lattialle futonin ja peitteet Nokea varten. Saeryoselinermayorshiwalerierna laski Noen vuoteelle ja peitteli tämän ja sitten ilmeisesti odotettaisiin… jotakin.

”Tahdotko, että irrotan nuolen selästäsi?” Tsukihiko keksi kysyä haltialta, jota ei kyllä pahemmin tuntunut haittaavan koko nuoli, eikä se kyllä vertakaan vuotanut. ”Jos vain viitsisit, itse sitä on hieman hankala kiskoa irti.” Tämä vastasi ja Tsukihiko kumartui haltian selän puoleen ja joutui hieman repimään repeytynyttä kangasta nuolen ympäriltä. Ei se kovin syvälle ollut edes uponnut, ja syykin selvisi pian. Haltian selkäpuolen iho oli kovaa kuin puun kaarna. Kun Tsukihiko painoi toisen hohtavan kätensä tämän selkää vasten, hän havaitsi, että se ei vain ollut kuin puuta, vaan nimenomaan oli sitä. Hän tarttui kuitenkin nuolen varteen ja nyppäsi sen irti melko helposti. Se ei ollut uponnut edes niin syvälle, että väkäset olisivat menneet läpi. Haavakohta ei vuotanut verta, siihen jäi vain pieni kolo kuin nyt mihin tahansa puuhun, johon olisi ammuttu nuoli. ”irti on.” Hän ilmoitti ja viskasi nuolen olkansa yli suoristautuen. ”Kiitos.” Saeryoselinermayorshiwalerierna kiitti avusta. ”Eipä kestä, käyn katsomassa mitä muilla on tekeillä, odottakaa te täällä Noen kanssa.” Tsukihiko sanoi ja lähti sitten huoneesta kohti alempaa kerrosta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.02.2016
12:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Aisu ei puhunut eikä pukahtanut enää yhtä muttaa enempää ja Dorian alkoi tosissaan turhautua. Pitikö tämä tosissaan tappaa, enne kuin tämä ymmärtäisi, mistä oli kyse? Kenties Dorianin lähestymistapa oli ollut väärä Aisun suhteen, mutta luulisi tämän nyt tajuavan, että hänen puolellaan tässä ennemmin oltiin kuin jonkin Envyn ja Envy oli aika yksinäinen uhkatekijä heitä kaikkia vastaan, joten hänen suojelemisestaan ei ollut Aisulle mitään hyötyä. Toki naisen todistukset voisi jättää kokonaan omaan arvoonsa, koska Envyn valheet olivat olleet niin läpinäkyviä ja Aisun käytös vielä vahvisti sen, että jokin tässä ei nyt pätenyt. Ainoa vain, että hän ei voinut varmuudella asiaa tietää, kun häneltä pantattiin tietoa, joten hän saattaisi tappaa turhaan henkilön, josta voisi olla arvokasta apua.

Ryuumei ehdotti sitten apua, koska homma ei edennyt, ja Dorian oli jo melkein kysymässä, että mitä rääpäle kuvitteli muka voivansa asialle edes tehdä. Tämä sitten vain kysyi asiaa Aisulta jälleen kerran ja tällä kertaa Aisu jopa vastasi kunnolla eikä esittänyt mitään ontuvia valheita. Envy siis oli uhannut Aisun ja muiden henkeä, jos ei saisi nurkkapaikkaansa linnasta. Typerys, ihan kuin hänestä yksin olisi vastusta heille kaikille. Envy ei vaikuttanut erityisen tyytyväiseltä tilanteeseen, mutta ei ainakaan vielä ollut osoittanut merkkiäkään hyökkäyksestä. Dorian käänsi hieman turhautuneena huokaisten miekan kärjen Aisusta Envyyn. ”Kerro yksikin hyvä syy miksi ottaisimme sinut mukaan sen sijaan, että tappaisimme sinut tässä ja nyt?” Hän kysyi mieheltä, jolla ei selvästikään järki paljoa päätä pakottanut.

Envyn ei olisi tarvinnut kuin tulla ja ilmaista halukkuutensa liittyä mukaan ja hänet olisi luultavimmin otettu kummempia kyselemättä, oli tänne ilmeisesti muitakin otettu melko heppoisin perustein mukaan. Mutta sen sijaan hän tuli ja valehteli suun ja silmät täyteen ties mitä sankarilööperiä uhattuaan ensin tappaa heidät kaikki jos ei saisi osaa linnasta ja melko onnetonta oli tulla vaatimaan vain linnaa ilman että edes itse osoitti mitään tapaa, millä ansaitsisi sen osuutensa. Vasta jälkeenpäin tämä oli myöntynyt, että voisi hän liittyä armeijaankin, jos se oli ainoa tapa päästä osalliseksi linnasta. Mikä tomppeli! Jos tässä ei tarvitsisi alkaa äänestämään yhteisen hyvän merkeissä asiasta, Dorian olisi jo iskenyt mokomalta kaulan katki. Moisista typeryksistä oli vain harmia.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.02.2016
14:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

En ollut aivan varma siitä, että kuinka kauan olinkaan maannut tyrmän lattialla kun sisään tuli joitakin ja sen verran sain silmiäni auki, että tajusin kyseessä ainakin olevan Asamihime. Muista en ollut aivan varma, mutta ei hän tainnut yksin tulla. Pahemmin en kuitenkaan mihinkään vastaillut vaan lähinnä vaan olin ja makasin paikallani. Vuodin vissiinkin edelleenkin vertakin, mutta en ollut siitä varma. Siitä olin, että kipu oli melkoinen, mutta kivusta ja tuskasta huolimatta, en olisi tehnyt toisin. Ei ollut minkäänlainen vaihtoehto paljastaa olinpaikkaamme ja muita joukostamme eli olin valinnut ns. mieluummin kärsimyksen.

En lopuksi ollut myöskään varma siitä, että mitä kaikkea ympärilläni mahtoi tapahtua, mutta jonkun ajan päästä tunsin kehossani selvästi sen, että jotain tapahtui ja kipu lievittyi jossain määrin ainakin. Käteen kuitenkin sattui eniten ja sattui edelleenkin, koska kyseinen käsi oli yhtä sormea vajaampi. Ei siihen kuitenkaan mitään uuden uutta sormea tilalle tullut kuitenkaan. Se oli siis eri asia kuin se, että haavat vetäytyivät umpeen. Siitä en sitten ollut varma, että jäikö niistä vielä jotkut arvet, mutta arvet olivat pienin ongelmani kuitenkin. Sen verran kuitenkin tajusin, että ympärilläni pohdittiin selviämismahdollisuuksiani, mutta kukaan ei tuntunut olevan asiasta kovinkaan varma. Tosin suunnitelmiini ei ollut kuulunut kuolema missään kohdassa. En varmasti aikoisi luovuttaa, vaikka kyllä tuntuikin kaikista helpoimmalta mahdollisuudelta. Elämäni ei kuitenkaan ole koskaan ollut helppoa, joten aijoin taistella nytkin.

Lopuksi pohdittiin sitä, että minun olisi parempi levätä jossain muualla ja seuraavaksi joku nosti ylös ainakin tyrmän lattialta. Jos en aivan väärässä ollut, niin kyseessä oli Saeryoselinermayorshiwalerierna. Paikalla näytti myös hohteesta päätellen olla Tsukihiko ja seuraavaksi tein huomion, että myös Hauru oli paikalla. Mitään en vieläkään sanonut mihinkään, mutta matka tyrmiltä pois alkoi vihdoin ja muuta en ollutkaan odottanut. Olin vaan halunnut pois tyrmiltä.

Avasin silmäni uudestaan jonkun ajan päästä tehden tässä kohdassa huomion, että huone oli vaihtunut ja makasin taas jossain, mutta alusta oli tällä kertaa mukavempi ja ilmeisesti olin saanut peitonkin. Sitten siirryttiin aivan eri asiaan eli siihen, että jonkun selässä oli nuoli. "Eikö nuoli muka satu yhtään?" kuulin Haurun kysyvän asiaa. Joka tapauksessa nuolen irroittaminen kävi Saeryoselinermayorshiwaleriernalle ja kaiketi nuolta sitten alettiin irrottamaan. Myös Hauru oli päässyt pällistelemään haltian selkää ja näytti melko hämmentyneeltä. Selän takia? Joka tapauksessa nuoli taisi olla irti kun Saeryoselinermayorshiwalerierna kiitteli siitä ja sitten Tsukihiko lähti paikalta sanoen, että menee katsomaan mikä muilla oli meneillään. "Voi...timme...ko?" kysyn hiljaa ja edelleenkin heikkona. Siinä taisikin sitten olla ensimmäinen sana, jonka sanoin sen kiduttamisen jälkeen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.02.2016
14:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Olin lievästi sanottuna melkoisessa shokissa kun Dorian ilmoitti, että saisin kertoa totuuden tai kuolla hänen miekkansa kautta. Tajusin kuitenkin vaan sen verran, että jos kerron totuuden, Envy tappaa minut ja muut. Enkä halunnut sitäkään. Näinhän kuitenkin omin silmin, kun Envy oli vaan kiskaissut miekan sisältään pois ja haava oli kadonnut suunnilleen samantien. Jos hän pystyisi korjauttamaan vauriot kehossaan noin vaan, niin kuinka helposti hän sitten saisi tapettua meidät? En halunnut kuolla edelleenkään, mutta minulla oli kaksi vaihtoehtoa eli puhu ja kuole Envyn käden kautta tai valehtele ja kuole Dorianin käden kautta. Kumpikaan ei kiinnostanut, jolloin lopuksi mielessäni kävi kolmas vaihtoehto: ole hiljaa ja anna muiden ärsyyntyä rauhassa ja ehkä kuolla lopuksi, kun porukka on saanut tarpeekseen. Mikään vaihtoehto ei huvittanut, joten lopuksi menin sellaiseen lukkoon, että en saanut suustani muuta kuin, että mutta, kun Dorian sanoi, että tässä oli viimeinen mahdollisuus puhua ja päättää, että kenen puolella oikein olen. Tosi asiassa en oikein enää tiennyt. Olin liittoutuneena jonkun hullun kanssa, joka uhkasi henkeäni, mutta nyt omalla puolellani olijat uhkasivat myöskin henkeäni. Kenet siinä oikein muka pitäisi valita puolelaisekseen?

Sitten Ryuumei ilmoitti, että hän voisi auttaa asiassa ja lopuksi tunsin, kun tämä kyseinen albiino, joka oli nyt verinen albiino, mikä taas ällötti ja etoi, koska en siedä verta, läiskäisi verisen kätensä paljaalle olkapäälleni, minkä takia tunsin kylmät väreet kehollani, vaikka olen itsekin kuin jääkalikka. Jäänhaltijoiden keho kun oli kylmä ja väriltään kuin jäätä eli jokseenkin sinertävä. Ryuumei kyseli myöskin totuutta ja samalla tuntui siltä kuin joku olisi pakottanut minut ajattelemaan juurikin sitä totuutta ja ennen kuin sitten tajusinkaan, niin olin jo mölöyttänyt totuuden ääneen. Eli toisin sanoen Dorianin ei tarvinnut tappaa minua, koska Envy hoitaisi sen ja sitten myöskin muut. Ei tuntunut yhtään hyvältä. "Ei se totuuden kertominen ollut tuon vaikeampaa", Ryuumei tokaisi ja asteli taas edestä pois, että Dorian saisi hoitaa hommansa tai jotain.

Dorian ei kuitenkaan enää osoitellut minua miekalla, mikä sai olon hieman paremmaksi, mutta ei olo kuitenkaan ollut kovinkaan hyvä, koska Envy varmasti päättäisi päiväni tähän tai jos ei tähän, niin johonkin muualle. Envy sen sijaan oli saanut kokea uhkaillun osan. Dorian alkoi vaatimaan seuraavaksi Envyltä syytä tai edes yhtäkin hyvää syytä, miksi Envy pääsisi mukaan kuin, että hänet tapettaisiin tähän. "Jos olisin halunnut tappaa Aisun, olisin tappanut jo. Tiesin koko ajan, että missä linna sijaitsee ja tiesin suunnitelmanne. Olisin päässyt tänne ilmankin Aisua, mutta päätin säästää hänet. Toiseksi, en kuitenkaan ole tehnyt kenellekään mitään. Kolmanneksi, en ole hyökännyt kenenkään kimppuun. Neljänneksi, myönnän kyllä, että valehtelin aluksi. Ja vielä viidenneksi, teitä ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta määrää koolla, joten eikö aina yksi ole kuitenkin lisää sotavoimiin? Siinä oli enemmänkin kuin yksi hyvä syy", Envy vastasi rauhalliseen sävyyn Dorianille tämän osoitellessa edelleenkin Envyä miekallaan. Itse olin ollut ihan paniikissa kun minulta oli kysytty asioita ja olin kyllä vieläkin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.02.2016
15:27
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Envy jatkoi sitten jotain keksimiään syitä mukaan pääsylleen, joista yksikään ei kyllä ollut kauhean hyvä, jotkut vähän parempia, mutta melko onnettomia kaikki. Ensiksi, hän olisi halutessaan jo tappanut Aisun. Ja hän muka tiesi suunnitelman jo etukäteen ja tiesi linnan sijainnin, joten ei olisi tarvinnut Aisua mihinkään. ”Päätit sitten kuitenkin pilata mahdollisuutesi turhalla uhkailulla sen sijaan, että olisit antanut Aisun esimerkiksi vain olla ja tulla esittämään halukkuutesi päästä mukaan hankkeeseen.” Dorian ilmaisi mielipiteensä Envyn typerästä toiminnasta. ”Mistä edes sait suunnitelmamme selville, ellei Aisu kertonut niitä sinulle?” Hän kysyi vielä, sillä Envy ei ollut lähimaillakaan kun suunnitelmia oltiin tehty tai matkaan oli lähdetty, Dorian olisi itse kyllä huomannut tämän ja varmasti muutkin, jos tämä olisi ollut niin lähellä, että olisi voinut kuulla suunnitelmista jotakin. Joku oli siis kertonut ne hänelle, ehkä Aisu, mutta Envy väitti, että tiesi kaiken ilman Aisuakin. Kuka hänelle sitten oli oikein laverrellut?

Toiseksi Envy ei siis ollut tehnyt kellekään mitään. Eikö tosiaan ollut? ”Aisun hengen uhkaaminen ja kiristäminenkö ei ole mitään?” Dorian tiedusteli siinä kohtaa, sillä tuo ei ainakaan parantanut uskottavuutta yhteishenkisyyden vaikutelmasta. Ricterkin oli heitetty ulos porukasta eripuran aiheuttamisesta ja siitä, että hän oli kaikille hermoraunioksi, eikä Envy yhtään paremmalta vaikuttanut. Kolmanneksi hän ei ollut hyökännyt kenenkään kimppuun. Ei ollut ei, vielä. Neljänneksi hän siis myönsi, että valehteli aluksi. Ja se oli olevinaan syy päästä mukaan, kun osasi jopa myöntää valheensa, kun ne oli ensin kaivamalla saatu kaivaa esille? Viidenneksi hän huomautti joukon olevan melko pieni ja hän olisi aina lisäystä vajavaiseen ryhmään. Ja siinä siis oli olevinaan useampia hyviä syitä. Niinpä niin. ”Jos olisit tullut vain ilmoittamaan liittymisestäsi, olisit päässyt varmasti helpommin mukaan. Sanotaanko vaikka niin, että on aika huono tapa lähestyä ryhmää liittymisaikeissa uhkaamalla yhden ryhmän jäsenen henkeä ja pakottamalla tämän omiin juoniin mukaan ja sitten marssia paikalle ja ilmoittaa, että haluaa osan linnasta matkamuistoksi, ilman mitään järjellisiä perusteluja. Sitten voit ehkä myöntyä liittymään mukaan, jos sillä tavoin pääset käsiksi linnaan. Ottaisitko itse itsesi noilla perusteilla mukaan ryhmään?” Dorian tiivisti miten surkealla tavalla Envy oli asian hoitanut. ”Minä en ottaisi noin epäilyttävin perustein tulevaa tyyppiä mukaan joukkoon vaikka on totta, että yksikin lisää olisi tervetullutta tukea. En kuitenkaan edelleenkään tee täällä yksin päätöksiä, joten mitä te muut sanotte? Aisu? Hän uhkasi sinua, hän saattaa hyvin kostaa sen, että paljastit hänet, vaikka hän paljastikin itse itsensä aikaa sitten.” Dorian kysyi sitten muilta, koska kukaan ei pahemmin ollut sanonut mielipidettään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.02.2016
16:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ENVY

Dorian aloitti selityksensä siitä, että päätin sitten pilata mahdollisuuteni turhalla uhkailulla sen sijaan, että olisin voinut antaa Aisun ollakin. "Ajattelin, että se käy Aisun kanssa jouhevammin, mutta ilmeisesti Aisusta olikin vaan haittaa", vastaan siihen. "Ja et olisi voinut vaan pyytää Aisua mukaasi? Se olisi varmaan sujunut vähemmin vahingoin", Rokuro totesi siihen. "Pelkkä mukaan pyytäminen ei oikein olisi enää onnistunut siinä kohdassa... Myönnän toki, että asian olisi voinut hoitaa myös toisellakin tavalla. En kuitenkaan ollut varma, että kuinka muka pääsen ryhmään mukaan vaan kysymällä sitä. Toki Rokuro, Yukimura ja Ryuumei olivat päässeet vaan paikalle pölähtämällä mukaan, mutta jollen aivan väärin muista, niin Aisu heidät kyllä mukaan otti. Ei hän teiltä muilta mitään kysellyt. Ja nyt kun Aisu jäi yksi mökille ja te lähditte valtaamaan linnaa sinun samalla leikkiessä jotain porukan johtajaa, niin olisiko joku teistä päästänyt yhtäkään uutta mukaan yhtä helposti kuin Aisu? Deliah tuskin ainakaan", selitin siihen tai kerroin, koska eihän tuo nyt selittelyä ollut, koska se oli tosi asia. Aisu oli päästänyt uusimmat ryhmään mukaan kysymättä mitään muilta, jotka taas vaikuttivat paljon varovaisimmilta siitä, että ketä mukaan otetaan. Jos olisin ollut varma, että Aisua ei todella olisi tarvittu, niin en olisi vaivautunut.

