Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja elämä eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli ei tarvitse erikseen tulla kysymään, mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osiosta löytyy myös tiivistettynä se, mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
17:49
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Hieman kyllä hävetti Hoshiyomin käytöksen takia ja enemmän kuin vähän Ryuumein mesoamisen takia. Eihän tässä kuitenkaan ollut tapahtunut mitään katastrofia ja Izumi oli kuitenkin vain siskostaan huolissaan ja molemmat vaikuttivat ihan mukavilta. Hoshiyomi lähti paikalta lentäen selvästi Ryuumein ärsyttämänä ja katosi näkymättömäksi jossain kohtaa, ettei kukaan ulkopuolinen näkisi häntä. No oli Saeryoselinermayorshiwaleriernankin mielestä kohtuutonta syyttää vain Hoshiyomia tästä, hän oli vain yrittänyt auttaa parhaansa mukaan ja hän oli hoitanut asian siten, että linnaan jäi tarpeeksi miehiä puolustukseen ja tuli vielä itse selvästi Saeryoselinermayorshiwaleriernan ja Ryuumein turvaksi, jos jotain sattuisi. Haltian mielestä hän oli hoitanut asian niin hyvin kuin siinä tilanteessa pystyi nopeasti päätöksen tekemään ja mistä he olisivat voineet tietää, että Izumi liioitteli siskonsa sairauden vakavuutta? Haltia jättäytyi tahallaan hieman jälkeen, koska ei oikein viihtynyt Ryuumein seurassa, hän oli useimmiten melko epämiellyttävä, vaikka hyvin harvasta hän sellaista joutuikin toteamaan. Lisäksi Ryuumei piti kamalaa meteliä.

Koska matka ei todellakaan ollut kamalan pitkä, linna tuli pian vastaan ja Saeryos siirtyi portin sisäpuolelle. Hän käveli kohti puutarhaa, kun huomasi Noen (?) taapertamassa melko kurjan (?) näköisenä vähän matkan päässä. Hän kiirehti tämän luo, koska kaikki ei selvästikään ollut kunnossa. ”Tarvitsetko apua?” Haltia kysyi, sillä Noki näytti melko pahasti hakatulta ja jotain haavojakin tällä oli, joita oli yritetty ommella jollain asiaan täysin sopimattomalla langalla, joka taisi olla Ryuumeiltä peräisin. ”Mitä sinulle on tapahtunut?” Hän ei voinut olla ihmettelemättä, koska kuka Noen noin pahaan kuntoon linnan sisällä olisi voinut hakata?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
18:02
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kauaa Kamanosuken ei tarvinnut siinä käytävällä lojua, asentokin oli aika epämukava nukkumiseen, vaikka hän kyllä nukkuikin lähes missä vain ja missä asennossa vain. Ei hän kuitenkaan ehtinyt edes ajatella nukahtamista, kun Saizo keksi ilmeisesti, että tulisi kuitenkin heittämään Kamanosukenkin ikkunasta pihalle. Ihme ja kumma niin ei käynytkään, vaan Saizo myönsi, että Kamanosukella oli ihan syy käytökselleen. Niin olikin, toisin kuin Saizolla omaansa tai ei hän ainakaan mitään kovin järkevää selitystä sille ollut antanut. Saizo tajusi taas olleensa täysi pässi ja pyysi jälleen kerran anteeksi. Jaksaisiko antaa tällä kertaa, edellisestäkin kerrasta meni pari minuuttia ja jo uhattiin heittää ulos ikkunasta. Saizo oli keksinyt myös sen, että oli typerää pilata välejä siksi, että Noki toi kukkia. Ai hän oli oppinut tämän nimenkin vihdoin? ”No saat anteeksi, mutta en pyytänyt Noelta mitään kukkia. Olemme kaverit, koska hän auttoi melko paljon sen Rickter-tapauksen jälkeen vaikka olin ollut ihan nuija hänelle sitä ennen. En ole kiinnostunut hänestä siinä mielessä, onko se asia nyt varmasti selvä?” Kamanosuke sanoi lopulta lattian rajasta, koska ei noustakaan jaksanut.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.03.2016
18:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

Envy ja Shun olivat jokunen aika sitten tulleet sanomaan siitä, että voisin palata takaisin vartioon ja tällä hetkellä olin vartiossa. Envy ja Shun olivat jatkaneet johonkin suuntaan siitä kaiketi kertomaan tapahtunutta. Lisäkseni vartiossa oli edelleenkin Yukimura, Asamihime ja Rokuro, joka oli nyt kaiketi sitten ihan kunnossa ja vartiointi jatkui. Hoshiyomi, Ryuumei ja Saeryoselinermayorshiwalerierna olivat lähteneet sen toistaiseksi ainakin nimettömän naisen kanssa selvittämään nimettömän naisen siskon asiaa ja näin linnassa oli taas hiljentynyt. Mitään ei myöskään oikeastaan tuntunut tapahtuvan missään. Äskeinen oli ollut hetki, jolloin jotain oli oikeasti tapahtunut, mutta jotain mukavaa tai kivaakin voisi joskus tapahtua. Nojauduin lopulta linnan muurilla olevaan kivetykseen, joka esti sen, ettei muurilta voisi noin vaan tippua, jos esimerkiksi astuisi vahingossa harhaan. Ainut asia, mitä tälläkin hetkellä tapahtui, oli se, että aurinko alkoi paahtamaan entistä kuumempana taitvaalta eli taisimme lähestyä puoltapäivää eli kello kahtatoista. Lopulta oli pakko riisua se takki pois kokonaan päältäni, vaikka eipä se nytkään ollut kuin ollut vaan harteillani. Laskin sen kuitenkin siihen muurin kivetyksen päälle ja jatkoin vartiointia. Joku hiuslenkkikään ei olisi pahitteeksi, koska niska tuntui aika nihkeältä.

Jonkun ajan päästä Hoshiyomi lennähti muurille ja Asamihime taisi kysellä, että miten kävi. Astelin itsekin kuuloetäisyydelle kun Hoshiyomi selitti, että siellä ei edes kukaan ollut apua oikeasti tarvinnutkaan ja kyseessä oli ollut vaan tavallinen kuume. Melkoinen valhe kyllä, kun nainen oli väittänyt, että kolme vuotta oli ollut jo jotain ongelmia. Sitten Hoshiyomi lähti heti paikalta pois. Jonkun ajan päästä porteista sisään astui Ryuumei ja melko ärtyneen näköisenä hänkin. Ja vielä jonkun ajan päästä perästä asteli Saeryoselinermayorshiwalerierna. Miksi he kaikki olivat tulleet erikseen? Oliko heillä joku riita? Tosin ei ollut yllättävää, koska yleensä täällä puitiin riitaa kuin riitaa eikä se enää ollut poikkeus. Oli lähinnä outoa, jos riitoja ei ollut edes kerta päivään jollain. Emme vieläkään tainneet tulla kaikki kovinkaan hyvin toimeen toistemme kanssa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.03.2016
18:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

En todella ollut odottanut, että lentäisin oikesti ikkunasta ulos niin kuin leppäkeihäs Saizon saattelemana ja kukatkin tulivat perässä ja suurin osa niistä oli nyt sitten hiuksissani kaiketi ja yleisesti päälläni. Pudotus oli sattunut kyllä melkoisesti, koska olin kuitenkin ottanut käsilläni vastaan, että naamalleni putoisi kuitenkaan. Jos en olisi ottanut vastaan käsilläni, niin olisin varmasti pahemmassa kunnossa ellen jopa kuollut. Käsiongelma oli siis pieni ongelma kuolemaan verrattuna, vaikka käsiin sattuikin melkoisesti. En kuitenkaan ollut tehnyt mitään sellaista, että olisin ansainnut tämän, mutta selvä homma... Saizoa ainakin kannatti välttää ja kukkia en kyllä toisi enää kenellekään, muuta kun ehkä omaksi ilokseni.

Seuraava huomio oli kuitenkin kipu siinä yhdessä Ryuumein ompelemassa haavassa, jonka lanka oli kiskonut auki pahemmin jonkun äkillisen liikkeen takia kaiketi. Lisäksi lanka taisi olla sitä samaa, jota hänen omassakin kehossaan oli. Olikohan neulakin ollut sama, jolla hän oli itseään neulonut? Ei kuulostanut kyllä kovinkaan mukavalta. Mutta annoin olla ja yritin ensin alkuun edes nousta ylös maasta jotenkin. Kukaan ei myöskään pahemmin ollut nähnyt kun Saizo oli viskannut minut ikkunasta pihalle tai sitten ei vaan kiinnostanut. Ketään harvemmin oikeastaan taisi kiinnostaa muiden olemiset täällä ja yhteishenki oli kyllä aika surkea monen osalta. Osa oli vaan tekemissä jo valmiiksi tuttujen kanssa, kuten esimerkiksi Yukimura ja Rokuro. Suurin osa taas oli yksin jossain ja itse taisin lukeutua siihen porukkaan.

Pääsin kuitenkin pystyyn pidellen siitä jo valmiiksi huonossa hapessa olevasta kädestäni kiinni, joka nyt oli ilmalennon takia paljon huonommassa kunnossa ja sen liikuttaminen oli melko tuskallista. Jonkun ajan päästä paikalle kuitenkin saapui Saeryoselinermayorshiwalerierna, joka kysyi, että tarvitsenko apua ja mitä oli tapahtunut. "Saizo suuttui ihan julmestusti siitä, että vein Kamanosukelle ihan vaan huomionosoituksena seppeleen. Ensin hän päätti hoitaa käteni jollain oudolla veitsellä veriseen kuntoon, jonka jälkeen Ryuumei kai koitti auttaa jotenkin ja lopulta Saizo viskasi minut ikkunasta ulos, minkä takia käsi näyttää vielä huonomalta", vastaan melko surkeaan sävyyn. Käsi tuntui siltä, että jotain olisi jopa murtunut, mutta ei kai se ollut ihme, koska olin tullut koko painollani sen päälle, vaikka en paljoa painanutkaan, koska en kooltanikaan mikään iso ollut. "Mutta kaipa apu voisi olla ihan tervetullut", sanon vielä perään pidätellen samalla kyyneliä, jotka olivat seuraus kivusta ja Saizon kohtuuttomasta kohtelusta. Taisi kehossani olla myös muitakin ruhjeita ja mustelmia siitä kahakasta, mutta oikea käteni oli nyt kuitenkin se murheenkryyni.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.03.2016
18:45
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Kamanosuke oli kyllä onnistunut vääntämään itsensä melko epämukavan näköiseen asentoon ja lattia nyt ei yleisestikään ollut mukava paikka makoilla, mutta kukin tavallaan, jos kerta tykkäsi. En toki estänytkään häntä siltä, jos lattialla oli mukavempaa. Kuvittelin kyllä, että Kamanosuke olisi päässyt johonkin pidemmälle ja olihan täällä nyt vielä ihan huoneitakin vapaana, mutta ei kun lattialle oli ollut tuollainen hinku. No, mutta olkoot. Odottelin kuitenkin edelleenkin sitä, että mitähän Kamanosuke nyt sitten keksisi vastata vai tuliko taas vaan nyrkkiä. Kyseinen iskukohta taisi varmaankin punoittaa kasvoissani tälläkin hetkellä, koska ei se nyt ollut ihan vaan mikään pikku murjaisu, mutta taisin kyllä ansaita sen.

Vastaus oli joka tapauksessa se, että saisin anteeksi tälläkin kerralla. Sanoi Kamanosuke vielä, että ei pyytänyt siltä elukalta yhtä ainuttakaan kukkaa ja he olivat vaan kavereita, koska kyseinen elukka oli auttanut Kamanosukea Rickter-tapauksen jälkeen, vaikka oli itse ollut nuija sille elukalle. "Kyllähän sen nyt olin tajunnut heti alkuun, että et pyytänyt kukkia. Kyllä ilmeesi sen kertoi aika selvästi", sanon siihen. Mutta kaikki siis oli alkanut siitä Rickter-tapauksesta. No, olihan se elukka kyllä auttanut sen jälkeen Kamanosukea ja olihan samainen elukka myös myöntänyt ymmärtävänsä Kamanosukea silloin kun Rickter ja Kamanosuke vielä tappelivat ja Rickter oli ollut silloin Kamanosuken näköinen. Jatkoi Kamanosuke vielä, että ei ollut kiinnostunut elukasta siinä mielessä ja kysyi lopulta, että oliko asia nyt varmasti selvä. "On on... Tajusin sen kyllä jo itsekin. Olkoonkin, että siinä taisi vähän kestää", sanon siihen katsoen toki Kamanosukeen kun tälle puhuin, tämän maatessa edelleenkin lattialla. Ehkä Kamanosuken voisi kantaa takaisin patjalle? Tiedä sitten saanko turpaan, jos kosken Kamanosukeen, mutta sittenhän saan. En ainakaan aikonut tässä käytävällä vatvoa enää yhtäkään ongelmaa ja Kamanosukenhan piti levätä.

Astelin toista lähemmäksi ja paljoa miettimättä tai kysymättä, nostin Kamanosuken ylös ja käsivarsilleni, halusi toinen tai ei. Enhän sitä nyt ollut kysynyt mitenkään kuitenkaan. Jatkoin käytävän puolelta takaisin huoneeseemme Kamanosuken kera, koska enhän nyt ollut tätä mihinkään tässä välissä heittänyt. Enkä nyt toki aikonutkaan. Määränpää oli patja ja sille Kamanosuke sitten pääsi takaisin ja olin punapään laskenut takaisin patjalle, kävin sulkemassa huoneen oven ja kyllä se ainakin vielä näytti toimivan. Sitten astelin itsekin patjalle ja istuin siihen taas. Viitan kuitenkin vetäisin taas päältäni pois ja viskasin lattialle.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
19:47
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Noki vastasi, että Saizo oli suuttunut siitä, että hän oli vienyt Kamanosukelle seppeleen ja aiheuttanut Noen kädessä olevat haavat. Saeryoselinermayorshiwalerierna ei oikein käsittänyt, miksi tämä siitä niin kovasti oli suuttunut. Ryuumei oli yrittänyt auttaa, kuten langasta näki, mutta lopulta Saizo oli viskannut Noen ikkunasta ulos. ”Miksi ihmeessä hän moisesta noin kovasti suuttui?” Haltia ihmetteli, koska ei hän nyt yleensäkään käsittänyt, miksi muita piti satuttaa, vielä vähemmän ilman mitään syytä. Apu kuitenkin kelpasi ja Saeryoselinermayorshiwalerierna auttoi mielellään aina kun joku vain apua tarvitsi. Hän tarttui varovasti Noen käteen ja tarkisti tämän haavoja, joista yksi haava oli ainakin auennut uudestaan Ryuumein ompeluista huolimatta. Tämä ei kyllä ollut kovin hygieeninen haavojenhoitomuoto, joten ehkä ommel oli parempi purkaa ensin? ”Ryuumei tarkoitti varmasti hyvää, mutta olisi ehkä silti parempi purkaa hänen ompeleensa.” Hän sanoi Noelle, koska jos hän parantaisi haavat, lanka jäisi ikävästi väliin ja koska se ei ollut haavanompeluun tarkoitettua ja tuskin kovin puhdasta, niin sitä ei kannattanut jättää haavaan. Tulehtuisi vielä.

Varovasti haltia alkoi irrottaa ompeleita Noen haavoista ja kun hän sai yhden haavan auki, hän puhdisti ja paransi sen voimillaan, ja jatkoi sitten seuraavaan. Hän tarkasteli Noen kättä hetken ja taisi siinä olla jotakin murtumiakin, joten hän hoiti nekin kuntoon. ”Onko sinulla muualla vammoja, pudotus on kuitenkin melko korkea?” Saeryoselinermayorshiwalerierna kysyi, koska ei viitsinyt kysymättä alkaa kopeloimaan ja tutkimaan josko muuallakin olisi parantamista vaativia kolhuja. Samalla hän mietti, miksi Saizo oli hermostunut Noelle, tämä kun ei tehnyt koskaan kenellekään mitään pahaa tai ärsyttänyt tahallaan ketään, että voisi saada aikaan kenessäkään mitään suuttumista. Ikkunasta ulos viskaaminen ei kuitenkaan ollut mikään ihan pikku juttu.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
20:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Ilmeisesti Saizo nyt oikeasti oli tajunnut, että hän oli ottanut itseensä ihan tyhjästä. Noelta tämä tuskin menisi anteeksi pyytämään, mutta pääasia, että hän ei syyttänyt tai epäillyt Kamanosukea mistään olemattomasta pettämisestä. Tai näin Saizo ainakin kovasti väitti, tiedä sitten halusiko vain saada riidan loppumaan. Ilmeisesti se kolmen vuoden turha riita laittoi ajattelemaan kuitenkin, koska hän tuli molemmilla kerroilla melko nopeasti pyytämään anteeksi typerää käytöstään. Ei Kamanosukekaan halunnut moista riitaa enää aikaiseksi nyt kun kaikki oli hyvin, mutta koska hän ei ollut tehnyt mitään, niin ei hän sitä anteeksikaan voisi pyytää. No ehkä hänen ei olisi tarvinnut lyödä, mutta kyllä Saizo sen kesti, ainahan he hakkasivat toisiaan ja Saizo oli itsekin lyönyt häntä ja kaatanut lattialle aikaisemmin, joten ei sitä tarvinnut erikseen pyytää anteeksi.

Kamanosuke ei edelleenkään kyllä jaksanut siirtyä mihinkään siitä missä makasi, vaikka aika mutkalla hän tässä lojuikin. Hän oli ensin istunut selkä seinää vasten ja kaatunut siitä sitten kyljelle makaamaan. Tiedä koska tulisi seuraava riita ja pitäisi taas ottaa ja lähteä, ei häntä innostanut ravata jatkuvasti edestakaisin. Saizo ilmeisesti päätti, että lattialla ei kuitenkaan ollut hyvä maata ja nosti Kamanosuken siitä ylös ja oikein käsivarsilleen. Ensimmäinen ajatus Kamanosukella oli se, että Saizo ei ollutkaan pahoillaan ja viskaisi hänetkin ikkunasta, kuten oli uhannut. Hän tarrasi Saizon hartioiden ympäriltä kiinni, että jos tämä yrittäisikin viskata häntä ikkunasta, niin putoaisi perässä.

Saizolla ei kuitenkaan ollut pahat mielessä ja hän laski Kamanosuken ihan vain takaisin patjalle, jolloin hän päästi irti tästä. Saizo taisi käydä laittamassa oven kiinni ja tuli sitten patjalle istumaan. ”Anteeksi, että sanoin sinua elukaksi… en tarkoittanut sitä.” Kamanosuke sanoi lopulta, koska olisi hän ehkä sen voinut jättää sanomatta, vaikka lyönti olikin ollut Saizolle ihan oikein ja teki selvästi hyvää, kun hän tuli niinkin nopeasti järkiinsä. Yleensä lyöminen teki hyvää, vaikka miekalla tai muulla teräaseella lyöminen tekikin paljon parempaa. Kamanosukella ei kuitenkaan silloin juuri ollut mitään teräasetta lähellä, joten nyrkkiin oli ollut tyytyminen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.03.2016
20:32
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Saeryoselinermayorshiwalerierna kysyi ensimmäisenä siitä, että miksi ihmeessä Saizo moisesta suuttui ja vielä sillä tavalla. "Hän kai kuvitteli liikoja seppeleestä. Jotain siihen malliin, että olisimme kaiketi rakastuneita Kamanosuken kanssa... Mielestäni seppele oli ihan viaton ja meillä päin kukkia tai seppeleitä tuotiin sairastuneille huomionosoituksena siitä, ettei ketään oltu unohdettu. Saizo käsitti tilanteen väärin ja totesi, ettei mies tuo miehelle kukkia ilman takaa-ajatuksia", koitin selittää mahdollista syytä tai niin ainakin itse oli asian ymmärtänyt. Saizo kuitenkin oli suuttunut ihan täysin turhasta, koska emmehän olleet Kamanosuken kanssa kun vaan ystäviä. Jokseenkaan ei varmaan kovinkaan hyviä sellaisia, koska eipä Kamanosukea pahemmin ollut kiinnostanut se, että Saizo otti ja viskasi minut ikkunasta ulos. Saeryoselinermayorshiwalerierna tarttui kuitenkin jotenkin varoen siihen käteeni, joka oli saanut kokea ties mitä moisen kukkareissun takia. Ei varmaan olisi koskaan pitänytkään. Sen siitä saa kun ajattelee muita. Saeryoselinermayorshiwalerierna kuitenkin teki kaiketi jonkunlaisen päätelmän käteni kunnosta ja näyttihän se nyt kyllä aika hurjalta.

Pian haltia pääsi siihen tulokseen, että Ryuumei tarkoitti varmaankin vaan hyvää, mutta ompeleet olisi syytä purkaa kuitenkin. Jaa'a, tiedä sitten, että tarkoittiko muka todella. "Hänen hoitomuotonsa oli kyllä astetta rajumpi, mutta kai hän sitten koitti jotenkin jotain hyvää sillä tarkoittaa", sanon siihen melko vaisusti. Oli kuitenkin paha sanoa, että oli tiuskiminen ja ärähtely paikallaan pysymisestä jotenkin apua antavaa tai se, että kun kerran liikahtaa, niin siitäkin saa suunnilleen turpaansa. Olihan Ryuumei huitaissut minua kädellä poskelle, kun en muka pysynyt aloillaan. Paikallaan pysyminen oli kuitenkin melko vaikeaa siinä tilanteessa kivun takia.

Seuraavaksi alkoi kuitenkin lankojen pois ottaminen ja kyllä se aika melkoisesti sattui ja täysin hiljaa pysyminen oli vaikeaa, mutta tällä kertaa koitin pysyä paikoillani mahdollisimman hyvin, koska mistä sitä tietää, jos tälläkin kerralla saan poskelleni, jos en pysy paikoillani. Tosin ei Saeryoselinermayorshiwalerierna käsittääkseni sellainen ollut, mutta Ryuumei oli antanut melkoiset traumat kohtelullaan haavanhoiden suhteen. Jossain kohdassa jokunen kyynel taisi jopa karata poskilleni. Kipu kuitenkin hellitti siinä kohdassa, kun Saeryoselinermayorshiwalerierna oli saanut haavat parannettua ja ilmeisesti mahdolliset murtumat myöskin. Lopuksi Saeryoselinermayorshiwalerierna kyseli muista mahdollisista vammoista pudotuksen osalta. "En ole varma, mutta mustelmia varmaan löytyy. Ehkä jotain naarmujakin. Saizo kyllä päätti myös potkaista minulta tajun pois, että en sitten ole varma, että löytyykö päästäni jotain jälkiä siitä", vastaan pudistellen nyt ainakin ne kukat päältäni pois. Kyllä niitä varmaan hiuksissani vielä oli, mutta päätään oli aika vaikea nähdä ilman peiliä. Samalla koitin tutkia, että oliko muita parannusta vaativaa vammaa jossain. Polvessani näytti olevan jonkunlainen melko inhan näköinen nirhauma ja vuoti se myös hieman vertakin, mutta muualla ei näyttänyt ainakaan näin katsottuna olevan mitään. "Polvi voisi ehkä kaivata apua", päätin kertoa asian laidan. Ei ihme, että polvi oli myös kipeä. Muuten kai sitten olin kunnossa, vaikka yleisesti ottaen olo ei ollut kyllä mikään kaksinen moisen tiputuksen jälkeen ja Saizon potku oli saanut päänsäryn aikaan. Ehkä päässäni oli myös kuhmu?

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.03.2016
21:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Kamanosuke oli tarrannut kiinni hartioistani melkoisella otteella kun olin tämän lattialta ylös nostanut. Hetken mietin, että oliko joku sitten vialla, mutta toisaalta olinhan joku aika sitten ilmoittanut, että ulkona oli tilaa myös Kamanosukelle, mikä nyt oli ollut ihan täysin typerä heitto ja sen olisi voinut kyllä jättää kokonaan sanomattakin. Mutta nyt tämä ehkä kuvitteli, että todella viskaisin hänetkin ikkunasta. Enhän nyt ikinä olisi moiseen oikeasti ryhtynyt, vaikka suustani nyt olikin suoltanut ties mitä ajattelematta asiaa pahemmin, mutta väsyneenä nyt ajatukset eivät muutenkaan aina kulkeneet kovinkaan hyvin, joten sanoin lähinnä vaan sen, mitä sylki suuhun ensimmäisenä oli tuonut. En kuitenkaan ollut tarkoittanut suurinta osaa ainakaan sanoistani, koska suurin oli olikin juurikin ollut sitä lajia, mitä ensimmäisenä mieleen juolahtaa. Pääasia oli, että riita oli saatu päätökseen ja tällä kertaa siihen ei mennyt kolmea vuotta. Toivottavasti vastaavaa tilannetta ei kuitenkaan enää tulisi, koska olihan tuo nyt loppujen lopuksi täysin turha riita ja erittäin lapsellinen. Siis omalta osaltani. Vastaavaa käytöstä olisi voinut odottaa joltain teiniltä, että mutta olin jo yhdeksäntoista, niin tuskin kovinkaan moni sen ikäinen vastaavalla tavalla käyttäytyi. Tosin en minäkään toki normaalisti.

Joka tapauksessa Kamanosuke oli päässyt takaisin patjalle eikä siis saanut kokea sen elukan kohtaloa ja lentää ikkunasta ja kyllä kaduin sitäkin tekoa tällä hetkellä enkä käsitä, että miksi menin heittämään ketun ulos ikkunasta. Huoneesta ulos heitto olisi varmasti ollut parempi ratkaisu, mutta tehty ei muuttunut tekemättömäksi. No, mutta ainakin se kettu eli vielä tai ainakin silloin kun minä olin ulos katsonut, joten ei se nyt toki maailmanloppu ollut, mutta se oli täysin turha veto. Se ei auttanut mitään eikä olo ollut yhtään parempi sen jälkeen.

Kamanosuke puolestaan pyyteli pian anteeksi sitä, että oli haukkunut minua elukaksi eikä ollut kuulemma tarkoittanut sitä. "Kai se oli silloin ihan paikallaan, mutta ei se haittaa. En minäkään sitä kaikkea soopaa tarkoittanut. Ne sanat nyt vaan olivat tulleet ensimmäisenä mieleeni ja tulleet sitten ihan ulos asti. Tajusin kyllä myös sisimmässäni koko ajan, että et ole pettäjätyyppiä, mutta joku ajatus sai kuitenkin hetkellisesti ajattelemaan niin. Enhän nyt oikeasti kuvitellut mitään suhdetta väliinne, joten anteeksi siitä ja niistä kaikista muistakin mahdollisesti loukkaavista sanoista. Tänään on vaan jotenkin väsyttänyt ihan kamalasti, vaikka kai minun on turha valittaa, koska sinä nyt kuitenkin voit myös pahoin väsymyksen lisäksi eikä riehumiseni pahemmin asiaa kyllä ainakaan auttanut, joten anteeksi vielä kerran", selitin samalla myöskin vastattuani Kamanosuken anteeksipyyntöön. Nyt olin ainakin selittänyt asian ja selityksen jälkeen tuntui kyllä paremmalta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
22:06
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Noki selitti, että Saizo oli kuvitellut liikoja jostain seppeleestä ja jotenkin kuvitellut, että Noki ja Kamanosuke olivat rakastavaisia. He eivät kuitenkaan ilmeisesti olleet ja Noki oli vienyt seppeleen, joka kai oli tehty kukista, koska heillä oli tapana viedä kukkia sairastuneille. Kamanosuke siis oli sairaana? Saizon mielestä taas mies ei voinut tuoda miehelle kukkia ilman taka-ajatuksia ja näin oli väärinkäsitys syntynyt. Kuulosti kyllä melko hurjalta, eikä Saeryoselinermayorshiwalerierna pahemmin ollut Saizon tai Kamanosuken kanssa ollut tekemisissä. No ei oikeastaan kauheasti muidenkaan, hän kun ei viihtynyt sisätiloissa, siellä puhe kuului niin kovana ja rakennukset olivat muutenkin ahdistavia. Hän oli kuitenkin saanut sen käsityksen, että Saizo olisi ollut ihan fiksu mies, mutta ei tämä toiminta oikein siltä kuulostanut. ”Ikkunasta ulos heittäminen oli kyllä melko pahaa ylilyöntiä, vaikka hän olisi ollut miten mustasukkainen.” Haltia totesi parannellessaan Noen haavoja.

Noki kommentoi sitten Ryuumein hoitomenetelmiä astetta hurjemmiksi, mikä ei kyllä Saeryoselinermayorshiwaleriernaa ihmetyttänyt enää äskeisen reissun jälkeen. Tämä menetti hermonsa melko herkästi. ”Voin kuvitella, mutten usko, että hän tarkoituksella olisi halunnut pahaa.” Hän sanoi, ei Ryuumei varmasti ilkeä ollut, vaikka välistä hän olisikin voinut miettiä enemmän mitä teki ja mitä suustaan päästi. Nokea selvästi sattui lankojen irrottaminen äänestä ja itkusta päätellen. ”Olen pahoillani, tämä helpottaa ihan pian.” Haltia pahoitteli, että tämä työvaihe tuotti ikävästi kipua. Jos Ryuumei olisi vain hoitanut homman edes kunnolla tai hakenut hänet paikalle, niin tätäkään ei olisi tarvinnut turhaan tehdä. Lopulta Noen käsi oli kunnossa ja hän oli tiedustellut muita vammoja. Mustelmia ja naarmuja kuulemma löytyi, mutta ne eivät varmaan olleet kauhean pahoja, ei muuten mutta Saeryoselinermayorshiwaleriernan olisi pitänyt tunnustelemalla etsiä niitä, koska Noen turkki hankaloitti niiden näkemistä melkoisesti.

Saizo oli kuitenkin potkaissut Nokea päähän, joten siinä saattaisi olla jotain jälkiä. Pään kolhut oli aina syytä ottaa vakavasti, joten sen hän ainakin voisi tarkistaa. Lisäksi Noen toinen polvi vuoti verta. ”Selvä.” Haltia sanoi ja joutui nyt kumartumaan alemmas ylettyäkseen Noen polveen. Se oli astetta haastavampaa, selkää kun ei oikein voinut taivuttaa, joten hän päätyi polvilleen nurmelle, se oli helpoin asento. Sitten hän painoi toisen kätensä Noen polvelle ja paransi verta vuotavan ruhjeen. ”Voisin vielä varmuuden vuoksi tarkistaa, ettei päässäsi ole pahempia jälkiä?” Hän sanoi sitten nousten taas vaivalloisesti ylös maasta, missään kun ei ollut mitään, mistä ottaa tukea, ellei sitten olisi ottanut kiinni Noesta, mutta se olisi ollut hieman epäkohteliasta. Kun hän lopulta pääsi ylös, hän vei kätensä Noen päänpäälle. Tämän hiuksissa oli vielä kukkia ja henkilökohtaisesti Saeryoselinermayorshiwalerierna ei oikein pitänyt kasvien turhaan maasta repimisestä, vaikka Noen tarkoitus toki oli ollut hyvä ja muut eivät ottaneet kukkien poimimista kaiketi niin kamalan vakavasti. Mutta Saeryoselinermayorshiwalerierna oli osittain itsekin kasvi ja hänellä oli luontoon ja etenkin kasveihin melko syvä suhde. Kuitenkin hän tarkisti Noen pään tilanteen ja mitään pahempaa sieltä ei löytynyt, yksi kasvava kuhmu, jonka hän paransi lievittääkseen päänsärkyä. ”Noin, tarvitsetko apua vielä jossain?” Hän tiedusteli.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2016
22:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke olisi halunnut tietää, miten pahaan kuntoon Noki oli mennyt ilmalentonsa jälkeen, mutta Nokea ei kannattanut ottaa puheeksi enää. Hän ei halunnut suututtaa Saizoa enää osoittamalla jotain huolta Nokea kohtaan tai hän varmaan oikeasti tekisi Noelle seuraa pihalla. Oli täällä kuitenkin linna täynnä porukkaa, kyllä Noki varmasti apua saisi joltakin. Tai no… Ei Deliahkaan kyllä saanut kun Rokuro tinttasi hänet kumoon ja Aisu laiminlöi tehtävänsä vahtia tätä ja siihenhän sitten kuivettui ja kuoli. Ei, että se Kamanosukea olisi haitannut, Deliah oli ollut rasittava, hyvä vain, että kuoli. Pysyisi jossain järvessään kerta ei pärjännyt maalla, ei se nyt ollut muiden velvollisuus huolehtia, ettei urpo kuivunut kokoon. No mutta Deliah oli kuollut jo kuusi viikkoa sitten ja hänet oli varmaan viskattu samaan läjään muiden ruumiiden kanssa ja poltettu, koska ei kellään ollut enää kaiken muun työn lisäksi innostusta väsätä juntille hautajaisia. Mutta Noki ei ollut sellainen juntti, joten luulisi jonkun muunkin auttavan, eikä Kamanosuke kuitenkaan pääsisi tästä auttamaan itse ketään tällä hetkellä.

Saizo ei kuitenkaan ollut pahoittanut mieltään siitä elukkakommentista ja myönsi, että se oli varmasti ollut ihan paikallaan. No niin kyllä olikin, mutta Kamanosuke oli ajatellut pyytää sitä nyt anteeksi, ettei Saizosta tuntuisi liikaa siltä, että kaikki oli hänen syytään, vaikka kyllä olikin. Saizo oli kuitenkin tajunnut virheensä ja pyytänyt niitä anteeksi, joten Kamanosuken puolesta asia oli kunnossa. Hän pyytäisi Saizon puolesta Noelta itse anteeksi jossain kohtaa, jos Saizo ei sitä tekisi, vaikka kyllä hänkin oli anteeksipyynnön Noelle velkaa. Saizokin sanoi sitten, ettei tarkoittanut kaikkea soopaa, mitä oli suustaan ulos päästänyt. Ei hän siis tosissaan pitänyt Kamanosukea minään pettäjänä tai kuvitellut mitään salasuhteita, mutta jokin ajatus nyt vain oli saanut hänet keksimään sellaista ja ilmeisesti syynä oli väsymys. Oli tämä pyytänyt taas kerran anteeksi loukkaavia sanojaan, mutta kaipa se oli ihan ymmärrettävää, väsyneenä kauheasti jaksanut ajatella mitä sanoi. ”Ei se mitään, on se hieman minunkin vikani, minun takianihan sinäkin olet joutunut heräilemään aikaisin.” Kamanosuke sanoi. Jotenkin väsymys ja heräämiset kuitenkin tuntuivat aika pieneltä harmilta siihen nähden, että hänellä olisi voinut olla myös joku kuolemaan johtava tauti, mitä ei onneksi ollut.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.03.2016
16:57
Muokattu: 03.03.2016
17:02
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Saeryoselinermayorshiwalerierna jatkoi haavojeni parissa samalla kun kaiketi kuunteli selitykseni siitä, että mitä olikaan tapahtunut. Kuulostihan se kyllä melkoiselta ja aika melkoista se kyllä olikin. Ja kaikki vaan sen takia, että Saizo käsitti kaiken väärin tai halusi käsittää, koska selitinhän silloin Saizolle sen, että meilläpäin moinen käytäntö oli ihan arkipäivää ja silloin miespuolinenkin voi tuoda kukkia miespuoliselle. Samalla oli avannut kukkaseppeleen merkityksen myös Kamanosukelle, joka oli näyttänyt erittäin hämmentyneeltä siinä kohdassa kun oli saanut seppeleen käsiinsä. No nyt se oli monessa osassa ikkunnan alla sekä päälläni, että se siitä sitten. No, mutta ainakin opin, ettei kukkia kukkien tai seppeleen muodossa saanut viedä ainakaan heistä kummallekaan, koska seuraavaksi varmaan pääsisin hengestäni enkä halunnut kuolla kuitenkaan. Olisi siis helpompi olla viemättä heille yhtään mitään. Ehkä ei sitten kannattaisi olla edes tekemisissä, mutta ainut vaan, että välillä kuitenkin oli pakko, koska määränpäämme oli kuitenkin yhteinen.

Saeryoselinermayorshiwalerierna puolestaan sanoi siitä, että ikkunasta ulos heittäminen oli kohtuutonta, vaikka miten mustasukkainen. Yleensä kateellisuus ja mustasukkaisuus olivat kyllä Envyn heiniä, koska hän vaikutti siltä, että oli lähes kaikesta lähes kaikille kateellinen tai mustasukkainen. Miksi ei voi koskaan vaikka olla onnellinen toisen puolesta kuin, että pitäisi alkaa kadehtimaan heti? Mutta olihan se kyllä kohtuutonta. Mutta siitä Ryuumein hoitomenelmään ja siihen, että se oli melko hurjasta päästä. No olihan se kun hän oli vaan pistellyt menemään pahemmin välittämästä mistään hirveällä kiireellä, jos edes vähän liikahti, niin se oli kauhistus. Oli varmasti lähelle, ettei Ryuumei olisi ollut seuraava, joka olisi hakannut minut Saizon lisäksi. Tutkikohan Ryuumei myös Kamanosuken ongelman hakkaamalla häntä? Tai mitä nyt olin kuullut, niin hän oli vaan kysellyt tältä kaikenlaista asialliseen sävyyn, mutta minua ei sitten voitu hoitaa asialliseen sävyyn mitenkään. Saeryos kuitenkin halusi uskoa, että ei Ryuumei pahaa tarkoittanut. "Eipä kai..." totean siihen.

Haltia jatkoi kuitenkin edelleenkin haavojen suhteen ja olihan ommelten kiskominen kyllä kivuliasta. Saeryos kuitenkin sanoi olevansa pahoillaan ja että se helpottaisi pian, mihin nyökkäsin hieman. Mutta pian käsi tosiaan tuli kuntoon ja Saeryoselinermayorshiwalerierna oli sitten kysellyt muista vammoista, jolloin toki selitin sen, mitä itse tiesin. Ensin oli selvästi polven vuoro ja Saeryoselinermayorshiwalerierna yritti jotenkin kaiketi kyykistyä polveni puoleen, mutta se näytti kyllä astetta vaikeammalta. "Oletko loukannut selkäsi jotenkin tai jotain, kun kyykistyminen... no näyttää olevan hieman hankalaa? Olisin voinut kyllä nostaa jalkaani ylemmäksi, jos se olisi ollut helpompaa", kysyin toiselta, mutta ei siihen toki pakko ollut vastata enkä halunnut asian kanssa mitenkään tunkeilla, mutta kunhan olin vaan kysynyt. Haltia kuitenkin oli päässyt polveni pariin ja pian haava oli kunnossa. Sitten oli ilmeisesti pään vuoro tai siitä toinen ainakin oli sanonut, että voisi tutkia sen varmuuden vuoksi, jolloin nyökäytin päätäni hieman siihen. Päänsärky nyt ei kuitenkaan ollut mukava.

Seuraavaksi haltia yritti taas pystyyn ja edelleenkin se näytti astetta haasteellisemmalta, joten päätin lopuksi hieman auttaa tätä nousemaan ylös(?). Ylös kuitenkin päästiin ja sitten olikin pääni vuoro. Jotain tämä kuitenkin paranteli selvästi, koska kipu lievittyi ja pian homma oli hoidossa. Saeryoselinermayorshiwalerierna kysyi vielä, että oliko vielä sitten jotain. "Eipä kai... Siinä taisi olla kaikki", vastaan tämän kysymykseen. "Kiitos paljon", kiittelin vielä hymyillen hieman päälle, koska olisihan se nyt ollut epäkohteliaisuudenhuippu, jos en edes olisi kiittänyt toista mitenkään. "Mikä se häly muuten oli siitä jostain hyökkäyksestä? Haurun huutojen mukaan tänne oli hyökännyt joku nainen, joka oli käynyt Rokuron kimppuun", kyselin vielä seuraavaksi, koska kuuloni kuitenkin oli tarkka, niin olin kuullut kyseiset huudot.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.03.2016
17:15
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Kun anteeksi oli nyt pyydelty ja anteeksi oli annettu, niin huoneeseen laskeutui hiljaisuus. Ei se nyt kuitenkaan mitään haitannut mitenkään, koska ei hiljaisuus nyt mitenkään painostavalta ainakaan omasta mielestäni tuntunut. Väsymys sen sijaan painosti kyllä melkoisesti, koska tämä ei kuitenkaan suinkaan ollut ihan ensimmäinen aamu kun olin aikaisin pystyssä. Normaalisti varmaankin nukkuisimme vieläkin ainakin vielä jonkun aikaa. Kellostahan en ollut tietoinen juuri tällä hetkellä, mutta ei nyt ainakaan ilta ollut eikä sekään hetki kun meidän pitäisi raahautua vartioon. Tosin Kamanosuken kaiketi pitäisi levätä tai ainakin Ryuumei oli sanonut siitä ja vettäkin piti kuulemma juoda runsaasti. Tosin vesi ei pahemmin ollut näköjään kelvannut Kamanosukelle, koska tämä oli juonut vaan lasinsa puoleenväliin asti eli puolet lasista tai oikeastaan hieman alle puolet, koska en ollut sitä tietenkään ihan piripintaan kaatanut.

Kömmin joka tapauksessa itsekin sängyn puolelle ja asettauduin makamaan sille omalle puolelleni jääden toljottamaan huoneemme kattoa jo ties kuinka monetta kertaa, mutta ihan kuinka vaan. Joka tapauksessa vielä anteeksi pyyntöihini eli siihen kun oli sanomisiani anteeksi pyytänyt. Se ei sitten kuulemma mitään, mutta vielä siihenkin, että se oli kuulemma hieman ainakin Kamanosuken vika, kerta oli herättänyt minutkin aika ahkerasti pahoinvointiensa takia. "Mutta eihän sille nyt kuitenkaan oikein voi mitään. Ei kukaan voi päättää sitä, että milloin voi pahoin ja milloin taas ei. Pahoinvointi ei pahemmin lupia kysele kun se alkaa ilmenemään, joten en nyt toki syytä siitä mitenkään eikä se nyt vikasi tietenkään ole ja olet varmasti itsekin väsynyt sen takia. Kyllä se varmaan pian kuitenkin alkaa helpottamaan. Eihän se nyt ikuisuutta voi kestää ja jos jotain epäilyttävää ilmenee tai se jatkuu, niin eikö Ryuumei luvannut katsoa vointiasi uudestaan? Kyllä se vielä kuitenkin selviää", selitän siihen sulkien samalla ainakin joksikin aikaa silmiäni.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2016
20:34
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Siinä kohtaa, kun Saeryoselinermayorshiwalerierna kumartui parantamaan Noen polvea, tämä kysyi oliko haltia loukannut selkänsä. Hieman hän sitä ensin ihmetteli, mutta Noki jatkoi, että ajatteli niin, koska kumartuminen näytti niin vaikealta. ”Ei, en ole. Koska olen puuhaltia, selkäpuoleni on puuta, eikä siksi taivu juuri lainkaan. Olen siis luonnostani vain sen verran kankea, että kumartuminen tai kyykistyminen tuottaa hieman hankaluuksia, mutta kyllä se sujuu, ei vain kovin sulavasti.” Hän selitti Noen sanoessa, että olisi voinut kyllä nostaa jalkaansa. No hän oli jo ehtinyt kumartua ja Noki oli sen verran lyhyt, ettei jalan nostaminen kauheasti olisi auttanut. Mutta tosiaan, ei Saeryoselinermayorshiwalerierna ollut edes ajatellut, että moinen seikka ei varmaan ollut yleisessä tiedossa, ei hän hirveästi selkäänsä kellekään esitellyt kuitenkaan ja hiuksetkin olivat melkoisesti edessä, vaikka puunkaarna peitti hieman niskaakin, ei se hiusten alta mihinkään näkynyt.

Oikeastaan alas pääsy ei ollut kovin suuri ongelma, ylös nouseminen tuotti enemmän hankaluuksia, mutta Noen avustuksella sekin sujui. Hän paranteli Noen loput ruhjeet ja kyseli vieläkö tällä oli jotakin isompia ruhjeita, mutta ilmeisesti ei. Noki kiitteli avusta. ”Ei kestä kiittää. En ole kovin hyvä sotimisessa tai taistelemisessa tai muussakaan sellaisessa, joten hyvä vain, että voin olla avuksi edes tällä tavalla.” Hän vastasi hymyillen. Mielellään hän käytti voimiaan ennemmin muiden auttamiseen kuin satuttamiseen, linnan valtaus oli ollut hirveä kokemus, vaikkei hän edes ollut oikein tehnyt mitään ja ilman Hoshiyomia olisi varmaan kuollut. Siitä kuitenkin seuraavaan aiheeseen, eli siihen hässäkkään muurilla. ”Niin, en alusta kauheasti tiedä, mutta naispuolinen yliluonnollinen henkilö hyökkäsi muurille ja haavoitti Rokuruo ennen kuin muut ehtivät apuun. Ilmeisesti hyökkääjä antoi melko pian periksi ja hyökkäyksen syy oli se, että hän tarvitsi apua sairaalle siskolleen, eikä epätoivoissaan keksinyt muuta kuin hyökätä tänne avun toivossa. Hoshiyomi asiasta tuli minulle kertomaan, koska minua tarvittiin mukaan auttamaan kyseisen henkilön siskoa ja Ryuumei haettiin myös mukaan. Izumi, eli se hyökännyt nainen, johti meidät vähän matkan päässä olevalle mökille, mutta hänen siskonsa ei ollutkaan niin vakavasti sairas kuin hän uskotteli, vain tavallisessa kuumeessa, joka oli jo paranemassa päin. Izumin sisko Rui ei siis tarvinnut apua, Hoshiyomi närkästyi siitä melkoisesti ja Ryuumei suuttui oikein toden teolla, joten palasimme takaisin melko huonoissa tunnelmissa emmekä kauheasti edes keskustelleet siskosten mukaan ottamisesta. Tietenkin asiasta pitää päättää yhdessä, mutta luulen, ettei kumpikaan heistä edes ota asiaa puheeksi, he olivat melko selvästi ajatusta vastaan. Sinänsä ymmärrettävää, koska valehtelu nyt ei ikinä ole hyvä alku mihinkään, mutta kyseessä kuitenkin oli vain huoli siskosta eikä mitään vakavaa tapahtunut.” Saeryoselinermayorshiwalerierna selitti tilanteen Noelle. Hoshiyomi nyt saattaisi vielä kallistuakin asian kannalle, kunhan saisi rauhoittua ensin, hän oli kuitenkin ihan fiksu mies ja itse hän oli sitä mieltä, että tarvitsimme lisää apua linnan sisälle eikä meidän kannattanut riitaantua kaltaistemme kanssa kun ihmistenkin kanssa oli riittävästi ongelmia. Häntä vain suututti ehkä se, että antoi Izumin huijata itseään ja siihen päälle Ryuumein haukut. Kyllä hän siitä vielä rauhoittuisi, Ryuumei olisikin asia erikseen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2016
20:56
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Tottahan sekin toki oli, että eipä Kamanosuke kauheasti itse voinut pahoinvoinnilleen mitään, kerta ei edes tiennyt mistä se johtui. Tällä kertaa ei ainakaan alkoholista, yleensä hän ei muun takia sitten pahoin voinutkaan. Ehkä joskus lapsena hän oli sairastunut ihan ilmankin, mutta ei kyllä vanhempana kertaakaan ennen tätä. Tiedä sitten mistä sekin johtui, ei hän vain sairastunut, tai sitten hän ei vain välittänyt jos hiukan olikin heikompi olo. Totta oli myös se, että Kamanosuke oli itsekin väsynyt pahoinvointiensa takia, ei hän kovin virkku aamuisin ollut muutenkaan, mutta nyt väsytti kahta kauheammin. Saizo kuitenkin oli sitä mieltä, että kyllä se kohta helpottaisi, eikä voisi ikuisuutta kestää. No toivottavasti ei kestäisi, koska hän ei kyllä kestäisi, jos tämä tauti aikoi kestää vielä pitkäänkin. Hän oli lopen kyllästynyt jo nyt ja sitä oli kestänyt vajaa viikko.

Saizo sanoi vielä siitäkin, että jos jotain epäilyttävää ilmenisi tai pahoinvointi vain jatkuisi, niin Ryuumeihän oli luvannut tarkistaa Kamanosuken kunnon uudestaan, joten eiköhän se selviäisi. ”Toivottavasti tämä loppuu eikä mitään lisätutkimuksia tarvita.” Hän sanoi silmiään sulkien. Hän ei todellakaan jaksaisi mitään pitkällistä tutkimusprosessia ja kun Ryuumei ei edes ollut mikään lääkäri, joten jos homma menisi pahemmaksi, Kamanosuke hakeutuisi kyllä jonkun asiansa osaavan ammattilaisen puheille, eikä Ryuumein. Tosin se tarkoitti jotain ihmistä, koska yliluonnollista lääkäriä oli haastavampi löytää. Siinäkin oli omat riskinsä, joten mieluiten hän tulisi ihan itse kuntoon, mieluiten mahdollisimman pian, ettei tarvitsisi hakeutua kenenkään tutkittavaksi. Ryuumei oli toki ollut kiltti auttaessaan, mutta ei Kamanosuke häneen kauheasti luottanut, eihän hän loppujen lopuksi edes saanut selville mikä häntä vaivasi, mutta se oli sivu seikka, kun hän sai selville ainakin sen, ettei hänellä ollut mitään kasvaimia tai muutakaan astetta ikävämpää vaivaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.03.2016
21:04
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Olin tosiaan udellut Saeryoselinermayorshiwaleriernan mahdollisesti selkävaivasta tai jostain vastaavasta vaivasta kuitenkin, mutta sellaista vaivaa ei sitten edes ollutkaan. Vaivan sijaan hän oli aina ollut tuollainen, koska selkä oli puuta eikä siksi taipunut kunnolla, joten siksi kyykistyminen ei ollut kovinkaan sulavaa ja se tuotti vaivauksia. Mutta oli hän kuitenkin toki jo tottunut siihen. Niin no pakostakin, jos selkä on aina ollut puuta eli hänen elämänsä on aina ollut tuollaista. Toisin sanoen voisi olla outoa, jos liikkuminen olisikin yhtäkkiä sulavaa. Minusta taas olisi outoa, jos selkäni olisikin yhtäkkiä puuta. Eihän se nyt normaalisti tietenkään ollut ja menninkäiset olivat aika ketteriä ja vikkeliä liikkeissään. "Puuta? