Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  24  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 17.02.2016
22:36
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Tsukihiko vei Shunin lääkintäpisteelle ja sinne lähtivät myös ainakin Yukimura Rokuron kera. Dorianin naarmut olivat jo parantuneet, joten hänellä ei ollut mitään asiaa sinne, eikä näyttänyt olevan myöskään Kamanosukella, joka kyllä oli haavoilla, ja Ryuumeillä, josta nyt ei tiennyt tilannetta, koska oli kuorruttanut itsensä verellä. Hauru nyt ei tainnut olla loukkaantunut, tuskin teki muuta kuin yritti pysyä muiden perässä, Envylläkään mikään ollut, kun tuli vasta kun hommat oli jo hoidettu. He voisivat siis jo aloittaa raivaustyöt, mutta miten se kannattaisi järkevimmin tehdä? Näin monen ruumiin hävittäminen veisi aikaa, hautaaminen nyt ei oikein ollut vaihtoehto, mutta pelkkä kokko pihalla saattaisi polttaa koko hemmetin linnan maan tasalle. Ja Dorian ei kyllä olisi lähelläkään, jos jotain alettiin polttamaan, lisäksi se kannatti tehdä päivällä, ei herättäisi niin paljon huomiota ja Asamihime sai voimansa vasta päivällä ja hän taisi olla ainoa, joka hallitsi tulta. Hän varmaan saisi pidettyä palon hallinnassa ja jos Kamanosuke vahtisi tuulta, että se ei puhaltaisi liekkejä valloilleen pitkin linnaa, niin se voisi onnistua. Tietenkin niin suuren palon näkisivät kaikki pitkän matkan säteellä jopa päivällä, mutta hautaamiseen vaadittiin valtava ja syvä monttu, jotta mätänevien raatojen haju ei leviäisi ja samalla voisi levitä tauteja, joten polttaminen oli varmin tapa päästä raadoista eroon.

”Aloitetaan raivaamalla ensin sisältä raadot ulos ja kootaan sitten samaan läjään pihalle. Ennen kuin raahaatte raadot ulos, riisukaa niiltä aseet ja haarniskat ja jättäkää kasaan johonkin ovien lähelle, kuljetetaan ne siitä jossain kohtaa parempaan paikkaan. Pihalla olevilta riisutaan myös aseet ja haarniskat, koska ne hankaloittavat polttamista ja niistä on enemmän hyötyä meille kuin heille, vaikka emme niin monella haarniskalla mitään teekään. Pihalla lojuvat aseet voi kerätä joskus kun aika sallii, koetetaan nyt saada raadot kasaan ja poltetaan ne päivällä. Kun ruumiit ovat kasassa, jaetaan porukka ryhmiin eri kerroksiin siivoamaan, niin se sujuu nopeimmin.” Dorian ehdotti toimintasuunnitelmaa, ehkä hän antoi ne hieman käskevään sävyyn, tai enemmänkin ilmoitti, miten tehtäisiin, mutta kuka vain saisi toki sanoa, jos oli jokin parempi idea asioiden hoitamiseen. Sellaista Dorian ei kuitenkaan jaksaisi alkaa kuuntelemaan, että joku alkaisi urputtamaan, ettei halunnut siivota. Ei ollut siivoaminen Dorianinkaan ylpeydelle hyväksi, mutta vartijoiden lisäksi myös palvelijat oli tapettu, joten jos tahtoi asua edes jotenkuten siistissä ympäristössä, oli sen eteen tehtävä jotakin. Sitten Deliah pitäisi herättää, koska hän ja Aisu saisivat myös osallistua jälkien siivoamiseen, kerta eivät toimittaneet mitään järkevämpää.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.02.2016
14:57
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Pääsimme tyrmälle asti, joka oli varmasti ainut paikka, joka oli välttänyt verenvuodattamiselta. Tai no melkein... lattialla kun näytti olevan melkoinen lammikko verta. Kenen liene sitten mahtoikaan olla. Mutta olimme siis tulleet jonkun vangin takia tyrmälle ja kyllä vaan, tyrmässä istui joku rimpula. Tiesin, että itsekin olin laiha, mutta en sentään onneksi noin laiha. Tuo nyt ainakin oli jo sairaanloista laihuutta. Asia ei kuitenkaan mitenkään säälittänyt, koska en osannut tuntea sääliä ketään kohtaan. Vanki joka tapauksessa osoittautui Shun nimiseksi ghouliksi, josta tein päätelmän, että ghoulit taisivat toimia vampyyrien orjana. Tuostahan Dorian voisi saada itselleen hienon alaisen, jota käskeä ja rääkätä ihan miten haluaa, kun kyseisellä vampyyrilla oli selvästi astetta käskevämpi ote tähän koko touhuun. Kukaan meistä ei kuitenkaan ollut Dorianin käskynalainen tai alainen ylipäätään eikä kenelläkään ollut velvollisuukksia tehdä niin kuin hän halusi. Olimme kaikki tässä kuitenkin vapaaehtoisesti mukana. Pakkohan tässä ei siis ollut kuitenkaan olla, joten olisi varmasti suotavaa, että Dorian muistaisi myöskin senkin seikan. Orjan, palvelijan ja muiden alaisten elämä oli asia erikseen, koska he olivat käskemistä varten. Orjan ja palvelijankin erona kuitenkin oli se, että orja teki työtä pakosta, palvelija sai työstään palkan ja oli itse hakeutunut siihen. Mutta se siitä.

Vanki pääsi vapaaksi, mutta ei pystyyn. Tsukihiko auttoi hänen ylös ja he lähtivät paikalta. Yukimura ja Rokurokin pohtivat haavojaan ja Rokurolla näytti lisäksi olevan ongelma hakamansa kanssa. Samahan se, eipä olleet omat housuni. En kuitenkaan tajunnut, että mikä järki tuollaisissa kuteissa ylipäätään edes oli. Ne paljasti kaiken ja jos jotain teki niin koko ajan piti olla varuillaan, ettei vainkaan vilauta mitään. Tai sitten Rokuro sattui olemaan vilauttelija ja se oli ihan tarkoituksellista. Omat ovat kuitenkin housunsa. Rokuro kuitenkin onnistui myöskin löytämään paikattavan haavan horjahduksen johdosta ja Yukimura lähti rahtaamaan tätä pois paikalta sinne ensiapuun sen puuhaltian luo. Olin kyllä myös itsekin tehnyt huomion, että jos jonkunlaista haavaa löytyi kyllä myöskin omasta kehostani, mutta niitä nyt ei juurikaan nähnyt, koska olin aika täydellisesti pelkkää verta. Toiseksi, en sattunut tuntemaan yhtään mitään, niin eipä niiden olemassaolo nyt paljoa muutenkaan haitannut ja tulipahan taas kiskottua itseään auki. Ihan arkipäivää, ei haitannut mitenkään, joten asialle ei tarvitse tehdä mitään. Eiköhän ne taas ajan kanssa parannu.

Pian Dorian aloitti taas jollain suunnitelmalle ja taas piti siis tehdä, mutta eipä kai haisevien ruumiiden kanssa eläminen loppujen lopuksi kovinkaan mukavaa ollut. Joka tapauksessa homma meni niin, että raadot viskataan ulos, aseet ja haarniskat riisutaan pois ja kasataan läjään ulko-oven viereen, mutta näin ei kuitenkaan saanut tehdä ulkona makoileville aseille ja haarniskoille, koska niiden piti antaa vaan retkottaa siellä, joten siellähän sitten ovat. Lopuksi raadot poltettaisiin ja vielä lopuksi laitetaan porukka ryhmiin ja aletaan luuttuamaan. Ei kuulostanut kyllä kovinkaan mukavalta, mutta sitä seuraavaksi. Envy puolestaan näytti siltä, että pitikö hänen tosiaan alkaa siivoamaan muiden sotkuja, mutta nappasi sitten ensimmäisen raadon mukaansa ja lähti kiskomaan tätä tyrmiltä pois eli työ näytti kaikesta huolimatta maistuvan. Mutta eipä minuakaan siivoaminen pahemmin houkuttanut. En itsekään asiaan mitään pahemmin sanonut, vaan nappasin seuraavaa raatoa jalasta kiinni ja lähdin rahtaamaan. Vartijan raato kuitenkin osoittautui melko painavaksi ottaen huomioon sen, että raato oli ihan rentona ja raadolla oli enemmän pituutta kuin minulla. Lisäksi raadolla oli kaikki vermeet ja vetimet päällään, mutta koitin jatkaa kiskomista kaikesta huolimatta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.02.2016
16:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Vankiasia oli saatu käsiteltyä melko helposti, eikä Kamanosuke ollut jaksanut puuttua moiseen. Ihan sama moisen kohtalo hänelle oli, joten hän ei vaivautunut sanomaan asiaan mitään. Rokuro sitten päätti kaikkien puolesta, koska kukaan muukaan ei ollut mitään mieltä, ja mikä lie ghouli olikaan pääsi vapaaksi, mikä ilon päivä. Dorian lateli taas toimintasuunnitelmat ja kukaan ei mukissut mitään, vaan teki, kuten hän sanoi. Silti joitakin tuntui harmittavan, että Dorian oli ottanut ohjat käsiinsä, jos ei olisi ottanut, niin tässä pyöriteltäisiin edelleen peukaloita Haurun limaamassa majassa, joten Kamanosukesta oli turha valittaa siitä, että Dorian jakeli toimintaohjeita. Eri asia olisi ollut, jos Dorian olisi sanellut muille, että nyt raahaatte ruumiit ulos ja alatte jynssäämään, ja istuisi itse jollain valtaistuimella odottamassa, että hommat hoituisi, mutta tämä meni itse ensimmäisenä ja nakkasi yhden ruumiin olalleen ja toisen matkan varrelta vielä mukaan ja lähti kuskaamaan niitä sovittuun paikkaan.