Tosin sitten siihen, että mistä edes tiesin suunnitelmasta ellei Aisu kertonut. "Teiltä", vastaan siihen yksinkertaisesti ja ytimekkäästi. "Meiltä? Kukaan ei kertonut sinulle mitään suunnitelmasta tai minä en kyllä ainakaan ole kertonut", Hakidonmuya sanoi. "Tietääkseni me kaikki olemme olleet vähintäänkin yhden ryhmämme jäsenen kanssa samassa paikassa koko ajan, joten kukaan ei ole voinut kertoa sinulle suunnitelmasta", Saizo jatkoi siihen. "Enhän sanonutkaan, että kukaan sitä olisi juuri minulle kertonut. Sanoin vaan, että kuulin suunnitelman teiltä", sanon siihen. "Tarkoitat siis, että olet kuunnellut keskustelujamme?" Rokuro kyseli asiaan kaiketi jotain tarkennusta. "Niin... Niin taisin tehdä", vastaan kysymykseen.

Seuraavaan aiheeseen eli siihen, että olinko vaiko enkö ollut tehnyt mitään. Dorian otti heti puheeksi sen, että eikö Aisun hengen uhkaaminen ja kiristäminen ollut mitään. "Ei... Ei se ollut mitään... Tai oli, mutta se oli vaan uhkaus. Miten muuten olisin muka voinut saada Aisua enää mukaan, kun olin laskenut jo kaiken näköjään alusta asti väärin? En kuitenkaan ole satuttanut Aisua fyysisesti mitenkään", vastaan siihen, vaikka olihan se hieman ehkä valhe. Kävinhän kyllä Aisun kimppuun ja sai hän miekastaankin, vaikkakin vaan pikkuhaaverin. Ei se kuitenkaan ollut mitään kovinkaan kamalaa eikä Aisu edes kuollut.

Kun näistä asioista oli käyty, niin sitten pääsimme asioiden toistamiseen eli siihen, että jos olisin vaan tullut ilman Aisua ja hänen uhkailuaan, olisin päässyt helpommin mukaan. Ainut vaan, että tällä kertaa mukaan pääseminen oli vaan helpompaa, mutta aluksi se oli ainakin käsittääkseni ollut aivan varma nakki. Toki ilman Aisua ja Aisun uhkailuja. Mutta en tuntenut mitään halua selittää syytäni Aisun kimppuun käynnille uudelleen tai siis Aisun uhkailulle. Olin sen jo selittänyt. Olkoonkin, että Dorian sai kuulostamaan tekoni melko typeräksi, koska oli kuulemma huono tapa lähestyä ryhmää liittymisaikeissa uhkaamalla yhden ryhmän jäsenen henkeä ja vielä pakottaa tämä omiin juoniin ensin mukaan ja sitten tulla paikalle ja ilmoittaa, että haluaa osan linnasta joksikin matkamuistoksi, ilman mitään järjellisiä perusteluja. "Johan perustelin sen jo, mutta olkoonkin, että saat kuulostamaan sen aika typerältä kun sen noin sanoo. Mutta oletko kuullut, että virheistään voi oppia?" kysyn vielä lopuksi. Sitten mies vielä jatkoi siitä, että vasta paikanpäällä ns. pakon edestä satuin suostumaan mukaan yhteistyöhön ja loppukysymys oli se, että ottaisinko ketään itse omilla perusteillani mukaan ryhmään. "Ensinnäkään minulla ei edes ole ryhmää, johon tulla mukaan, jos siitä nyt lähdetään, koska olen yksin. Mutta, jos nyt sitten leikitään, että minulla on ryhmä mukanani tuolla jossain ja joku tulisi vaatimaan nurkkapaikkaa tai osaa jostain samanlaisin perustein ja ongelmani olisi sama kuin teillä eli sota on voitettava ja ryhmäni on liian pieni, niin kyllä... Kyllä voisin ihan hyvin ottaakin kyseisen tyypin mukaan, kunhan vaan on hyödyksi. Tietenkin epäilyttävät voisi myös testata ensin jotenkin ja katsoa sitten uudestaan ryhmään liittymistä, mutta teidän tapauksessa en sanoisi, että vastaus olisi ehdoton ei", vastaan kysymykseen. "Mutta koska minulla ei ole ryhmää ja teidän ryhmä on vajaa, niin kaiketi minun pitäisi olla se, joka kysyy, että miten asian laita on. No miten on?" kysyn vielä.

Mutta sitten tosiaan Dorianin mielipiteeseen asiasta eli hän ei itse ottaisi moisin perustein ketään mukaan. No hän ei sitä yksin kuitenkaan ilmeisesti pysty päättämään, koska ei satu olemaan mikään johtohahmo kuitenkaan. Sitten tosiaan kyseltiin jo muidenkin mielipiteitä. "Eihän tuolla perusteella voi mitään mielipidettä vielä sanoa. Eikö häntä sitten pitäisi testata ensin jollain ja sanoa vasta sitten, että mitä mieltä kukin on?" tämä Ryuumei niminen sanoi siihen. Saizo näytti vaan kohauttelevan olkapäitään näyttäen siltä, että hänelle oli ihan se ja sama. Hakidonmuyan ilme puolestaan oli edelleenkin epäilevä. Rokuro ei sanonut asiaan mitään ja Deliah makasi tajukankaalla, joten ei voinut sanoa mitään asiaan. Sitten Dorian kysyi vielä henkilökohtaista mielipidettä Aisulta, joka jääti ja oli shokissa edelleenkin. "Mutta en paljastanut ketään tarkoituksella! En edes tiedä, että mikä minuun meni... ja no... En tiedä... En tiedä tällä hetkellä yhtään mitään... Kaikki on sekavana sössönä päässäni ja minua pelottaakin ja ahdistaa ja... Enkä voi yksin sitä päättää, mutta... En ehkä mielellään halua uhkailijaa ongelmakseni, mutta entä, jos Envy toteuttaa uhkauksensa?" Aisu vastasi sekavana pötkönä kysymykseen ja hiljeni sitten täysin.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.02.2016
20:04
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Kaikkea sitä vastaan sattuikin ja nyt oli selvästi tämän Envyn vuoro sattua vastaan. Ensin tämä valehteli vähän kaikesta mahdollisesta, että pääsisi mukaan tai siis osuuden linnasta. Ryhmään mukaan tulemisesta ei niinkään oikeastaan puhuttu. Hän vaan halusi osan linnasta. Keskustelujen jatkuessa eteenpäin, Envy myönsi valheensa kun Ryuumei oli yllättäen saanut Aisun puhumaan totta. Aisu ei ollut selvästikään hyvä valehtelemaan ja kyllä naisesta näki sen varmaan jopa reippaan kilometrin päähän eli oli selvää, että Aisu puhui viimein totta siinä kohdassa kun sanoi Envyn uhanneen hänen sekä myöskin meidän henkeä ellei pääsisi mukaan. Yritys mukaan tulemisesta ei kyllä ollut kummoinen ja lopuksi Dorian vaati jotain yhtäkin hyvää syytä siitä, miksi ei tappaisi Envyä tuohon paikkaan. Envy antoi vastauksensa, Dorianin näytti pettyneeltä vastauksiin tai ainakin tyytymättömältä, mutta Envy sai pitää henkensä, joten se niistä uhkailuista sitten. Jos henkilökohtaisesti kysyttiin, niin Envyn voisi kyllä tappaakin. Toisaalta kuten hän oli itsekin jo sanonut, niin ryhmämme oli aika pieni eikä lisäkädet kyllä haittaakaan olisi. Tosin sitten vastaan tuli luottamusongelma

Dorian kyseli seuraavaksi muiden mielipidettä ja vielä Aisulta henkilökohtaisesti asiaa. Aisu ei saanut kovinkaan rakentavaa vastausta aikaiseksi. Ryuumei totesi, että eihän tuosta vielä voinut mitään sanoa, joten Envyä pitäisi testata. Saizo näytti siltä, että asia oli samantekevä hänelle. Muut eivät sanoneet asiaan mitään ja Deliah makasi kanttuvei lattialla eikä kukaan hänen mielipidettään edes halua kuulla, koska se tiedetään jo valmiiksi. Sieltä tulisi vaan taas, että kuinka helposti me voimme päästää jonkun mukaan. Tuo mielipide oli kuitenkin tullut jo aikaisemminkin Envyn suhteen. Itse en sanonut mitään, koska olin kahden vastauksen vaiheilla. Envy aiheutti luottamusongelman, jolloin kannattaisi ehkä vastata ei ja henkilökohtainen mielipiteeni oli kyllä myöskin ei. Sitten taas oli vastaus ryhmää koskien ja sen kokoa lähinnä. Ei tällä joukolla mitään suurta sotaa kuitenkaan käydä, joten kieltämättä lisäkädet olisivat oiva lisä.

"Saanko ehdottaa jonkunlaista ratkaisua ongelmaan?" päätin aloittaa, mutta en sitten aikonut tai jaksanut odottaa jotain vastaustakin siihen vaan ajattelin jatkaa samantien. "Ryuumei mainitsi siitä, että voisimme testata Envyä. Toki hänet voisi laittaa suoraan vaan johonkin keksimäämme testiin tai kokeeseen, mutta oikeastaan se ei välttämättä kerro meille mitään. Voisimme ihan hyvin ottaa hänet mukaamme ns. koeajalle. Jos hänen käytöksensä on uhkaavaa meitä kohtaan tai muuten epärehellistä, voimme aina lempata hänet. Lemppasittehan te sen jonkun Rickterinkin joukostanne jonkun syyn takia. Mutta jos Envy osoittaa olevansa hyödyksi, niin silloin hän voisi jäädä. Miltä kuulostaa?" kysyn lopuksi kun olen ehdotuksen muovannut sanoiksi. Oli kuitenkin totta, että tästä oli vaikea sanoa nopeasti, että kannattiko Envyn liittyä joukkoon vaiko ei, mutta toki, jos jollain olisi joku parempi idea, niin kuinka vaan. Kunhan nyt vaan ehdotin jotain. Samalla kyllä halusin myös ehdottaa, että Deliahin voisi lempata joukosta samantien, mutta sekin oli lähinnä vaan henkilökohtainen mielipiteeni, joten jätin sanomatta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.02.2016
21:20
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Envyasiassa ei päästy oikein puusta pitkälle ja kaiken lisäksi tässä oli muutakin tekemistä. Dorian oli selvästi vastaan, eikä Hoshiyomikaan Envyyn pahemmin luottanut. Kaiken lisäksi tämän oli jotenkin onnistunut salakuunnella heidän suunnitelmiaan, tiedä sitten millä tempulla siinä oli onnistunut, koska paikalla oli olentoja, jotka olisivat huomanneet hänet lähistöllä, jos hän siellä olisi ollut. No se oli saman tekevää, hän kuitenkin oli saanut tiedot jostain, mutta sitten jatkui tämän mukaan tulon äänestys. Aisu ei luonnollisesti halunnut Envyä mukaan, mutta melko sekavaa soperrusta nainen päästi suustaan. Ryuumei ei tiennyt ja ehdotti jotain testiä, muut eivät oikein sanoneet mitään. Hoshiyomikaan ei ollut varma, miten olisi paras toimia, koska Envy nyt ei alkuunkaan ollut luotettava ja tässäkin porukassa oli jo riittävästi eripuraa, ihme että valtaus oli sujunut niinkin sopuisasti.

Lopulta Rokuro ehdotti koeaikaa ja jos Envy osoittautuisi uhaksi, hänet heitettäisiin Rickterin lailla ryhmästä. Rokuro ei kuitenkaan tiennyt Rickterin tapausta, eivätkä muutkaan siitä koko totuutta ainakaan Hoshiyomin tietojen mukaan. ”Eikö sitä Rickteriä voisi jo unohtaa?” Kamanosuke kysyi ärtyneenä, yrittäen kai jotenkin kätkeä ahdistustaan, mikä näkyi hänessä melko selvästi aina kun joku vain mainitsi Rickterin. Se nyt ei kuitenkaan ollut mikään mielipide Envyasiaan ja Kamanosuke ei kommentoinut itse ongelmaa mitenkään. ”Olen samaa mieltä Rokuron kanssa, koeaika olisi hyvä kompromissi.” Hoshiyomi sanoi lopulta oman näkemyksensä, vaikka aika näennäistähän se olikin, mitä vain voisi sattua siinäkin ajassa, jos he eivät olisi varuillaan ja tässä ei ollut aikaa varoa omaa selustaa kun piti sotia ihmisiä vastaan.

”Olkoon, ei meillä ole aikaa puida tätä asiaa pidempään tässä kohtaa.” Dorian totesi, kun kaikki halukkaat olivat ilmeisesti saaneet sanottavansa sanottua. Dorian laittoi miekkansa huotraan ja lähti portteja kohti ilmeisesti sulkemaan niitä. Hoshiyomi lähti tämän perässä porteille, Tsukihiko oli jotenkin jäädyttänyt ne auki, joten niitä saisi varmaan hetken vääntää kiinni. ”Joko te saitte puutarhakerhon kokouksen hoiudettua?” Kuului seuraavaksi Tsukihikolta, joka oli ilmestynyt oven suuhun, mutta tiedä sitten mistä kuumies puhui. Yhdessä Dorianin kanssa hän hajotti ovia auki pitävät jääkerrokset ja väänsivät portit kiinni ja salpasivat ne, ennen kuin palasivat muiden luo. ”Itse asiaan. Seuraavaksi meidän on järjestettävä vartio ja ruumiit on siivottava.” Dorian aloitti, mutta Tsukihiko keskeytti. ”Ja se tyyppi on siellä vankilassa kahleissa edelleen.” Aivan, hän oli maininnut siitä aikaisemmin. ”Ja se tyyppi siellä tyrmässä, aivan…” Dorian lisäsi. ”Ketkä haluavat hoitaa vartioinnin loppuyön ajan? Vaihdetaan aamusta uusi ryhmä tilalle ja mietitään jossain kohtaa toimivat vartiovuorot. Loput halukkaat, jotka haluavat mahdollisesti esittää mielipiteensä vankilatyyppiä koskien, tulevat mukaan tyrmille, mutta jonkun on mentävä vahtiin, mieluummin useamman kuin yhden. Kun vankilatyyppi on hoidettu, raivataan ruumiit sisältä pihalle ja pihalta kasaan ja poltetaan.” Dorian esitti sitten toimintasuunnitelman. ”Minä voin jäädä vartioon.” Hoshiyomi ilmoitti ja muitta mutkitta nousi ilmaan ja nousi muurille.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.02.2016
21:48
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Olihan tämä Envy aikamoinen ongelma ja kukaan ei oikein osannut luottaa tähän. Tosin ei kai se ollut ihmekään kun tämä nyt sitten oli käynyt Aisun kimppuun? Tosin en edelleenkään henkilökohtaisesti välittänyt naisista, joten Aisun kohtalo oli ihan se ja sama, mutta Envyyn nyt ei kuitenkaan voisi luottaa tai ei ainakaan vielä. Edelleenkin olin hänen testaamisensa kannalla. Muut eivät oikeastaan olleet sanoneet asiaan mitään. No, Aisu oli sanonut, mutta hänen vastauksensa oli melko epäselvä, mutta kai se lopulta oli kielteinen vastaus. Toki ihan oletettavaa ja olisin kai vastannut samalla tavalla, jos olisin Aisun housuissa. Ainut vaan, ettei naisella juuri ollut housuja eikä hänen ongelmansa kiinnostaneet, mutta Aisusta. Rokurolla kuitenkin oli lopulta idea tähän ongelmaan eli Envyn voisi laittaa koeajalle enemminkin kuin alkaa testauttamaan jollain ihmeen kokeella tai testillä. Kai se ihan hyvältä kuulosti. Samalla Rokuro tosin oli maininnut jostain Rickteristä. Kukahan hän sitten oli? Ei kun aivan! Se oli se tyyppi, jota pidettiin kuolleena, mutta joka saattaisi kaikesta huolimatta olla nykyään kuitenkin hengissä. Se punapää eli parini valloituksessa eli Kamanosuke puolestaan kyseli ärtyneenä siitä, että eikö sitä Rickteriä voinut jo unohtaa. Mitähän oikeasti oli tapahtunut kun Rickter näytti aiheuttavan melkoista ahdistusta Kamanosuken suunnalta. Kyllä, osasin lukea häntä aika selvästi, vaikka tämä kuinka yritti peittää ahdistuksensa. Tosin kykyni on kontrolloida kaikkea elävää, joten ei kai ollut ihmekään. Rokuro katsoi selvästi myöskin Kamanosukea jokseenkin kysyvän näköisenä. "Mitä se Rickter oikein on tehnyt loppujen lopuksi kun tuntuu kuin hän olisi joku tabu tässä ryhmässä?" Rokuro päätti lopuksi kysyä näin niin kuin yleisesti kaiketi kaikilta eikä vaan Kamanosukelta. "Usko pois, et halua tietää", Saizo vastasi Rokurolle, joka käänsi katseensa Saizoon. "Niin, mitä sinun, Kamanosuken, Rickterin, Saeryon, Hoshiyomin ja Noen välillä oikein tapahtui?" Hakidonmuya alkoi utelemaan seuraavaksi Saizolta ja kyllä kieltämättä alkoi itseänikin kiinnostamaan, mutta en sanonut asiaan mitään. "Johan sanoin... Ei yhtään mitään, mistä pitäisi mainita", Saizo vastasi, mutta oli helppoa sanoa, että jotain kyllä tapahtui. Siis varmaankin jotain muutakin kuin, että metsään ilmeistui jäävuori ja sen luona tapeltiin, mutta ei kai se nyt ollut mitenkään oleellista?

Asiasta siihen, että Hoshiyomi ilmoitti, että oli samaa mieltä Rokuron kanssa Envyasian menettelyn suhteen ja Dorian päätti myöskin myöntyä siihen ratkaisuun. Seuraavaksi Tsukihiko ilmestyi paikalle kyselemään jostain puutarhakerhon kokouksesta. "Mitä ihmettä sinäkin oikein selität jostain puutarhoista?" Hakidonmuya kyseli hohtavalta mieheltä. Sitten kuitenkin taas Dorianiin, jolla oli jälleen toimintasuunnitelma jatkoa varten eli nyt tarvittiin vartiota ja siivoojia. Sitten vielä johonkin tyyppiin vankilassa. Milloin sellaisesta oltiin puhuttu? Kai sitten jossain kohdassa. Dorian kyseli vapaaehtoisia vartioon ja loput sitten menisivät katsomaan tyyppiä kahleissa. Hoshiyomi otti näköjään ensimmäisen vahtivuoron. "Voin siirtyä myös vartioon..." Saizo ilmoitti, mutta ei kuitenkaan lentänyt muurille vaan lähti kohti kivisiä portaita, jotka johtivat muurille. "Minäkin voisin... Ei niinkään kiinnosta urpot tyrmässä", Hakidonmuya ilmoitti ja lähti salamana Saizon perään. Rokuro puolestaan suuntasi jo askeleensa kohti alimmaista kerrosta ja niin lähdin itsekin astelemaan siihen suuntaan ja Envykin näkyi tulevan perässä. Aisu puolestaan jäi jumittamaan kauhusta kankeana ulos, mutta ei edelleenkään kiinnostanut, jotain antaa kuule jumittaa vaikka aamuun asti siinä tai vaikka koko loppu vuoden tai koko elämänsä hautaan asti. Deliah puolestaan jäi makaamaan oven eteen tajukankaalla edelleenkin. Rokuro taisi tirvaista melko kovalla voimalla.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.02.2016
22:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Rehellisesti sanottuna, Kamanosukea ei olisi voinut vähempää kiinnostaa joku Envy. Turhaan tässä jahnattiin taas hänenkin takiaan ja hemmetin Aisu hidasti kaikkea kun ei yksinkertaisesti vain voinut vastata kysymykseen. Lisäksi häntä väsytti nyt kun tappelukin oli ohi eikä tässä enää tapahtunut mitään kiinnostavaa, kerta Envynkään kanssa ei saatu tappelua aikaan. Seuraava häntä ärsyttävä asia oli se, että jonkun oli aina pakko vetää se helvetin Rickter mukaan keskusteluihin. Yritä siinä sitten unohtaa ja päästä yli ja jatkaa normaalisti, kun kokoajan joku oli puhumassa siitä juntista. Ärsyynnystään hän sitten oli huomauttanut, että eikö sitä asiaa voinut jo jättää, mikä oli paha virhe. Nyt kaikki kiinnostuivat yhtäkkiä siitä, mitä Rickterin kanssa oli tapahtunut. Kamanosuke olisi vetänyt typerät mölinänsä takaisin, jos olisi voinut, mutta ei hän ollut ajatellut aiheuttavansa yleisen kiinnostuksen aihetta kohtaan. Ensin siitä kyseli Rokuro, Kamanosuke ei vastannut, oli ollut ensinnäkin virhe avata suunsa. Saizo ilmoitti, että Rokuro ei halunnut tietää, mikä oli vähintään yhtä katastrofaalinen pelastusyritys, koska toki muita alkoi kiinnostaa entisestään ja Hakidonmuyakin alkoi utelemaan asiasta. Onneksi Saizo ei alkanut kertomaan mitään ja aiheesta päästiin eteenpäin, joskin Kamanosuken oli paha keskittyä enää oikeisiin asioihin.

Sitten Tsukihiko tuli kyselemään puutarhan tilaa, josta kukaan ei tajunnut mitään, mutta Hakidonmuya ainoana ilmaisi sen ääneen. ”No jos et kerta tajunnut, niin ei sitten mitään, unohda koko juttu. Ei se ollut mitään tärkeää.” Tsukihiko totesi heilauttaen kättään. Kamanosukea ei kiinnostanut asia niin paljon, että olisi jaksanut miettiä sitä enempää. Envy nyt sitten oli koeajalla ja alettiin sopimaan vahtivuoroja ja sitten siivottaisiin. Jippii. Vartioon päätyivät Hoshiyomi, Saizo ja Hakidonmuya, Kamanosuke ei halunnut mennä mukaan, Hakidonmuya olisi kuitenkin jatkanut Rickteristä kyselyä, piti vain toivoa, ettei Saizo tai Hoshiyomi kertoisi mitään. Hän seurasi muiden perässä Tsukihikon kannoilla tyrmille päin, tosin Aisu oli päättänyt esittää jääveistosta pihalla, mikä olisikin ollut varmaan ainoa virka, missä hän olisi ollut hyvä. ”Aisu. Vahdi ettei Deliah kuivu kokoon, kai edes siitä tehtävästä suoriudut?” Dorian käski naista, mutta ei tainnut naisesta olla siihenkään. Luuseri mikä luuseri. Matka kuitenkin jatkui sinne tyrmään, jossa se joku rimppakinttu riippui kahleissa. Dorian astui sisään ja meni lähemmäs vankia. ”Jos pystyt puhumaan, niin puhu nopeasti. Kuka olet ja miksi olet joutunut tänne?” Dorian kysyi melko tympääntyneellä äänellä, mutta eipä se yllättänyt äskeisen Envyvänkäyksen jälkeen ja Aisun turhuuden jälkeen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.02.2016
14:19
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Envyn ongelma saatiin tosiaan käsiteltyä loppuun asti, kun kaikille näytti käyvän ehdotukseni koeajasta. Olin ehdottanut sitä, koska homma ei muuten olisi varmaankaan edennyt mihinkään. Olimme varmaan vieläkin pohtimassa tätä ongelmaa, jos kukaan ei olisi ehdottanut mitään varteenotettavaa ratkaisua ja olihan se nyt tyhjää parempi. Tsukihiko puolestaan oli puhunut jostain puutarhaongelmasta, mutta se oli kyllä mennyt ohi täydellisesti. Tosin ei kukaan muukaan näyttänyt ymmärtävän tätä puutarha juttua, mutta ehkä Tsukihiko oli kiinnostunut jostain puutarhan istuttamisesta? Ihan kuinka vaan... Hakidonmuya oli lopuksi kuitenkin ainut, joka kysyi asiaa ääneen eli, että mistä ihmeen puutarhasta Tsukihiko puhui, mutta sen voisi unohtaa, kun kukaan ei kerta edes tajunnut asiaa. No minä en ainakaan, mutta puutarhat eivät kiinnostaneet niinkään, joten en pahemmin asiaa jäänyt miettimään enää.

Sen sijaan Saizo ei kuitenkaan ollut halunnut kertoa yhtään tarkemmin, että kuka tämä Rickter oli ja mitä oli tehnyt. Edes Hakidonmuya ei saanut vastausta. Mutta seuraavaksi pääsimme eteenpäin eli olisimme nyt menossa katsomaan jotain heppua tyrmässä ja mitä hänelle sitten tehtäisiin tai jotain muuta vastaavaa kuitenkin. Aisu puolestaan sai tehtäväkseen pitää Deliahin hengissä. Meinasin jo sanoa siihen, että mitä suotta tuhlata aikaa ja vettä johonkin Deliahiin, mutta pidin kuitenkin mielipiteeni itselläni. Ehkä olisi aika jo antaa Deliahin olla omassa arvossaan. Aisu ei pahemmin asiaan mitenkään näyttänyt reagoivan, mutta ihan kuinka vaan. Saizo, Hakidonmuya ja Hoshiyomi lähtivät vartioon, Aisu jäi nököttämään tajuttoman Deliahin seuraksi ja me loput lähdimme tyrmälle.

Tyrmälle päästiin vihdoin ja matkalla oli tullut suhteellisen monta ruumista ja monta litraa verta vastaan, mutta hyvin selvittiin. Dorian puolestaan astui tyrmään ensimmäisenä ja hänen perässään tuli Ryuumei. Envy näytti vilkaisevan sisään, mutta ei kuitenkaan jäänyt sinne sen pidemmäksi aikaa. Minä kuitenkin päätin astella ihan sisään asti, jos tässä nyt sitten kokoustettaisiin asiasta tarkemmin jotain. Tyrmässä puolestaan näytti kuitenkin istuvan laihan ja nälkiintyneen näköinen olento, otus... ehkä ihminenkin. Tämä oli käsistään kiinni seinässä ja katsoi tyrmän kivilattiaa, mutta käänsi katsettaan Dorianiin kun tämä kysyi, kuka vanki oli ja miksi oli täällä. "Shun ja olen täällä, koska ihmiset vangitsivat minut shougunia varten", laiha nimestään päätellen mies vastasi kysymykseen. Kovinkaan miehekkäältä hän ei näyttänyt, mutta ei kyllä kaikki muutkaan ryhmästä. Vielä jäi kuitenkin mysteeriksi se, että oliko hän itse ihminen vai ei. "Entä oletko ihminen vai yliluonnollinen?" päätin kysyä, koska ei mies ollut sitä kertonut. "Ghoul", tämä vastasi eli kyseessä oli yliluonnollinen otus, vaikka kai se oli odotettavissa, kun tämä mainitsi, että oli vangittu shogunia varten.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.02.2016
16:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Matka jatkui kellarikerrokseen Tsukihikon johdolla, vaikka suunta oli aika selvä, kunhan vain seurasi ruumiita. Oikea tyrmä löytyikin pian ja sen enempiä odottelematta Dorian astui sisään ja alkoi kuulustelemaan tätä erittäin kurjan ja kärsineen näköistä vankia. Ihme että oli edes hengissä. Vastauksenkin tämä sai jopa annettua ja Dorian oli erittäin tyytyväinen siitä, että tyyppi osasi kanssa esittää asian lyhyesti ja nopeasti. Tämä oli siis Shun ja ihmiset olivat vanginneet hänet shogunille, kuten Nokikin oli ilmeisesti vangittu sitä tarkoitusta varten. Olisi Dorian ehkä mielellään kuullut samaan sarjaan, että mikä otus tämä oli olevinaan, mutta Rokuro ehti esittämään tarkentavan kysymyksen ensin, että oliko tämä ihminen vai yliluonnollinen. Tämä vastasi olevansa ghoul. ”Koska et selvästikään ole ihmisten puolella, kellään tuskin on mitään vapauttamistasi vastastaan?” Dorian tiedusteli yleisesti, koska tiedä kuka herkkänahkainen ottaisi itseensä, jos hän vain vapauttaisi Shunin kysymättä keltään mitään.

Kaiketi Shun voisi toipua täällä vammoistaan ja lähteä sitten minne mieli, ellei halunnut liittyä joukkoon, mutta tuskin vain. Ghoul tuskin innostuisi yhteistyöstä porukan kanssa, johon kuului kaksi vampyyria. Dorianilla ei itsellään koskaan ollut moista orjaa, hän ei harrastanut sellaisia, mutta tiesi kyllä, että vampyyreillä oli tapana orjuuttaa ghouleja. (Jos ymmärsin lomakkeesta oikein, et se koski yleisesti kaikkia ghouleja ja vampyyreja, eikä vaan yksittäistapausta) Hakidonmuyasta Dorian ei toki tiennyt eikä nainen edes ollut paikalla, mutta sitä asiaa ehtisi miettiä myöhemminkin.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.02.2016
16:44
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
"SHUN"

Noki lähti kantoavun kanssa pois tyrmästä ja näin ollen myöskin tämän kaverit tai jotkut, jotka olivat tulleet paikalle. Tämä porukka oli myös lisääntynyt yhdellä, joka osasi näköjään parantaa vammoja, koska Noki alkoi näyttämään heti paremmalta kun ei ollut haavoja ja muita iskuja täynnä. Ei tämä mitään edelleenkään puhunut, mutta ilmeisesti menninkäinen oli hengissä. Hänen tilaansakin pohdittiin, mutta selviäminen ei ollut varmaa. Joka tapauksessa olin taas jäänyt kyhjöttämään tyrmään yksinään. Ei se ollut enää uutta, olihan näin käynyt jo monta kertaa. Tyrmään oli tullut aina vartija vaan tuomaan jotain ruokaa juuri sen verran, että en kuolisi heti, mutta oli tämä kohtalo kyllä sen verran kurja, että kurjempaa en tällä hetkellä tiennyt. Ei orjana olo ollut ehkä kuitenkaan mitenkään mukavaa, mutta kyllä sekin taisi voittaa tämän istumisen ja tekemättömyyden tunteen ja sen, että lähinnä vaan odotin sitä, että kuinka kauan kehoni vielä jaksoi ennen kuin kuolisin.

Laskin joka tapauksessa taas katseeni tyrmän lattiaan ja lähinnä se näytti enemminkin pään roikottamiselta. Samalla suljin silmiäni pitkien tummaakin tummemmanvihreiden hiuksieni valahtaessa kasvojeni eteen. Ne kun eivät olleet enää yhtä hyvin kiinni, kun silloin joskus. Muotokin niistä oli mennyt täysin kun ne olivat vaan kasvaneet vapaasti. Osa hiuksista jopa roikkui häiritsevästi vihertävien silmieni edessä. Tosin ei sillä väliä, koska nyt ei tarvinnut nähdä mitään ja olin sulkenut silmäni.

Havahduin kuitenkin siihen, kun joku tai jotkut tulivat tyrmään. Nostin katseeni ja avasin silmäni nähdäkseni, että kuka tai ketkä nyt sitten olivat tulleet katsomaan onnetonta eloani. Paikallahan tosiaan oli vaikka minkälaista porukkaa. Yksi heistä päätti kysyä heti lähtöön, että kuka olin ja mitä tein täällä, joten vastasin kysymyksiin niin kuten osasin. Oikeaa nimeänihän en voinut tietää, jos edes olin saanut sellaista. Herrani kuin kutsui minua nimellä Shun, joten se oli ainut nime, jonka tiesin omakseni. Sidepäinen mies kyseli sitten jotain tarkennusta siitä, että olinko ihminen vai yliluonnollinen, jolloin vastasin olevani ghoul, jotka taas olivat aika usein jonkun vampyyrin orjuutettavana. Harvoin nykyään edes tapasi ghoulia, joka ei olisi vampyyrin orjana ja yleensä ghoulit tavattiin vaan herransa seurassa. Tosin minulla ei ollut enää herraa, joten sellaista ei voinut nähdä seurassani, mutta vanki olin ollut jälleen kerran, vaikkakaan en virallisesti enää orja ollutkaan.

Lopuksi tiedusteltiin sitä, että voiko minut päästää vapaaksi vaiko ei. "Tuskin kenelläkään on asiaa vastaan mitään, joten päästä pois vaan", se sidekasvoinen mies vastasi siihen. Keitähän nämä nyt sitten mahtoivat olla? Ja mitähän he oikein halusivat tästä linnasta? Vartijoita he eivät ainakaan olleet. Kumma, ettei vartijat edes olleet vielä päässeet paikalle, koska tässäkin tyrmässä oli käynyt jo ties kuinka monta, jotka eivät kuuluneet vartijoihin. Joka tapauksessa porukka näytti olevan aikalailla veressä, että varmaankin heillä on ollut jonkunlainen taistelu vartijoiden suhteen elleivät ole toisiaan tappaneet ja tässä on kaikki, jotka selvisivät. Tai en tiedä... Voihan asiaa kysyäkin suoraan eikä jäädä itse pohtimaan. "Miksi olette edes täällä?" päätin lopuksi kysyä suoraan.

>niin ja juu, kyllä ihan yleisellä tasolla ghoulit on vampyyrien orjina tai tulihan se jo tossa roolissakin selville, mutta kuitenkin ;D

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.02.2016
17:31
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Vastaväitteitä ei kuulunut, joten Dorian tarttui ghoulin toista rannetta pitelevään kahleeseen vääntääkseen sen auki. Lukon väkisin auki vääntäminen ei ollut temppu eikä mikään Dorianille, joka oli ollut vahva jo ennen vampyyrin voimien tuomaa lisäetua. Ei hänkään toki ihan mahdottomaan pystynyt, mutta ihmisten tekemien heppoisten kahleiden lukitusjärjestelmän auki vääntäminen oli lasten leikkiä. Samoin hän teki toiselle kahleelle (ja jos sillä oli niitä enemmän, niin lopuille kanssa) ja ghoul oli vapaa. Varmaan ensimmäisen kerran elämässään, tiedä vaikka tämän omistaja oli myynyt tämän linnanherralle kun ei enää tarvinnut. Harva ghoul oli koskaan elämänsä aikana vapaa, mutta eipä sellaisten kohtalo Doriania noin yleisesti ottaen kauheasti liikuttanut. Harvemmin Dorian oli tekemisissä muiden vampyyreiden kanssa ja silloin kun oli, ei juuri kiinnittänyt huomiota heidän orjiinsa.

Kurja otus kysyi sitten, että mitä he ylipäänsä tekivät linnassa. No ei heillä kaiketi ollut mitään syytä salata asiaa. ”Valtasimme tämän linnan puolustuslinnoitukseksi sotaamme ihmisiä vastaan. Olemme tappaneet joka ikisen ihmisen tästä linnoituksesta, ellei epähuomiossa joku päässyt livahtamaan. Olet vapaa menemään minne mielit, jos tarvitset aikaa toipua, kellään tuskin on mitään sitä vastaan, että teet sen täällä ja jos tahdot liittyä joukkoon, siitäkin varmasti voidaan keskustella jossain kohtaa.” Dorian vastasi heidän motiivinsa hyökätä linnaan ja ilmoitti senkin, että he ottivat lisää väkeä mukaan, mutta nyt hän ei jaksanut puida yhdenkään uuden mahdollisen tulokkaan mukaan ottamista. Loppuyöstä tulisi rasittavan pitkä ruumiita siivotessa, ei Dorian muista tiennyt, mutta häntä ei innostanut asua missään mätänevässä ihmisruumiiden seassa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.02.2016
17:57
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Shuniksi esittäytynyt ghoul pääsi pois käsiraudoistaan vapaaksi, koska kukaan ei sanonut asiaa vastaankaan mitään. Ei minulla ainakaan ollut mitään asiaa vastaan. Muut taas eivät vaan olleet sanoneet mitään, joten ei kukaan varmaankaan pahemmin ollut asiaa vastaan ja näin Dorian tosiaan vapautti tämän. "Eivätkös ghoulit toimi vampyyrien orjina?" Ryuumei tuumaili asiaa ääneen, mutta ei nyt kuitenkaan kailottanut asiaa. Satuin kuulemaan sen, koska Ryuumei näytti olevan sen verran lähellä viikatteen ja veitsiensä kanssa. "Kyllä kai..." päätin joka tapauksessa vastata asiaan, mutta en ollut kyllä varma, mutta jos näin oli, niin olikohan Dorianilla tai Hakidonmuyalla jotain ghoul-orjia? Ei sinänsä kuitenkaan käynyt kateeksi, koska en nyt kuitenkaan ollut kenenkään orja eikä se varmasti kovinkaan mukavaa olisi. No, mutta ei ihme, että tämä Shun oli noin riutuneen näköinen. Ei sillä, että vankilassa istuminen paljoa kuitenkaan olisi auttanut asiaa, että oli hän varmaan täällä ollessaan saattanut laihtua lisää.

Päästyään vapaaksi, Shun kyseli heti, että mitä kummaa edes teimme täällä. Dorian vastasi siihen, että valtasimme linnan puolustuslinnoitukseksi sotaa varten. Sitten siihen, että olimme tappaneet kaikki ihmiset täältä, mutta nyt ghoul olisi vapaa menemään ja tekemään niin kuin halusi. Taisi olla ensimmäinen kerta elämässään, kun sai itse päättää elämästään, jos ghoulit nyt todella ovat vampyyrien orjia. Sai tämä tosin myös toipua täällä, jos halusi ja joukkoonkin sai liittyä, jos siltä tuntui, mutta siitä sitten voisi keskustella myöhemminkin. "Selvä..." ghoul vastasi vaan siihen. Mahtaisiko moisesta rimpulasta muka olla sotaan? Olin itsekin kyllä hoikka ja Ryuumei oli selvästi laiha, mutta noin laihaa en ollut varmaan koskaan tavannut, mutta kuinka vaan. Onkohan täällä missään mitään paikkaa, jossa voisi käydä pesuilla? Olo ei ollut kovinkaan hehkeä verellä kuorrutettuna ja haavojakin varmaan oli paikattavana. Oli siinä kuitenkin sen verran monta vartijaa tapettavana itse kullakin. Mutta olimme kuitenkin linnassa, niin luulisi täällä olevan jonkun pesujärjestelmän elleivät ihmiset sitten kulje likaisena paikasta toiseen täällä. Tai no kulje ja kulje, eihän ihmisiä ole enää. Tai on, mutta ei täällä. "Mahdoitko tavata linnan valtauksen aikana jonkunlaista paikkaa, jossa voi pestä itsensä?" kysyn lopuksi Yukimuralta asiaa, mutta niin, etteivät kaikki asiaa kuulleet, koska en uskonut, että kaikkia kiinnosti tieto siitä, että halusin pesuille. Seuraavaksi tämä kyseinen ghoul kuitenkin yritti päästä ylös lattialta, mutta ei oikein näyttänyt onnistuvan siinä mitenkään ja tämän jalat selvästi tutisivat melkoisesti. Lopuksi tämä pääsi melkein seisomaan, mutta kaatui uudestaan, koska jalat eivät selvästikään kestäneet.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.02.2016
18:35
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Yukimura oli seurannut muiden perässä kun ongelmia ratkottiin siellä sun täällä ja kaiken laista oli tekeillä, mutta ensimmäinen taistelu ja valtaus oli nyt takana päin ja kaipa tässä ehtisi edes hetken hengähtää, ennen seuraavaa taistoa, jota tuskin tarvitsisi odottaa kovinkaan kauaa. Kunhan ihmiset saisivat kuulla mitä oli tapahtunut ja nyt jo kaikki lähitienoon ihmiset tiesivät, että Himejin linnaan oli hyökätty. No ei mikään armeija tänä yönä enää ehtisi tulla haastamaan riitaa, joten he ehtisivät siistiä paikat ja levätä ja hoitaa vammansa. Yukimura ei onneksi ollut saanut pahempia ruhjeita, mustelmia ja muutama naarmu, mutta eipä mitään vakavaa. Jos esimerkiksi ghouliin vertasi, joka oli aika kehnossa tilassa.

Rokuro kyseli sitten vaimeasti, että oliko Yukimura huomannut linnaa vallatessa mitään paikkaa, jossa voisi pestyä. ”En… sattui olemaan hieman muut asiat sillä hetkellä mielessä. Eikä tässä varmaan kauheasti vielä kannata alkaa siistiytymään, jos tässä pitää alkaa toimittaa ruumiita ja siivoamaan enimpiä veriä lattioilta.” Yukimura vastasi hieman huokaisten. Siivoaminen ei oikein ollut hänen heiniään. Tsukihiko meni auttamaan ghoulia ylös lattialta, kun tämä ei oikein itse tuntunut onnistuvan siinä. ”Parempi, että autan hänet Saeryosin vastaanotolle, jos jollain on tarvetta hoitotoimenpiteille, suosittelen tulemaan mukaan, haltiamme on aika etevä parantaja.” Tsukihiko ilmoitti ja lähti raahaamaan ghoulia ulos tyrmästä (?). ”Oletko pahasti loukkaantunut?” Yukimura tiedusteli Rokurolta, koska tämä oli sen verran veressä, että oli paha tietää mikä oli hänen omaansa ja mikä vartijoiden verta. Itse hän ei ollut edelleenkään saanut kuin jokusen naarmun, jotka eivät edes vuotaneet enää verta.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.02.2016
19:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Yukimura ei ollut tavannut mitään sellaista huonetta, joka olisi viestinyt siitä, että siellä voisi peseytyä, koska tässä sattui olemaan hieman toisenlaiset asiat mielessä. No, se on kyllä totta. En itsekään ollut mitään pesuvateja sun muita saippuoita etsinyt kesken valloittamisen, mutta kunhan nyt vaan kysyin asiaa, koska pesuille oli tarvetta kuitenkin. Olo kun ei ollut kovinkaan mukava verikuorrutuksen kera, vaikka en kuitenkaan ollut yhtä pahasti verestä kuin esimerkiksi Ryuumei. Tämä ei oikeastaan ollutkaan muuta kuin verta hiukset mukaan lukien. Muutama kohta oli veretön, mutta tämä oli veren peitossa, mutta ei omakaan tilanteeni kovinkaan lupaava ollut. Yukimura jatkoi kuitenkin, että kylvyllä ei ollut vielä merkitystä, koska ruumiit pitäisi siivota pois linnan sisältä ja vertakin pitäisi siivota linnan lattioilta, seiniltä ja katossakin sitä oli ollut. Huokaisin hieman siinä kohdassa, koska nyt ei kyllä ainakaan tehnyt yhtään mieli enää alkaa siivoamaankin, koska tappelu oli verottanut aika paljon voimia. Ihme, että kaikki edes olivat hengissä, koska olihan tämä ollut melkoista löylytystä. "Totta... Ei vaan millään jaksaisi heti alkaa luuttuamaan", huokaisen perään, mutta edelleenkin suhteellisen hiljaiseen sävyyn. Tosin tajusin senkin sanoneeni vasta nyt ääneen, koska yleensähän en kuitenkaan valittanut mistään tai en ainakaan ääneen, mutta olo oli tällä hetkellä sellainen, että halusi vaan käydä pesuilla ja kallistaa itsensä vällyjen alle nukkumaan.

Tsukihiko puolestaan päätti auttaa ghoulia nousemaan ylös lattialta ja jatkoi tälle, että hänen olisi parasta mennä Saeryosin vastaanotolle. "Kuka hän on?" Shun kysyi siinä kohdassa. Tsukihiko suositteli myöskin muille, jotka olivat mahdollisesti loukkaantuneet jotenkin, kyseistä vastaanottoa. Sitten tämä avusti Shunin pois tyrmästä. Käänsin kuitenkin katsettani Yukimuraan kun tämä kysyi, että olenko loukkaantunut pahastikin. Siinä kohdassa vasta tajusin, että en pahemmin ollut edes huomannut, jos joku isku olikin osunut hieman pahemmin jossain kohdassa, joten koitinkin seuraavaksi päällisin puolin tarkistaa asiaa. Eniten taisteluissa oli selvästi kärsineet käsivarteni ja takki oli iskukohdista myöskin rikki, mikä oli kyllä sääli. Jokunen haava näytti myöskin olevan jälleen toisen kylkeni kohdalla tai oikeastaan lantion kohdalla ja toinen iskuista oli melkein katkaissut tummasta hakamastani narun, joka piti hakaman päälläni ylipäätään. Oli ollut siis lähellä, ettei hakama olisi vaan tipahtanut päältäni, mikä olisi ollut varsin noloa kesken taistelun. Mutta silmiini - tai silmääni - ei ollut ainakaan vielä osunut mitään pahaa haavaa tai vammaa.

"Ei tässä kai muuta, mutta hakama tippuu päältäni ellei sitä saa korjattua", päätin lopuksi vastasi pidellen kyllä kyseisestä vaatekappaleesta kiinni, ettei se todella putoaisi. "Entä sinä?" päätin vielä kysyä Yukimuran vointia tuntien seuraavaksi melko vihlaisevan kivun vasemman reiteni kohdilla, minkä takia kyseinen jalka sanoi itsensä irti ja olin kaatua. Tosin sain juuri ja juuri napattua tukea Yukimurasta ja vältyin kaatumiselta. Yritin sitten seuraavaksi tutkia, että mikä jalkaan oikein meni nostamalla hakaman lahjetta sen verran, että näin ongelman. Reidessäni oli selvästi miekan mentävä aukko, joka vuoti verta, mutta miksi en ollut huomannut sitä? Toisaalta vastaus oli melko helppo ja minäkin tajusin sen. Tappelun aikainen adrenaliinin puuska ja tavoitteena voitto hinnalla millä hyvänsä olivat varmaankin estäneet kokonaan kivun tuntemisen, mutta koska adrenaliini oli nyt laskenut, niin kipukin tuntui taas normaalisti. Mutta näin olin kuitenkin tuhrinut Yukimuran päällimäisen kimonon käsissäni olevaan vereen, vaikka ei tämän kimono varmasti täysin puhdas ollut ollutkaan ennen kuin olin lisätuhrinut sitä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.02.2016
20:28
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

”Parempi se on tehdä vielä, kun veri on tuoretta, sitten kun se kuivuu, sitä on huomattavasti rasittavampaa jynssätä pois.” Yukimura vastasi Rokuron mutinoille, ei häntä, ja tuskin ketään muutakaan, innostanut siivoaminen, mutta vielä vähemmän veren ja kuoleman keskellä asuminen, tiedä miten pitkään täällä vielä oltaisiin. Shun kyseli kenen luo häntä oltiin viemässä samalla kun Tsukihiko jo kovin raahasi tätä mukanaan. ”Sama kaveri joka kävi parantamassa Noen, vankikaverisi, haavat aikaisemmin. Nätti suippokorva, pitkät kullankeltaiset kutrit, no näet kyllä pian.” Tsukihiko selitti menemään samalla kun kiidätti hoidokkia ilmeisesti sairastupaa toimittavaan huoneeseen.

Rokuro ei kuulemma ollut pahemmin haavoittunut, ainoa vain, että hakama meinasi pudota päältä. No ei se Yukimuraa olisi oikeastaan haitannut, päinvastoin, mutta se nyt ei ollut tämän hetken asia. Rokuro onneksi jatkoi kysymään Yukimuran terveyden tilaa, joten Yukimura ei hirveästi ehtinyt alkaa fantasioimaan. ”Minä? Ei minulla ole kuin mustelmia varmaan joka puolella ja jokunen pikku naarmu, ei mitään, mihin kuolisi tai mikä kaipaisi edes sidettä.” Yukimura vastasi, mutta sitten Rokurolla ilmeisesti kramppasi jalka ja tämä horjahti, sai Yukimurasta ihan itsekin kiinni, mutta vaistomaisesti Yukimura tarrasi tämän hartioista, ettei maahan retkahtaisi. Rokuro alkoi tutkimaan jalkaansa ja siellä oli melko paha haava. ”Tuo ainakin vaatii paikkaamista, eiköhän mennä.” Yukimura sanoi ja lähti taluttamaan Rokuroa Tsukihikon perään, miehen hohde näkyi vielä, joten he saisivat tämän kiinni.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 17.02.2016
20:51
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Yukimura sanoi, että siivoaminen olisi varmaankin parampi hoitaa nyt vielä kun se oli helpompaa, koska veri oli edelleenkin tuoretta. Kuivunutta verta taas olisi vaikeampi saada pois. "Se on kyllä totta", vastaan siihen eikä kuolleiden ja veren keskellä kuitenkaan oikein huvittanut elää. Siivoaminen oli siis joka tapauksessa pakollista, mutta eihän tässä nyt kuitenkaan yksin tai kaksin tarvinnut siivota, joten ei se nyt ehkä niin kamalaa sitten olisi. Toisaalta joka paikka taisi olla aikalailla veressä ja ruumiita oli siellä ja täällä, joten hommaa kyllä varmasti riittäisi. No, ainakin oli tekemistä, jos aika kävisi pitkäksi. Shun kuitenkin oli kysellyt, että kuka tämä Saeryoselinermayorshiwalerierna oikein mahtoi edes olla. Niin no eihän hän sitä varmastikaan voinut tietää, kun ei edes tiennyt meidän muidenkaan nimiä. Tsukihiko kuitenkin selitti, että kuka kyseessä nyt sitten oli. "Jaa hän siis oli Saeryos. Noen tiedänkin jo... Missä kunnossa hän muuten mahtaa tällä hetkellä olla?" Shun kyseli seuraavaksi Tsukihikon jatkean tämän raahaamista mukanaan.

Joka tapauksessa Tsukihiko Shunin kera katsosi näkyvistä tai no hehku näkyi kyllä edelleenkin, mutta kuitenkin. Yukimura jatkoi esittämääni kysymykseen terveydentilastaan ja ilmeisesti mukana oli kasa mustelmia ja jokunen naarmu, mutta sen pahemmin ei kaiketi asiat ollut. Kumpa voisin itsekin sanoa samaa. "Se on oikeastaan ihan hyvä vaan", tokaisin siihen lähinnä roikkuen edelleenkin Yukimurassa, kerta olin kauniisti saanut tästä juuri ja juuri kiinni. Yukimura puolestaan piteli minua pystyssä hartijoista, jolloin enää ei tarvinnut roikkua vaan mukana. Tosin en oikein tajunnut, että missä ihmeen välissä olin muka saanut miekasta reiteen. Tosin se ei tulisi koskaan edes selviämään, joten turhaa sitä oli miettiä tämän enempää. Kipu oli kyllä nyt melkoinen, kun vihdoin sen tajusin. Joka tapauksessa Yukimura oli sitä mieltä, että kyseinen haava tarvitsi paikkaamista. Onneksi tuo oli kuitenkin ainut vakavammaksi luokiteltava haava. Mutta sitten vielä siihen, että eiköhän mennä. "Ilmeisesti..." vastaan siihen ottaen Yukimurasta toisella kädellä tukea, että pystyisin pystyssä ja matkassa mukana kun Yukimura lähti taluttamaan minua ja toisella kädellä yritin pitää parhaani mukaan hakaman päälläni, koska se olisi se nyt melko noloa tässä kaikille esitellä kyseistä paikkaa, jos hakama todella sanoisi itsensä irti. Ehkä se olikin jo sanonut, joten sitäkin suuremmalla syyllä oli hyvä pitää hakama matkassa pitämällä siitä kiinni.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2018 Mahti roolipelit - suntuubi.com