Kamanosuke otti itsekin ruumiin mukaansa ja alkoi raahata sitä mukanaan, ei se yhtä vaivattomasti sujunut kuin mitä Dorianilla, mutta heillä olikin kokoeroa. Ruumis painoi, mutta Kamanosuke raahasi sen silti selkä suorana ylös portaita ja toivoi, että Dorian ehtisi tässä välissä yksin raahata loput ruumiit ylös, niin ei tarvitsisi useampaa raahata portaita ylös. Ylhäältä nyt saisi helposti potkaistua ruumiit portaat alas, mutta tämä oli rasittavaa. Hän ei ollut päässyt edes puoleen väliin, kun Dorian tuli jo takaisin hänen ohitseen, vähän ajan päästä tämä tuli taas ohi parin raadon kanssa. Hammasta purren Kamanosuke yritti nopeuttaa tahtia ja pääsi raatonsa kanssa vihdoin ylätasanteelle. Hän raahasi ruumiin ulko-ovelle, jonka lähistöllä oli jo jokunen haarniska ja aseita. Hän alkoi irrottamaan varusteita ruumiilta ja viskoi ne kasaan ja jatkoi raahaamista ulos.

”Aisu, herätä Deliah. Saatte luvan tulla auttamaan siivoamisessa.” Dorian ilmoitti, tiedä kuinka monennen kerran, palatessaan sisälle Aisun yhä jumittaessa (?) ja Deliahin koomatessa (?) maassa. Kasa oli vielä melko onneton, mutta selkeästi erotettavissa, joten Kamanosuke raahasi ruumiin sinne ja sitten pitäisi mennä hakemaan seuraavaa. Säälittävää, Dorian oli raahannut neljä ruumista sillä välin kun hän oli kiskonut yhden läjään… No ei auttanut, ruumiita oli vielä vaikka ja kuinka. Sisälle taas päästyään Tsukihiko tuli ylhäältä vastaan ruumis kainalossaan ja riisui tämän haarniskan läjään ja jatkoi kantamuksensa kanssa pihalle. Kamanosuke päätti, että jättäisi pohjakerroksen muille ja alkoi raahaamaan vartijoita kekoon ensimmäisestä kerroksesta, niin nopeutuisi homma edes siinä mielessä, että ei tarvinnut portaita ylös raahautua.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.02.2016
17:21
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ENVY

Tyrmään kun tosiaan päästiin niin kaikki asiat hoidettiin melko nopeasti, vanki pääsi vapaaksi ja osoittautui samalla Shun nimiseksi ghouliksi. Hohtomies puolestaan nappasi ex-vangin mukaansa ja pian myös Yukimura lähti rahtaamaan Rokuroaan pois tyrmältä. Sitten Dorianin määräyksiin ja kyllä hän tosiaan oli melkoinen mukajohtaja, mutta kai se oli hienoa, että edes joku tiesi, mitä pitäisi tehdä. Oli tuokin nyt kuitenkin tyhjää parempi ja ainahan tämäkin peukaloiden pyörittelyn voitti. Eli ei kun siivoamaan vaan. Nappasin yhden ruumiin mukaani kun poistuin tyrmiltä ja portaista nappasin toisen mukaan ja jatkoin matkaani Dorianin perässä sen ulko-oven luo. Viskasin ruumiit lattialle ja aloin kiskomaan melkoisin ottein haarniskoja pois ruumiiden päältä. Miekan nyt sai ihan helposti irti. Kolautin miekat ja haarniskat miekkojen ja haarniskojen kasaan ja nakkasin ruumiit taas olalleni. Deliah puolestaan makasi edelleenkin haarat levällään kuistilla. Aisu jääti samalla paikalla kun oli silloinkin jäätänyt kun olin sisälle päässyt. Jatkoin joka tapauksessa sille ruumiskasalle, jota Dorian oli ensimmäisenä aloittanut kasaamaan. Kun ruumiit olivat kasassa, niin jatkoin siitä taas sisälle ja nappasin lisää ruumiita mukaani. Tein saman myös niille raadoille ja käännyin taas jatkaakseeni matkaani sisälle kun Ryuumei tuli sen yhden ruumiin kanssa vastaan. Tällä tosin oli edelleenkin haarniskat ja koko helahoito niskassa. "Eikö ruumiit pitänyt ensin riisua haarniskasta ja aseista?" päätin muistuttaa. Ryuumei katsoi pitkään minua ja vilkaisi sitten sitä ruumista ja mutisi siihen jotain todella epäselvää ja lähti sitten ruumiin kanssa takaisin kohti linnan ovia. Tämä ei kyllä tainnut olla kovinkaan terävä-älyinen.

Jatkoin joka tapauksessa itsekin samaan suuntaan hakemaan uusia ruumiita Dorianin samalla ilmoittaessa, että Aisu saisi herättää Deliahin. Aisu kuitenkin vaan jääti paikallaan. "Hei haloo, ei se nyt noin vakavaa voinut olla", sanon ja tönäisen hieman Aisua, joka hätkähti melkoisesti ja oli varmaan laskea alleen. "Mitä! Mitä tapahtui?!" Aisu parahti. "Sinä!! Älä tule lähemmäksi!!" Aisu jatkoi samaan malliin, jolloin kohotin toista kulmaani. Myös Ryuumei katsoi Aisua kuin tärähtänyttä ja tärähtänyt Aisu kyllä taisikin olla. Enkä edes ollut tehnyt nyt mitään Aisulle. No, naisista ei voinut koskaan tietää.

"Oli miten oli, sinun piti herättää Deliah", päätin valaista naista hieman. Tämä katsoi minua kuin ei olisi edes ymmärtänyt mitään, mutta käänsi lopulta katseensa Deliahiin, joka makasi edelleenkin haarat levällään samassa kohdassa kuin äskenkin. "Mitä Deliahille on tapahtunut?" Aisu päätti sitten kysyä ja Ryuumei löi siinä kohdassa kättään otsalleen. "Etkö muka nähnyt kun Rokuro löi ääliötä tajun pois?" Ryuumei kysyi siinä kohdassa. Aisu jäi katsomaan Ryuumeitakin pitkän aikaa. "Naiset on outoja..." Ryuumei totesi ja lähti sitten kiskomaan sitä nyt riisumaansa ruumista sinne raatoläjään. Kamanosukekin pääsi oman ruumiinsa kanssa ulos, riisui tämän aseista ja haarniskasta ja jatkoi ruumiin kiskomista raatoläjään. Ryuumei puolestaan palasi läjältä Aisun edelleenkin jäätäessä paikoillaan ja jatkoi sisälle hakemaan uutta ruumista varmaankin. Itsekin päätin lähteä hakemaan seuraavia ruumiita ja niin edelleen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.02.2016
17:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Haltian olo oli yhä hivenen hutera, mutta hän keskittyi nyt työhönsä ja sairaiden hoitamiseen. Alkuun toki ei ollut kuin Noki, joka oli nyt toipumisvaiheessa, mutta potilaita alkoi tulla lisää. Tsukihiko toi jonkun vieraan mukanaan, mutta kun Saeryoselinermayorshiwalerierna oikein muisteli, niin hän oli ollut Noen kanssa tyrmässä. Asamihime etsi kaapeista uuden futonin ja levitti sen lattialle ja Tsukihiko auttoi laihan henkilön makaamaan patjalle. Pian perässä tuli Yukimura Rokuroa taluttaen ja ilmoitti, että Rokuro oli loukannut jalkansa. Hän auttoi miehen istumaan (?) ja haltia meni ensiksi parantamaan Rokuron haavat, koska uskoi sen hoituvan nopeammin, kuin uuden tulokkaan hoitamisen, ei hän edes tiennyt oliko tällä ulkoisia vammoja vai oliko vain nääntynyt ja heikossa kunnossa.

Rokurolla oli paha haava reidessään, mutta pian Saeryoselinermayorshiwalerierna oli hoitanut haavan umpeen voimillaan ja samalla hän paransi miehen muut ruhjeet. ”Sinä olet loukkaantunut myös.” Hän huomautti Yukimuralle. ”Pikku naarmuja vain, ei niistä tarvitse murehtia.” Mies sanoi, mutta moinen ei Saeryoselinermayorshiwaleriernalle mennyt läpi ja hän paransi Yukimurankin haavat, vaikka ne nyt eivät ehkä pahoja olisikaan olleet. Asamihime oli sillä välin mennyt katsomaan uuden tulokkaan tilannetta. ”Tarvitsetko jotakin?” Hän kysyi, koska haavoja tällä ei tainnut olla (?) hän oli vain muuten huonossa kunnossa pitkän vankeuden jäljiltä. Yukimura lähti ilmeisesti raivaamaan kuolleita ulos, mutta Rokurosta ei ollut ihan varma kaipasiko hän vielä lepoa vai pärjäsikö nyt.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.02.2016
18:28
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Tsukihiko pääsi Shunin kanssa ensin huoneeseen ja Shun pääsi futonin päälle makailemaan. Nokikin makaili toisella futonilla näyttäen olevan aika heikossa kunnossa. Siis jos tämä kyseinen otus sattui olemaan se Noki, koska enhän kuitenkaan ollut koskaan nähnyt häntä, mutta nimen sentään tiesin. Olihan se pariin kertaan kuitenkin jo mainittu. Yukimura kuitenkin istutti minut lattialle kaiketi siksi, koska seisominenkaan ei toiminut. Jalka vuoti verta edelleenkin ja sotki samalla lattiaa, koska veri valui melkoisena norona jalkaani pitkin. Olihan haava kuitenkin melkoinen ja syväkin, koska se meni koko reiden läpi. Isku kuitenkin oli kaiketi ohittanut kokonaan luun ja mennyt vaan lihasta läpi, mikä nyt toki parempi, mutta ei sekään mikään kovinkaan hyvä juttu ollut.

Saeryoselinermayorshiwalerierna puolestaan aloitti minusta eli jalkani hoidosta, jolloin toki nostin hakaman toista eli sitä kyseistä lahjetta pois haavan edestä, koska eipä sitä paljoa varmaan paranneltu mitään, jos ei edes nähnyt, että mitä piti parantaa. Haava joka tapauksessa saatiin kuntoon eikä siitä enää ollut mitään haittaa. Samalla Saeryoselinermayorshiwalerierna paranteli näköjään myöskin muut haavani, jotka nyt eivät olleet mitenkään kovinkaan pahoja, mutta kai se on parempi saada haavat pois edestä. Muita lisäksemme ei näköjään edes tullut paikalle eli ei heillä kai ollut haavoja, joita olisi pitänyt hoitaa.

Haavanhoito jatkui seuraavaksi Yukimurasta, joka sanoi, että kyseessä oli vaan pikku naarmuja, mutta pian nekin olin hoidettu. Asamihime puolestaan oli päättänyt kääntyä Shunin puoleen ja kyselisi, että tarvitsiko tämä jotain. "Jos ei ole liikaa pyydetty, veri ei olisi pahasta", tämä vastasi kysymykseen. "Mihin sinä verta tarvitset?" Hauru päätti udella. "Ghoulit kaiketi juovat verta elääkseen", totesin siihen ja Shun totesi asian tosiaan olevan näin. No, olihan linna täynnä verta, mutta ehkä kukaan ei lattialta käy mitään nuolemassa. Yukimura puolestaan lähti paikalta johonkin. Kaiketi siivoamaan niitä ruumiita, mutta itse en oikein pystynyt siihen tai pystyin, mutta se vaatisi sen, että hakamalle pitäisi tehdä jotain ja en aikonut kyllä ilman minkäänlaisia housuja lähteä mihinkään. "Ei kukaan omistaisi mitään varahousuja tai osaisi korjata vaatteita?" kyselin seuraavaksi, koska ilman housuja olisi kuitenkin aika ikävää olla (vaikka Yukimura varmaan tykkäisikin siitä XDD).

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.02.2016
19:06
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Koska Asamihimeä hirvitti ajatuskin ruumiiden raahaamisesta, hän päätti, että auttaisi mieluummin Saeryoselinermayorshiwaleriernaa sairaiden hoidossa. Ei hän tiennyt miten pitkään onnistuisi välttelemään siivousurakkaa, mutta ruumiiden raahaaminen oli muutenkin enemmän miesten heiniä, kyllä hän varmaan lattioiden pesemiseen voisi osallistua, ja mihin verta nyt olikaan roiskunut. Noen lisäksi paikalle tuotiin se Noen kanssa vankilassa ollut tapaus ja Rokuro. Saeryos paranteli haavoja sillä välin kun Asamihime tutki nimettömän henkilön tilannetta, mutta tällä ei ainakaan näkynyt mitään parannusta vaativia haavoja tai muitakaan olevan, joten hän kysyi suoraan vain, jos tämä tarvitsisi jotakin. Kyllä hän varmasti itse osasi kertoa, mitä oli vailla ja jos ei ollut mitään, niin hän saisi levätä siinä. Mies kuitenkin pyysi verta, jos se ei ollut liikaa pyydetty. No ei kai, vertahan oli koko linna täynnä, mutta ei Asamihime heti ymmärtänyt, mihin tämä verta tarvitsi. Haurukin kyseli asiaa, mies oli tullut tänne ilmeisesti välttelemään töitä. Rokuro valaisi, että tämä olento oli ghoul ja he söivät verta. ”Eiköhän se järjesty, verta luulisi olevan tällä hetkellä reippaasti saatavilla.” Asamihime sanoi ja nousi ylös.

Rokuro tiedusteli seuraavaksi, jos jollain olisi varahousuja tai taitoa korjata vaatteita. ”Valitan, minulla ei kyllä ole ja voisin muuten korjata, mutta ei ole mitään, millä korjata.” Asamihime sanoi, mutta kai joltain ruumiilta löytyisi kelvollisen puhtaat housut Rokurolle, kunnes hän saisi omansa korjattua? Asamihime mietti hetken, antaisiko Haurulle jonkin tehtävän, mutta totesi, ettei mies varmaan osaisi, joten parempi tehdä vain itse. Niinpä hän poistui huoneesta. Vastaan tuli Yukimura, jolla oli ilmeisesti Rokuroa varten housut matkassa, jotka oli varmaan ottanut joltain kuolleelta vartijalta. Mies kävi viemässä ne huoneeseen ja heitti Rokurolle. ”Tässä, kyllä nämä paremman puutteessa kelpaavat.” Tämä ilmoitti ja lähti jatkamaan ruumiiden raivausta. Asamihime laskeutui alempaan kerrokseen ja etsi keittiön käsiinsä, koska ei viitsinyt raahata mitään veristä ruumista huoneeseen, jossa toipui potilaita. Niinpä hän etsi astian ja sen jälkeen lähimmän ruumiin, josta sai valutettua verta astiaan. (Astia on sitten jonkin näköinen isompi liemikulho)

Täyden veriastian kanssa Asamihime palasi sitten yläkerran sairashuoneelle ja palasi potilaan luokse. Hän laski kulhon maahan, polvistui ja auttoi miehen istumaan (?), nosti sitten kulhon miehelle, jotta tämä saisi juotua. Hivenen inhottavaahan moinen oli, mutta nyt ei ollut valinnan varaa ja ainakin hän näytti nyt kiireiseltä eikä siltä, että vältteli vain töitä, kuten Hauru. Saeryoselinermayorshiwalerierna oli tällä Noen luona ja koetti juottaa tälle vettä pienemmästä kulhosta (?). ”Hauru, tiedätkö onko tänne tulossa vielä muita loukkaantuneita? Koska jos on, vuoteita pitää etsiä lisää.” Asamihime kysyi, jos miehestä vaikka olisi jotain hyötyä. Oli aika ihme, jos koko taistelu oli taisteltu ja vain Rokuro oli saanut hoitoa vaativan haavan ja muut olivat selvinneet pelkillä naarmuilla. Hän olisi pistänyt Haurun etsimään ja lämmittämään vettä ja tuomaan sen tänne puhtaiden liinojen kera, jotta he voisivat puhdistaa sairaat verestä, tai noki tässä taisi olla pesun tarpeessa, mutta mies tuskin osaisi lämmittää vettä, joten turha asiaa oli edes kysyä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.02.2016
20:47
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Olin vaan istunut ja toimittanut kaiketi tyhjää Noen, Asamihimen ja Saeryoselinermayorshiwaleriernan seurassa. Tsukihikokin oli lähtenyt paikalta jo joku aika sitten. Melko ahdistavaa tämä kuitenkin oli kun kukaan ei oikein sanonut mitään mihinkään. Nokikin vaan makasi hiljaa futoninsa päällä ja täysin liikkumatta silmät kiinni. Ainut asia, mikä kertoi tämän olevan vielä hengissä oli se, että tämän rintakehä kokoili hieman hengittäessä. Muita elonmerkkejä ei oikeastaan ollut, mutta tuo riitti kyllä kertomaan, että henki kulki edelleenkin.

Jonkun ajan päästä Tsukihiko saapui paikalle sen laiheliinin kanssa eli laiheliini oli kaiketi äänestetty vapaaksi. Mitenköhän sen kasviongelman kanssa sitten mahtoi olla? Joka tapauksessa laiheliini pääsi myös omalle futonille makaamaan. Seuraavaksi paikalle kuitenkin saapui Yukimura Rokuron kanssa, joista jälkimmäisen jalka vuoti verta ja housut olivat näköjään sanoneet itsensä irti, koska ne taisivat roikkua tavallista enemmän. Ei sillä, etteikö miehen housut olisi roikkuneet jo ennenkin, mutta kuitenkin. Saeryoselinermayorshiwalerierna kuitekin hoiti Rokuron haavat kuntoon ja sitten myös Yukimuran, joka kyllä lähti paikalta melkein samantien. Se laiheliini puolestaan pyyteli verta Asamihimeltä kun tämä oli kysellyt, että tarviiko hän jotain, jolloin oli pakko kysyä, että mihin hän verta tarvitsi edes. Rokuro kuitenkin valaisi asiaa sillä, että kyseessä oli ghoul, joka siis joi verta elääkseen. No, se toki selittää. Asamihime ilmeisesti lupasi järjestää verta ghoulille.

Seuraavaksi Rokuro kyseli housuongelmaan jotain ratkaisua, mutta en uskonut, että kukaan kulkee varahousut mukana sotaan. Housut eivät tainneet olla ensimmäinen asia, jonka kukaan pakkaa valloitukseen mukaan, koska eivät housut valloitusta auta. Asamihimellä ei kuitenkaan ollut housuja eikä mitään millä korjata. "Ei se mitään", Rokuro totesi siihen. "Ehkä täältä vielä neula ja lanka löytyy tai jotain muuta, millä housut saa kuntoon. Mutta eikö sillä albiinolla ainakin ollut joku neula ja lanka? Ehkä hän lainaa niitä?" päätin ehdottaa. Muillakaan ei tainnut olla lainata housuja ja Noella ei sellaisia ollut edes missään välissä ollutkaan. Ghoul ei myöskään näyttänyt omistavan housuja vaan kuului lannevaatekerhoon. "En ole kyllä varma, että haluanko välttämättä ommella neulalla, jolla hän on ensin sörkkinyt kehoaan", Rokuro kuitenkin sanoi siihen. "No ehkä täältä linnasta löytyy... Onhan tämä nyt kuitenkin linna ja olihan linnassa asuvilla myös vaatteet päällään", totesin siihen.

Asamihime puolestaan poistui huoneesta ja tilalle tuli Yukimura housujen kanssa. Rokuron ongelmaan oli siis vastattu. Yukimura antoi Rokurolle housut todeten, että kyllä ne paremman puutteessa varmasti kelpaisivat. Rokuro tarkasteli housuja kuitenkin pitkän tovin sen jälkeen kun Yukimura lähti. Kyllä mies oli myös kiittänyt pöksyistä. Rokuro puolestaan nousi ylös ja asteli huoneessa olevan sermin taakse kaiketi vaihtamaan housuja itselleen. Hieman tämä oli kuitenkin vielä ontunut toista jalkaansa, mutta käveli sillä kuitenkin jo suhteellisen normaalisti.

Asamihime puolestaan palasi pian takaisin huoneeseen jonkun kulhon kanssa ja siinä oli verta. Rokuro oli myös saanut vaihdettua housut päälleen ja ne näyttivät olevan väriltään mustat, mutta kyseessä ei kuitenkaan tällä kertaa ollut hakama, vaan ihan housut, joita vartijat kai käyttivät suojuksiensa alla. Hieman housut kyllä näyttivät isoilta, mutta olihan Rokuro melko siro kuitenkin rakenteeltaan ja hoikkakin, vaikka lihastakin löytyi. Mutta ei sovi unohtaa mainita, että myös nämä housut olivat melkoisen alhaalla ja palajasti aika paljon miehen vartalosta, mutta peitti kyllä kriittisimmät paikat näin niin kuin juuri ja juuri. En ymmärtänyt kyllä moisen tyylin perään ja olisi varmasti ihme, jos kukaan vähänkin pervo ei olisi käynyt käsiksi.

Laiheliini ghoul puolestaan pääsi istumaan Asamihimen avustuksella ja nainen antoi verikulhon hänelle, jonka sukupuoli kyllä oli hieman avoin, vaikka vaatteet paljastivat kyllä melkein kaiken, mutta peitti kuitenkin ne kyseiset paikat, joista yleensä saatiin selville, että kumpaa sukupuolta henkilö edustaa. Melko puistattavan ällöttävää se kyllä oli kun ghoul alkoi verta kulhostaan juomaan. Inhotti ajatuskin, että itse pitäisi alkaa juomaan verta, mutta toisaalta kyllä sitä joisi, jos vastapalvelukseksi saisi ikuisen nuoruuden ja elämän. Niin, totta... mitä, jos minäkin olisin vampyyri? Voisin aina olla kaunis ja nuori. Ehkä rypyt eivät sitten enää piinaisi minua (mitkä rypyt, Hauru? XD). Pitääkin kysyä sen mahdollisuuksia Dorianilta tai Hakidonmuyalta.

Ajatukseni kuitenkin katkesivat kun Asamihime kysyi minulta, että onko tänne tulossa vielä lisää porukkaa hoidettevaksi. Lisäsi tämä vielä, että jos on, niin vuoteita pitäisi lisätä. Eli tarkoittiko tämä nyt sitä, että minun piti alkaa laittamaan vuoteita vai mahdollisesti vasta sitten, jos tänne tulisi joku vielä. "En... En kyllä oikeastaan tiedä. Ei minulla ole hajuakaan, että missä kunnossa loppuporukka on. En ole oikeastaan vielä nähnytkään heitä valtauksen jälkeen", vastaan kysymykseen. "Kamanosukella ja Ryuumeilla oli ainakin haavoja, mutta he kaiketi menivät pakkamaan raatoja kasaan. Kaiketi Saizollakin taisi muutama jossain olla, mutta hän on vahtivuorossa. Muista en niinkään ole varma", Rokuro vastasi ja istui taas lattialle varoen edelleenkin toista jalkaansa.

Käänsin kuitenkin katsettani seuraavaksi Saeryoselinermayorshiwaleriernaan kun tämä puolestaan yritti jotenkin saada Nokea joutettua, mutta kaiketi ihan vaan vedellä eikä sentään verellä. Ghoul kyllä pystyi näköjään juomaan itse ja omin avuin ja joikin melkoiseen tahtiin, jolloin kulho olikin pian ihan tyhjä. Noki taas ei kunnolla selvästikään tahtonut saada mitään vedestä alas ja alkoi seuraavaksi yskimään ja yskän mukana näytti tulevan myös hieman verta, mutta ei kuitenkaan paljoa. Nousin joka tapauksessa ylös lattialta ja päätin nyt sitten kaivaa muiden mieliksi pari futonia lisää lattialle ja kaivoin niihin jotkut peitotkin. "Ei sattuisi olemaan mitään muuta, mitä voisin tehdä? Pidemmän päälle pelkkä istuminen käy tylsäksi?" kysyn lopulta, koska istuin täällä lähinnä vaan tyhjänpanttina.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
00:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Helpottavaa oli, että potilaita oli näinkin vähän, mutta osa oli varmasti vain liian ylpeitä tulemaan paikattaviksi. Yliluonnollisilla oli hieman sellainen taipumus, mitä Saeryoselinermayorshiwalerierna oli käsittänyt, että haavojen valittelu miellettiin helposti heikkoudeksi, eikä niistä tehty isoa numeroa. Onneksi Noki oli toistaiseksi elossa, vaikka sääliksi tämän tilaa kyllä kävi. Haltia oli pahoillaan, ettei pystynyt auttamaan tätä mitenkään enempää, mutta ainakaan tämän haavat oli hoidettu ja verta ei enää vuotanut. Rokurokin selvästi pärjäsi jalkansa kanssa paremmin, vaikka hivenen ontuikin. Uusi tulokas puolestaan ei vaikuttanut olevan haavoilla ja olikin pyytänyt vain verta juotavaksi. Kieltämättä verenjuojilla oli kyllä nyt ruokaa yllin kyllin, hieman liiankin kanssa, sitä kun ei oikein voinut säilöä mitenkään kovin pitkäksi aikaa. Mutta muuten tilanteessa ei ollut kyllä mitään hyvää, ellei sitten sitä, että ei itse tarvinnut alkaa valuttamaan verta sairaan juotavaksi, kun sitä löytyi muutenkin.

Rokuro kaipaili housuja, koska tämän omat olivat hajonneet ja hyvä jos pysyivät senkään vertaa päällä, mitä ne olivat ennestään olleet. Saeryos olisi kyllä voinut lainata, mutta hänelläkään ei ollut housuja. Asamihimelläkään ei ollut ja koska hänellä ei ollut mitään ompeluvälineitä, ei hän voinut korjatakaan Rokuron vaatteita. Hauru tosin ehdotti, että Ryuumeillä oli jokin neula ja lankaa, joilla tämä oli tainnut ommella ihoaan… Mutta Rokuroa ei oikein innostanut, ymmärrettävistä syistä. Linna oli kuitenkin iso ja pakko täälläkin oli olla tarvikkeita rikkoutuneiden vaatteiden korjaamiseen, joten eiköhän Rokuron housut vielä kuntoon saataisi. Rokuron ongelmat kuitenkin ratkesivat, kun Yukimura toi tälle melko puhtaassa kunnossa olevan hakaman, tosin normaalin mallisen, eikä samanlaista kuin Rokurolla. (Hyppäsin näemmä ton housuesittelyn ohi ja näin sen vasta ku olin kirjottanut, mutta japanissa ei kätetty oikeen muita housutyyppejä kuin hakamaa, vartijat on samuraita ja samurait pukeutuu hakamaan…) Yukimura lähti melkein saman tien jatkamaan hommia, nyt kun oli saanut Rokurolle housut toimitettua.

Asamihime tiedusteli Haurulta, tiesikö tämä muiden loukkaantumistilannetta, että tarvitsiko vuoteita levittää enempää lattialle. Todennäköisesti he olisivat täällä jo, jos olisivat vuodelevon tarpeessa, siis muusta kuin väsymyksestä johtuvasta syystä. Hauru ei kuitenkaan tiennyt (yllätys XD) Rokuro vastasi hänen puolestaan, että ainakin Kamanosuke oli näyttänyt haavoittuneelta, samoin Ryuumei, mutta ei kumpaakaan kyllä ollut näkynyt. Lisäksi kaksikko oli laittamassa vainajia kasaan ulos ja Saizolla ilmeisesti oli myös haavoja, mutta tämä oli vartiossa. Muista Rokurokaan ei tiennyt. ”Selvä, no omapahan on häpeänsä, jos eivät tule parantamaan haavojaan.” Asamihime sanoi ja oli kyllä oikeassa. Mutta jos haavat eivät haitanneet, niin eihän ketään voisi pakottaa niitä parannuttamaan.

Ilmeisesti veri maistui tälle, ghoulko tämä nyt oli, nimestä ei kyllä ollut tietoa. Tai ainakin Saeryoselinermayorshiwalerierna oletti ghoulin olevan lajinimike eikä henkilön nimi. Noki oli hieman huonompi juomaan vettään, vaikka yrittikin kovasti ja lopulta tämä alkoi yskimään ja vertakin näytti tulevan, mutta se oli varmaankin kurkkuun takertunutta, koska haltia oli parantanut sisäisetkin vauriot menninkäiseltä. Saeryoselinermayorshiwalerierna auttoi Nokea saamaan yskänsä yskittyä, ennen kuin auttoi tämän taas vuoteelle makaamaan (?). Ehkä tämä jo aamulla olisi hieman paremmassa kunnossa ja saisi edes juotua kunnolla. Hauru näytti levittävän vielä pari vuodetta lattialle ja kyseli sitten olisiko hänelle jotain hommaa. ”No voisit toki mennä kysymään muilta, ainakin vartiovuorossa olevilta, jos heidän tarvitsee tulla paikkaamaan haavojaan. Ja jos joku vartiossa haluaa tulla, voit varmaan tuurata tätä sillä välin?” Saeryoselinermayorshiwalerierna ehdotti, vampyyrit nyt paranivat ihan omia aikojaan, mutta muista hän ei mennyt takuuseen. Tietenkin ruumiiden raahaamisessa ja siivoamisessa tarvittaisiin apua, mutta Hauru taisi olla myös melko herkkä, joten häntä ei ilmeisesti innostanut veri ja kuolleet.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.02.2016
06:51
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
> ei ku niin joo... kyllä mun ainakin piti puhuu hakamasta Rokuron housujen kohalla, mut ajatus tais katketa siinä XD kyllä se ihan hakama on eikä tavalliset pöksyt, mut juu roolailen sit ku pääsen kotiin ;D

ja kyllä tää ol aivan pakko ilmottaa tässä näin koulupäivän alkuun XDD

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
10:55
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
"deviant" kirjoitti:

> ei ku niin joo... kyllä mun ainakin piti puhuu hakamasta Rokuron housujen kohalla, mut ajatus tais katketa siinä XD kyllä se ihan hakama on eikä tavalliset pöksyt, mut juu roolailen sit ku pääsen kotiin ;D

ja kyllä tää ol aivan pakko ilmottaa tässä näin koulupäivän alkuun XDD


// Okei, mun piti mainita jo siinä ku Yukimura toi ne pökät et ne oli hakamat, mut ku jotenki nää asiat on itelle niin itsestään selviä et tietenkin ne oli hakamat eikä mitkään legginsit, niin en sit tarkentanu asiaa XDD
ja kirjotin ton kuvailun sit seuraavaan, koska se jäi pois edellisestä, sit luin sen kohdan, jonka ekalla kerralla ilmeisesti olin hypännyt yli, mis selitit et ne nimenomaan ei ollu hakamat ja olin et en jaksa muuttaa enää, ne oli hakamat ja sillä siisti XDDD

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 19.02.2016
13:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Jatkoimme vielä siitä potilaiden mahdollisesta määrästä, että Rokuron mukaan Kamanosuke, Ryuumei ja Saizo olivat ehkä haavanparannuskunnossa, mutta koska ketään näistä kolmeasta (kauhukolmikko on perkele taas kasassa XDDD)ei näkynyt, niin se oli sitten heidän oma häpeänsä. No, eipä se nyt keneltäkään varmaan pois ollut, koska ei itseäni ainakaan kiinnostanut alkaa törkkimään jotain haavoja. Tosin ei se ollut ongelmani enkä mitään parannusta edes taitanut, joten mihin minua siinä edes olisi tarvittu? "Ehkä he vaan ovat liian ylpeitä sellaiseen", Rokuro totesi asiaan asetellen varahakamaansa paremmin päälleen. Tai paremmin ja paremmin, olisi edes nostanut sitä ylemmäksi. No, mutta ei ollut omat housuni, joten samantekevää se nyt loppujen lopuksi kuitenkin oli.

Se ghoul puolestaan näytti olevan tyytyväinen vereensä ja pyyhki vielä suupieliään. Ei tämä kuitenkaan edelleenkään kovinkaan hyvältä näyttänyt, mutta eipä muutos nyt varmaan heti näkynyt kuitenkaan. Olisihan se nyt sula mahdottomuuskin, mutta ainakin oli veret kelvannut. Minusta se kuitenkin oli jotenkin puistattavaa edelleenkin. Saeryoselinermayorshiwalerierna puolestaan auttoi edelleenkin Nokea ongelmassaan tai yskimisen suhteen ainakin. Yskä saatiin joka tapauksessa päätökseen ja menninkäinen pääsi takaisin takaisin vuoteelleen makaamaan Saeryoselinermayorshiwaleriernan avustuksella. Lopuksi Saeryoselinermayorshiwalerierna keksi minullekin jotakin tekemistä eli ei tarvinnut enää vaan seistä tai istua tyhjänpanttina, vaikka ei se nyt yleensäottaen kyllä haitannut, mutta tällä hetkellä tuntui tyhmältä vaan istua, kun muut tekivät koko ajan jotain. Homman nimi oli siis se, että sain käydä kyselemässä muilta tai ainakin vahtivuorossa olevilta, että kiinnostaako haavan parannus ja jäädä sitten vahtiin, jos joku vahtivuorosta haluaakin haavan parannukseen. "Selvä homma..." totesin siihen ja suuntasin askeleeni ulos huoneesta. Olipahan ainakin jotain tekemistä.

Suuntasin askeleeni portaisiin ja sitä kautta ulos. Ulkona ainakin näkyi olevan se Ryuumei, joka kiskoi jotain ruumista parhaillaan melko epämiellyttävän näköiseen ruumiskasaan. Aisu puolestaan näytti seisovan oven lähellä ja Deliah oli kanttuvei. Milloin Aisu muka tuli? Ja miksi Deliah makasi maassa? Kuoliko hän? Annoin kuitenkin olla ja jatkoin matkaani. "Sattuuko haavan parannus kiinnostamaan?" kysyn verikuorrutteiselta albiinolta kun pääsin tämän kohdalle. Ruumis puolestaan pääsi muiden joukkoon ja Ryuumei käänsi katseensa minuun. "Niin, että mikä pitäisi kiinnostaa?" albiino kysyi, jolloin kysyin saman uudestaan. "Mitä suotta... Ei moiseen ole tarvetta pikkuhaavojen takia... Pärjään ihan hyvin", Ryuumei vastasi siihen. Jaa, että pikkuhaavojen vai? Kaikki haavat eivät kyllä näyttäneet kovinkaan pieniltä ja minusta osa kyllä kaipasi paikkausta tämän kehossa, mutta ei väkisin. "Selvähän se sitten... Jos näet Kamanosukea tai muita, niin voisitko sanoa heille asiasta? Ja jos joku heistä tarvitseekin haavojen kanssa apua, niin Saeryoselinermayorshiwalerierna päivystää toisessa kerroksessa eli sinne vaan", ilmoitin vielä kysymykseni perään. "Toki..." Ryuumei vastasi ja jatkoi sitten taas matkaansa sisälle hakemaan kaiketi uutta ruumista.

Seuraavaksi suuntasin askeleeni valtaville kiviportaille, jotka johtivat muurille mustien kenkien korkojen kopistessa kiviä vasten. Ensimmäiseksi vastaan tuli Hakidonmuya kun pääsin muurille, mutta tämä ei näyttänyt ainakaan olevan sellaisessa kunnossa, että kaipaisi apua haavojen kanssa. No niin, hän olikin kyllä vampyyri. Aivan. voisihan samantien kysyä henkilökohtaisesta pyynnöstäni. "Hei... Jaksatko kuunnella yhden asian verran?" päätin kysyä ensin ja vampyyrinainen pysähtyi ja käänsi katseensa minuun. "No kerro", nainen totesi melko kylmään sävyyn. "Ajattelin, että koska olet vampyyrikin, niin osaatko sattumoisin muuttaa jotakuta vampyyriksi halutessasi?" kysyn asiaa. Nainen katsoi minua hetken, että olenko tosiaan tosissani. "Kyllä... Tietenkin... Haluat siis olla vampyyri vai?" Hakidonmuya kysyi heti perään. "E-enhän toki. Ihan vaan mielenkiinnosta kysyin... Tai no, haluan. Olisi-" sain vaan suustani kun Hakidonmuya avasi suunsa ja vastasi: "Ei. En muuta." Sitten nainen jatkoi muurilla talsimistaan ja vartijointia siinä samalla. No, mutta onhan täällä vielä Dorian. Ei tässä siis vielä mitään.

Jatkoin joka tapauksessa omaa tehtävääni ja seuraavaksi pääsin Saizon luo. "Mahdatko tarvita haavojen hoitoa noihin pariin melko ammottavaan haavaan?" kysyn tältä. "En... Pärjään ilmankin", Saizo vastasi katsomatta edes minuun. "No, entä sinä Hoshiyomi? Tarvitsetko haavojen hoitoa?" kysyn lopuksi vielä. "Toisaalta, satutko tietämään, missä Kamanosuke menee?" Saizo kysyi kuitenkin minulta. "En... En ole varma, mutta rahtaa kai ruumiita ruumisläjään", vastaan mustahiuksiselle miekkoselle miekkoineen. "Hienoa. Jos sinulla ei ole parempaa tekemistä, niin voisit vaikka tuurata minua. Hyvä kun suostuit", Saizo sanoi ja lähti litomaan paljoa kuuntelematta sitä, mitä edes olin mieltä. Enkän edes kerennyt sanomaan asiaan mitään, koska Saizo meni jo. Käänsin joka tapauksessa katsettani Hoshiyomiin, koska halusin kuulla vastauksen haavanhoitokysymykseeni.

>juu no olihan se kyllä itsestään selvää, et tietenkin niillä nyt hakamat on eikä jotkut legginssit, mut en näköjään vaan tajunnu asiaa roolatessa sitä kohtaa XDDD

>mut niin, missäpäin Uke menee? XDDD

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.02.2016
13:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Olin päättänyt ottaa ensimmäisen vahtivuoron Hoshiyomin ja Hakidonmuyan kanssa. Loput sitten menivät katsomaan sitä jotain vankia, mutta itseäni ei oikein kiinnostanut niin paljoa, että olisin myös halunnut nähdä sen vangin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut missään. Missään ei edes näkynyt liikahdustakaan, mutta kai se vaan oli ihan hyvä asia. Jonkun aikaa saimme vielä kuitenkin vartioida rauhassa kunnes Hauru sitten tuli selittämään jotain ensin Hakidonmuyalle ja seuraavaksi minulle. Hauru kauppasi haavan parannusta, mutta pärjään kyllä ilmankin. Olen tähänkin asti pärjännyt ilman apuja aina siitä lähtien kun mestarini kuoli ja samoihin aikoihin saimme Kamanosuken kanssa sellaisen riidan, että tiemme sitten erkanivat. Ja kaikki vaan sen takia, että eräs tyttö oli satuttanut nilkkansa keskellä metsää ja kaipasi apua. Tosin ongelma tuli siitä, että kyseinen tyttö eli nimeltään Isanami oli sitten päättänyt, että hän haluaa nukkua samassa sängyssä kanssani. Olihan sängyssä kyllä tilaa ja tätä kuulemma oli ahdistanut ajatus, että piti nukkua yksin sohvalla. Myönnyin siihen vaan siksi, että sain tytön olemaan hiljaa. En silloin ollut jaksanut kuulla moista vikinää ja valitusta. Kamanosuke sitten hienona poikana meni ja ymmärsi kaiken väärin. Ei sillä, että edes olisin saanut selittää asiaa, koska tämä suuttui jo jonkin takia. En vieläkään tosin käsitä, että miksi Kamanosuke otti ja suuttui, koska mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Oli mielessäni käynyt toki joku sellainenkin mahdollisuus, että Kamanosuke olisi ollut mustasukkainen Isanamille siitä, koska minulla ja Isanamilla muka oli jotain sellaista, mutta Kamanosukelle sitten ei ollut. Oliko hän sitten jotenkin ihastunut minuun? Ei, ei varmasti. Kyllä sen on oltava joku muu syy, mutta mikä? No sitä tässä olinkin ajatellut seuraavaksi selvittää, koska eihän tämä nyt näin voinut jatkua vaan jonkun Isanamin takia. Lisäksi tyttö oli kuollut, koska Kamanosuke tappoi hänet.

Joka tapauksessa pääsin muurilta alas ja vilkaisin sitä raatoläjää. Envy näkyi olevan ulkona ja Ryuumeikin ilmestyi pian taas oviaukosta ruumiin kanssa. Deliah näytti olevan edelleenkin kanttuvei ja Aisu jumitti samassa kohdassa kuin silloin kun olimme menneet vartioon. Jatkoin joka tapauksessa kaikkien näiden neljän ohi sisälle, koska Kamanosuke ei ollut ulkona selvästikään. Aloin sitten etsimään kyseistä punapäätä sisäpuolelta ja kyllä tämä tosiaan näytti ensimmäisessä kerroksessa olevan, kun nyt tämän vihdoin löysin. Muita ei näkynyt tällä hetkellä missään ja kai toiset nyt hetken pärjäisivät ilmankin meitä tai jos eivät, niin se on sitten voi voi. En ollut kuitenkaan kenenkään alainen ja olin täällä vapaaehtoisesti, joten käskyt olivat samantekeviä. "Ajattelin, että meidän olisi syytä puhua... menneistä. Menneistähän tämä johtuu. Siis nämä kylmät välit. Mutta, jos et haluat nyt, niin voi sen myöhemminkin hoitaa. Asumme joka tapauksessa jonkun aikaa täällä ja näemme toisiamme joka päivä ja se muuttuu aina vaan kiusallisemmaksi, jos emme tee asialle mitään, joten jotain asialle kuitenkin pitää jossain välissä tehdä, joten mielestäni sen voisi tehdä heti, niin se on hoidettu ja sitä ei tarvitse enää miettiä ja vatvoa kaiken aikaa", sanon asian suoraan pahemmin kaartelematta asiaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
14:44
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Vartiossa ei tapahtunut mitään merkittävää, mutta olisihan se nyt ollutkin melko erikoista, jos näin nopealla varoitusajalla olisi tullut apujoukkoja toisesta linnasta. Kyläläiset olisivat luultavasti paniikissa ja odottivat katastrofia, mutta sitä ei tulisi, ainakaan tänä yönä, tuskin seuraavinakaan. Hoshiyomi seisoi yksikseen muurilla, eihän ollut mitään mieltä seistä kaikki samassa läjässä vahtimassa samaa kohtaa, mutta mitään vahdittavaa ei oikein ollut. Jos joku oli huomannutkin linnassa tapahtuneen hyökkäyksen, kukaan ei rohjennut tulla katsomaan. Mahdollisesti kylästä oli lähetetty viestinviejiä muille linnanherroille, mutta siinäkin kestäisi. He ehtisivät hyvin saada puolustuksen kuntoon, jos pitivät kovan työtahdin yllä.

Seuraavaksi tapahtui ainoastaan se, että Hauru ilmestyi paikalle. Oli sekin aika ihme, sillä Hoshiyomi ei ollut olettanut Haurun ilmaantuvan lähellekään paikkaa, jossa voisi joutua töihin. No tämä tuli kuitenkin tiedustelemaan, että kaipasiko Hoshiyomi haavanparannusta. Samaa tämä oli kaiketi kysynyt myös muilta ja Saizo näytti lähteneen vartiopaikaltaan ilmeisesti sitä hoitoa saamaan. Hoshiyomilla ei kuitenkaan ollut tarvetta moiselle, joskaan hänen ruumiinsa ei parantunut yhtä nopeasti ja tehokkaasti, kuin vampyyrien, hän palautui silti melko nopeasti, eikä ollut edes saanut kovin kummoisia haavoja, jokusen naarmun, kun ei ollut huomannut tehdä suojausta tarpeeksi ajoissa. Hän oli kuitenkin pitänyt suojauksen melkein jatkuvasti päällä, sillä Saeryoselinermayorshiwalerierna kaipasi suojausta, kun ei taistelussa selvästikään ollut kovinkaan vahvoilla, eikä ollut järkevää antaa taitavimman parantajan kuolla ensimmäisessä taistelussa. ”En tarvitse, minussa ei ole naarmuakaan.” Hän vastasi, koska niin onnettomia naarmuja nyt edes voinut laskea. Sen enempää Haurusta välittämättä hän jatkoi partiointiaan muurilla.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
14:59
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke oli keksinyt tavan päästä hieman vähemmällä ruumiiden kanssa ja nopeuttaa hommaa edes jonkin verran. Hän riisui ensin useamman vartijan haarniskat ja kantoi läjään oven lähelle ja raahasi sitten useamman ensin oven suuhun, ne oli kevyempi raahata ilman haarniskaa, ja siitä sitten vuorotellen ruumiskasaan. Ei hän nyt ihan varma ollut keksintönsä todellisesta tehokkuudesta, mutta ainakin se sai hänet uskomaan, että kykeni suoriutumaan urakasta nopeammin. Hän oli kantamassa taas yhtä haarniskaa, kypärää ja miekkoja haarniskakasaan, kun vastaan tuli Saizo, jonka piti olla vartiossa, muttei ollut. No ehkä siellä ei tarvittu kolmea henkeä tai Saizo piti muuten vain taukoa. Kamanosuke oli aikonut vain mennä ohi sanomatta mitään, mutta hänen yllätyksekseen Saizo ilmoitti, että piti puhua ja vielä menneistä. Mitä puhuttavaa siinä nyt muka enää oli?

Lisäsi Saizo vielä, että menneistähän nämä kylmät välit johtuivat. Ai johtuivat vai? Kamanosukesta kun ne johtuivat Rickteristä, mutta ilmeisesti Saizoa vaivasi pidemmän aikavälin tapahtumat. Ja sitten ei kuitenkaan tarvinnut nyt puhua, jos Kamanosuke ei halunnut, mutta jossain vaiheessa se kuulemma pitäisi tehdä ja Saizosta heti. Ikävää hänen kannaltaan, mutta Kamanosukella ei ollut mitään halua kuulla Saizolta mitään haukkuja tähän väliin. ”Jos aiot hakua minut pystyyn sen tappamani lumpun takia, niin minua ei kiinnosta. Kiitos viimeöisestä… avusta, mutta mitä menneisiin tulee, siinä ei minusta ole enää mitään puhuttavaa. Lisäksi, ellet huomannut, minulla, toisin kuin näköjään sinulla, on tässä ihan töitä meneillä, joten jos sopii, jatkaisin niitä.” Kamanosuke ilmoitti ja sai kiitettyä Saizoa vihdoin jopa pelastamisestaan, mutta häntä ei huvittanut kuunnella enää kolmen vuoden jälkeen mitään naurettavia selityksiä. Eikä se kuulunut hänelle, kenen kanssa Saizo vehtasi, mutta ei hän silti aikonut katua tai pyytää anteeksi sitä, että tämä oli raahannut jonkun ruman letukan sänkyynsä sillä välin, kun hän oli ollut poissa. Ikävää jos Saizolla oli yhä suru puserossa sen lumpun takia, koska Kamanosuke taisi suutuspäissään tappaa mokoman, mutta hän ei sitä anteeksi pyytäisi, turha luulo. Kamanosuke oli jo menemässä vain Saizon ohi kantamuksensa kanssa, onneksi hänellä oli nyt oikeasti kiire, vaikka ei hän välittänyt aiheesta alkaa jauhamaan missään kohtaa myöhemminkään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.02.2016
15:31
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Kamanosuke näytti kiikuttavan jotain haarnistaa, kypärää ja miekkoja mukanaan johonkin. Kyllä oven vierustalla taisi olla joku haarniskaläjä ja taisi siinä olla myös kypärät ja miekatkin eli sitä varmaan sitten. Kamanosuke kuitenkin aloitti jotain siitä, että jos aijoin tosiaan tulla vaan haukkumaan tämän pystyyn Isanamin tappamisen takia, niin häntä ei kiinnostanut. "En tullut sen takia", vastaan siihen väliin antaen sitten Kamanosuken jatkaa asiansa loppuun asti. Sitten pääsimme kiitoksiin viimeöisestä. "Eipä kestä", totesin siihen, mutta sitten takaisin menneisiin, joissa ei Kamanosuken mukaan ollut muka mitään keskusteltavaa. Minusta kyllä oli. Lisäksi Kamanosukella oli töitäkin tässä menossa, jos satuin huomaamaan. "Niin, en tosiaan ole sokea. Huomaan sen kyllä varsin hyvin, mutta eivät ruumiit mihinkään karkaa, jos hetkeksi irrottaudut siitä hommasta. Ne kyllä odottavat sinua vielä senkin jälkeen ellei joku muu ole kerennyt siitä pois", totesin siihen. Tiesin toki, että linna piti saada hoitoon, koska ei kukaan ruumiiden kanssa halunnut asua, mutta olihan tuolla nyt muitakin siivoamassa. Olihan asia toki niinkin, että eivät ne menneetkään mihinkään muuttuneet, joten kyllä sekin asia voisi odottaa, mutta nyt kerta vartavasten raahauduin tänne ja koin tarvetta selvittää asiaa, niin aijoin tehdä sen kaikesta huolimatta tässä ja nyt.

Kamanosuke oli joka tapauksessa seuraavaksi jo lähdössö kantamuksensa kanssa, jolloin asetin vaan toisen käteni seinää vasten tylysti Kamanosuken eteen, koska hänhän ei nyt lähde mihinkään, kun minä selitän asian hänelle. "En kuitenkaan tullut haukkuakseni ketään pystyyn minkään takia, mutta ymmärsit silloin kaiken väärin. Ei ole ongelmani, jos et usko selitystäni asiasta, mutta olenpahan sitten ainakin selittänyt asian", aloitin ja astuin kunnolla punapään eteen. "Viimeksi en saanut selittää asiaa edes, koska päätit vaan, että minulla ja Isanamilla tai sillä lumpulla, ihan sama, on muka joku suhde tai no oli, koska Isanamihan on kuollut. Kuolleen kanssa on vaikea olla missään tekemisissä. Mutta Isanami oli siellä ainoastaan nyrjähtäneen nilkkansa takia. Lisäksi tuntui jotenkin kohtuuttomalta laittaa nainen keskellä yötä nilkka nyrjähtäneenä kävelemään vaan johonkin, joten ajattelin, että nilkka saattaisi olla siitä seuraavana päivänä paremmassa kunnossa, joten annoin tämän jäädä yöksi. Siis ihan vaan nukkumaan ja jollet silloin huomannut, niin olin kyllä laittanut sohvan Isanamia varten. En odottanut, että nainen samaan sänkyyn kanssani pinkoo enkä jaksanut alkaa vääntämään siitä asiasta keskellä yötä kun väsymys painoi ja tiesin vaan, että halusin nukkumaan mahdollisimman pian. Koin, että pääsen helpommalla kun annan naisen nukkua vieressäni, mutta en lopuksi sitten päässytkään, koska sinä otit asiasta ongelman. Mitään ei tapahtunut. Enkä oikeastaan edes ole tilivelvollinen asiasta, mutta haluan oikaista vääryydeen. Sinun oma ongelma, jos et usko vieläkään, mutta ainakin olen sen nyt sanonut. En syyllistä tappamisesta enkä mistään muustakaan. Enhän edes tuntenut sitä naista, autoin vaan nilkan takia, mikä oli kyllä virhe, kun nilkasta tuli tällainen ongelma. En kuitenkaan itke sen naisen perään, hänen kohtalonsa on lopuksi samantekevä", selitän asian niin kuin se todellisuudessa oli. En ole ollut naisen, mutta en miehenkään kanssa sängyssä siinä mielessä... ainakaan vielä, jos sellaista hetkeä edes tulee. "Mutta miksi kummassa otit naisesta moisen ongelman niin kuin olisit ollut kateellinen naiselle siitä, että hän saa olla kanssani? En tajunnut moista motiivia tai halunnut uskoa sitä, mutta olen loppujen lopuksi saanut vaan yhden vastauksen siihen tai lähinnä mahdollisen vastauksen. Mutta mikä asiassa oli niin kamalaa, että siitä piti tehdä sellainen ongelma?" kysyn vielä selitykseni lisäksi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
16:21
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Saizo ei sitten kuulemma tullut haukkumaan Kamanosukea, vaikka Kamanosuke ei ihan uskonutkaan moista. Haukkumiseen se kuitenkin menisi tai siihen, että hän ei ollut tehnyt mitään ja Kamanosuke oli itse syypää taas kaikkeen. Niinhän se aina meni, aina kaikki oli hänen syytään, ei ikinä Saizon. Tämä myös huomasi, että Kamanosukella oli työt kesken, mutta tulipa nyt silti häiritsemään. Työt eivät kuulemma karkaisi mihinkään sillä välin, kun Saizo halusi nyt alkaa repimään vielä vanhojakin haavoja auki, ihan kuin uusissa ei olisi tarpeeksi. Tämä kehtasi vielä iskeä kätensä eteen, että Kamanosuke ei päässyt ohi ja jatkoi vain paasaamistaan. paasaisi jollekin, jota kiinnostaa. Eipä pahemmin yllättänyt, kun tämä ilmoitti Kamanosuken ymmärtäneen kaiken väärin. ”No kuinkas muutenkaan? Mitä minä nyt ylipäänsä koskaan oikein ymmärtäisin?” Kamanosuke tuhahti happamasti ja pudotti haarniskat maahan, kerta ei saanut toimittaa niitä keräyspisteeseen, kiitos Saizon pakkomielteisen vanhojenmuistelutarpeen. Sitten hän ei edes nähnyt ongelmaa, jos Kamanosuke ei häntä uskonut, mutta olisipa kuitenkin selittänyt asian. No selittäkööt sitten, niin voisi häipyä omille teilleen puhtaan omantuntonsa kanssa eikä tarvitsisi ikinä enää miettiä Kamanosukea.

Viimeksi Saizo ei saanut selittää, mahtoi häntä se näemmä harmittaa, kun Kamanosuke oli jo päättänyt, että Saizolla ja jollain Isanamilla, eli siis sillä lumpulla, oli joku suhde. ”Ai sillä lumpulla oli ihan nimikin, hienoa että ehdit edes sen kysymään ennen kuin hyppäsit sänkyyn.” Kamanosuke totesi kuivasti, hitot häntä kiinnostanut minkä nimisen hoidon Saizo oli sänkyynsä raahannut. Sitten päästiin sankaritarinaan, kuinka Saizo siis oli ritarillisesti pelastanut lumppunsa metsästä kun likalla oli nyrjähtänyt nilkka ja pitihän hänen tietenkin auttaa ja sitten tämä tietenkin oli pitänyt viedä heidän talolleen ja antaa jäädä yöksi ja vielä samaan sänkyynkin. Ihan kuin Kamanosuke moista uskoi, ei hänkään nyt ihan niin tyhmä ollut (no etpä niin.) ”Olisit nyt jotain hivenen uskottavampaa keksinyt. Olisit voinut kiikuttaa sen letukkasi takaisin lähimpään kylään ja antaa jonkun muun murehdittavaksi. Ei tullut mieleen, että se letukka olisi voinut paljastaa sijaintimme muille? Ehkä se letukka vain vedätti sinua ja oli pelkkä vakooja, vaikka tuskin, sen verran typerältä vaikutti.” Kamanosuke vastasi siihen, eikä jaksanut käsittää, miksi tätä keskustelua oli pakko käydä.

Ja niinpä niin, Saizo oli vain pelastanut neidon pulasta ja hän oli tässä nyt se paha, joka oli tullut ja ottanut asiasta ongelman. Hän myös keksi, ettei ollut tilivelvollinen Kamanosukelle. Ei sitten tilittäisi. No tietenkin hänen piti saada oikaista vääryys. Lisäksi häntä ei itkettänyt naisen kohtalo, koska se oli saman tekevää. ”Jos se on saman tekevää, niin miksi siitä pitää vouhottaa kolmen vuoden jälkeen?” Kamanosuke tiedusteli tympääntyneenä. Oikeasti, menisi muualle jauhamaan naisistaan, ei Kamanosukea kiinnostanut. Sitten Saizo alkoi tenttaamaan, että mikä siinä oli ollut niin kamalaa, että Kamanosuken piti tehdä siitä ongelma? Ja Kamanosuke muka olisi ollut kateellinen naiselle, vielä mitä! ”Älä imartele itseäsi. Kunhan ärsytti, että olit mitään sanomatta raahannut jotain lumppujasi samaan taloon, jossa itse asun. Siitä on kolme vuotta, en minä enää muista mistä kaikista syistä suutuin, enkä oikeastaan ole sinulle tilivelvollinen asiasta, joten jos nyt voisit antaa minun jatkaa hommiani, kerta sinulla ei muuta asiaa ollut.” Kamanosuke vastasi, hän halusi pois tilanteesta, ei hän tiennyt miksi suuttui siitä niin kovasti, mutta sillä hetkellä vain kilahti. Saizo sai pelehtiä naisten kanssa jos halusi, ei se kuulunut Kamanosukelle mitenkään, mutta voisi tämä tehdä sen edes jossain muualla, ettei Kamanosuken tarvinnut todistaa sitä. Ja tietenkin hän oli onnistunut kääntämään koko homman Kamanosuken viaksi tietenkin, ainahan vika oli hänessä eikä kenessäkään muussa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.02.2016
16:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Homman selvittely oli tosiaan aloitettu väärinkäsityksestä, mutta Kamanosuke veti siitäkin jo ongelman itselleen ja mietin kyllä taas, että miksi edes vaivaudun. Ei tästä kuitenkaan tule mitään ja näin se taas alkoi. Taas piti vetää joku riita aikaiseksi siitä, että mitäpä Kamanosuke ylipäätään ymmärsi oikein. No, sanos kuule muuta. Mitähän tämä edes koskaan on ymmärtänyt oikein? Hyvä kysymys. Koko juttu alkoi tympimään jo heti lähtöön, mutta en antanut sen näkyä mitenkään kasvoillani. Halusin hoitaa asian kuntoon, ettei siitä tarvinnut murehtia enää jälkikäteen. Seuraavaksi siihen asiaan, että sillä niin sanotulla lumpulla oli jopa nimikin. Harvoin kukaan kuitenkaan nimettä jää, joten on aika selvää, että lumpulla oli nimi. Mutta sitten siihen, että olin muka vaan nimeä kerkennyt kysymään kun olin sänkyyn tämän kanssa hypännyt. "Kuulitko edes mitään siitä kun sanoin, ettei sängyssä tapahtunut nukkumisen lisäksi muuta? Annoin naisen vikinöiden olla ja annoin nukkua samassa sängyssä, koska en jaksanut kuunnella valittamista naisen ongelmista siinä kohdassa. Olisin toki itse voinut mennä sohvalle nukkumaan ja ajattelinkin tehdä niin kunnes nainen olisi nukahtanut, mutta taisin nukahtaa samantien, joten en sitten enää mihinkään mennyt. Mutta me VAIN nukuttiin", selitän uudestaan.

Seuraavaksi olisi jo pitänyt keksiä jotain uskottavampaa ja puida sitä, että nainen olisi voinut olla myöskin vakooja ja nyt hänet olisi pitänyt vielä kiikuttaa kylään. "Eli kuvittelet, että palaan kylään, josta minut on kerran jo karkoitettu? En aijo palata sinne enää, sinua en toki estä. Voit mennä, jos siltä tuntuu. Mutta ei, en miettinyt, että nainen olisi voinut vakooja. Itsehän nainen ovelle saapui käyttäen jotain kepukkaa kävelykeppinään. Sillon oli lisäksi jo ilta ja ulkona pimeää. Olin itse asiassa juuri menossa nukkumaan kun nainen tuli ovelle, joten en todella miettinyt siinä kohdassa yhtään mitään. Ja oli vakooja tai ei, kuollut ei kantele muutenkaan. Ei sillä olisi edes ollut väliä, mutta tajusin kyllä, että oli todellinen virhe auttaa, koska meidän välit on tällaiset nyt vaan ja ainoastaan sen takia", sanahdan huokaisten perään. Auttaminen oli kyllä viimeinen asia, mitä koskaan tulen tekemään, jos se johtaa aina tällaiseen.

Sitten siihen, että jos asia nyt joka tapauksessa oli samantekevä, niin miksi siitä piti vouhottaa kolmen vuodenkin jälkeen. "Koska haluan korjata välimme, mutta sinua ei näköjään kiinnosta se asia paskan vertaa", vastaan yksinkertaisesti kysymykseen. Kamanosuke ei sitten myöskään enää tiennyt, että miksi oli ylipäätään vetänyt moiset kilarit siitä, että nainen oli VAAN nukkunut samassa sängyssä kanssani, mutta ei tämä myöskään kuulemma ollut tilivelvollinen minulle. "Et, et olekaan... Enkä minä sinulle, mutta se, että panttaamme tätä kaikkea sisällemme kaiken aikaa, ei auta asiaa eteenpäin", sanon sivuuttaen Kamanosuken valittelut siitä, että työt olivat kesken. Voi voi, niin oli tämäkin ja tämä hoidetaan nyt. Kyllä ne muut pärjäävät hetken ilmankin Kamanosukea. "Haluatko muka todella, että välimme ovat yhden naisen takia tällaiset? Olemme tunteneet monta vuotta ja haluat heittää kaiken sen pois niin kuin paskan kaivoon, niinkö tosiaan?", kysyn suoraan, koska jos Kamanosuke todella halusi niin, niin eihän tässä sitten mitään. Turhaa tätä keskustelua oli käydä, jos punapäätä ei oikeasti kiinnostaisi asia suoraan sanottuna paskan vertaa. En kuitenkaan jaksanut jauhamista, jolla ei olisi tulosta minkään suhteen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.02.2016
17:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Saizo se ei näyttänyt luovuttaman ja paasaus vain jatkui. Ihan sama, eivät Saizon tekemiset Kamanosukelle mitenkään kuuluneet. Jos hän oli koko kolme vuotta märehtinyt asiaa, niin se oli erittäin ikävää, tuskin tämä nyt oli Kamanosuken takia lähtenyt etsimään, olisi tämä hänet aikaisemmin löytänyt. Ei Saizoa ollut tippaakaan kiinnostanut asian selvittäminen, kunhan nyt vain käytti tilaisuuden hyväkseen kaatamalla kaikki syyt Kamanosuken niskaan, kun sattumalta oli törmännyt. ”Hyvä on, sinä olit prinssi uljas ja pelastit sen letukan ja minä olin syypää kaikkeen, tajusin, oliko vielä jotakin muuta vai voisitko jättää syyllistämiseni tähän? Katsoisit kuule peiliin, voi sinussakin joskus olla jotain vikaa eikä aina minussa.” Kamanosuke ärähti siinä kohtaa, ei hän jaksanut alkaa tässä vääntämään jotain kolmen vuoden takaista tragediaa, etenkään kun kyseinen keskustelu oli niin syyllistävää taas Saizon osalta, ettei mitään rajaa.

Sitten piti taas alkaa marttyyriksi että olipa kauhea virhe auttaa, kun se oli pilannut välit ja mitähän vielä. Jos tämä odotti nyt Kamanosukelta jotain anteeksipyyntöjä sen suhteen, että oli hän oli käsittänyt kaiken väärin ja oli syypää välirikkoon. Miten hitossa nilkkansa nyrjäyttänyt letukka edes oli päässyt juuri Saizon oven taakse? Ei se ollut minkään yleisen tien varrella, joten kyllä hivenen pisti epäilyttämään Saizon selitykset. Kyllä likka olisi voinut nilkuttaa yksin jonnekin muualle, kerta ihan hyvin sinnekin asti oli päässyt. Ja taas päästiin siihen, miten Saizo halusi korjata välit, mutta Kamanosukea ei kiinnostanut. ”Aika erikoinen käsitys sinulla välien korjaamisesta. Ensi kerralla voisit yrittää vähän vähemmän syyllistävään sävyyn, jos tahdot jotain vastakaikua. No toivottavasti sait nyt omalta tunnoltasi asian pois, kun sait kertoa miten kaikki tämä oli yksinomaan minun syytäni.” Kamanosuke sanoi siihen. Tämänkö takia Saizo oli jäänyt ryhmän mukaan? Että pääsi syyttämään Kamanosukea siitä, mitä tapahtui? No nyt tämä varmaan voisi sitten lähteä, kerta oli saanut sen sanottua.

Saizo sen kun jatkoi, että halusiko Kamanosuke tosiaan heittää kaiken pois jonkun naisen takia. ”Miksi se sinua edes liikuttaa, luulisi, että olit vain tyytyväinen kun pääsit minusta eroon. Eihän minusta ollut kuin haittaa sinulle. Miksi edes tulit mukaan? Ei tällainen ole sinun tyylistäsi eikä sinua selvästikään hirveästi kiinnosta. Älä itse jauha paskaa mistään välien parantamisesta, haluat vain, että myönnän olleeni syypää kaikkeen, jotta voit tuntea itsesi taas niin paljon paremmaksi. Minulle on ihan hemmetin se ja sama kenen kanssa VAIN nukut samassa sängyssä, se ei kuulu minulle mitenkään, mutta jos asenteesi on tuo, voit ottaa sen asenteesi ja suksia kuuseen, minulla on ihan tarpeeksi vaikeaa ilman sinun syyllistämistäsi jostain ikivanhasta jutusta.” Kamanosuke sanoi vihaisena siitä, että homma oli taas mennyt tähän. Taas he riitelivät ja tietenkin se oli Kamanosuken vika, kenen muunkaan? Ei ainakaan mahtavan Saizon, hänhän oli aina oikeassa kaikessa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.02.2016
18:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Olimme näköjään taas päässeet riidan makuun ja Kamanosuke oli jostain nyt saanut päähänsä, että syytin häntä jostain. En syyttänyt tällä hetkellä ketään muuta kuin itseäni kun menin tekemään sen virheen ja päästin naisen sisään ja olin nukahtanut ennen kuin pääsin sohvalle. En todella siis ollut syyttänyt ketään muita kuin itseäni koko asiasta, mutta jotenkin Kamanosuke ymmärsi, että syytin nyt häntä tästä. Olihan se toki aiheetonta suuttua vaan sellaisesta, että joku muu kuin Kamanosuke sattui nukkumaan vieressäni (emmä tiiä, et nukkuks ne siel samas sängys, mut tuskin siel nyt montaa sänkyy yhen miehen mökissä kuitenkaan oli XD) sillä hetkellä. Kamanosuke ei itse edes ollut mökissä silloin enkä edes tiennyt, että missä hän oli ja koska oli tulossa takaisin. "En syyttänyt sinua mistään missään välissä. Enkä väittänyt olevani mikään uljas prinssi. Se oli vaan asia, joka sattui tapahtumaan ja jota ei olisi edes tarvinnut tapahtua. En sanonut, että se on sinun vika. Minä päästin naisen sisään enkä ajatellut asiaa sen enempää, koska väsymys esti sen. Syytän vaan ja ainoastaan itseäni siitä, että niin kävi. Ei kukaan kuitenkaan pakottanut auttamaan yhtä ainutta letukkaa, lumppua, mikä onkaan. Tein sen vapaaehtoisesti ja se oli edelleenkin virhe. Minun virhe, ei sinun", väänsin seuraavaksi rautalangasta asian, jospa se nyt sitten menisi jakeluun.

Sitten taas jatkui Kamanosuken osalta, että olin taas syyllistänyt jostain. "En syyllistänyt vieläkään. Sanoin vaan, että näyttää ihan siltä kuin ystävyytemme ei olisi koskaan edes merkinnyt mitään sinulle, koska annat kaiken mennä hukkaan vaan tällaisen takia", sanon siihen väliin Kamanosuken kuitenkin jatkean siitä kuinka tämä oikein toivoi, että nyt olin saanut asian pois omaltatunnoltani, kun sain kertoa, että kaikki tämä on Kamanosuken syytä. Tartuin siinä kohdassa toista hartijoista kiinni ja katsoin samalla Kamanosukea silmiin, totta kai. Hänellähän puhuin kuitenkin. "Ymmärrä nyt jo, en syyttänyt mistään, joten älä ota sitä itsesi syyttelykorttia enää esille", koitin jälleen selittää ja irtotin kyllä sitten heti otteeni ja laskin käteni alas.

Pääsimme sitten siihen, että halusiko Kamanosuke heittää tosiaan kaiken kokemamme helvettiin vaiko ei, mutta siihen sain vastaukseksi vain sellaisen, että miksi minua kiinnostaa ja sitten piti olla jo tyytyväinen, että pääsin punapäästä eroon. "Jos minua ei kiinnostaisi, en olisi vaivautunut tulemaan keskustelemaan asiasta. Olisin antanut olla asian ja jatkanut vaan eteenpäin, mutta en pystynyt siihen, koska en halua väliemme olevan aina tällaiset. Enkä koskaan halunnut sinusta eroon. Enkä ole koskaan väittänyt, että sinusta olisi haittaa minulle", yritin jälleen selittää asian oikeaa laitaa. Mistä Kamanosuke oli noita asioita oli repinyt päähänsä? Seuraavaksi kuitenkin kysymys siitä, että miksi edes tulin mukaan. "Tulin mukaan, koska halusin uskoa, että saisimme välimme vielä kuntoon. Tulin takiasi. Ei siihen ole mitään muuta syytä. Minua ei kiinnosta tippaakaan se, että mikä näiden muiden ongelma täällä on ja mitä he tästä ryhmästä hakevat. En olisi liittynyt mukaan, jos SINÄ et olisi ollut kyseisessä ryhmässä mukana", vastaan kysymykseen.

Kamanosuke jatkoi kuitenkin siitä, että tulin vaan, koska halusin jonkun myönnytyksen Kamanosukelta sen suhteen, että hän on kaikkeen syyllinen ja tällä oli muutenkin vaikeaa ilman, että syyllistin. "Kun en perkele viekööt ole syyllistänyt sinua missään kohdassa yhtään mistään ja sanoinhan jo, että heitä se itsesi syyllistelykortti helvettiin! Kukaan ei ole syyttämässä sinua nyt yhtään mistään. Tulin, koska haluan välimme kuntoon ja menetetyn takaisin", jatkoin loppuun toivoen, että tämä nyt johtaisi johonkin edes, koska tähän asti tämä oli nyt ollut vaan jotain vanhan purnaamista, josta ei päässyt eteen- eikä taaksepäin. En halunnut muuta kuin välimme kuntoon, oliko se väärin muka?

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  24  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2018 Mahti roolipelit - suntuubi.com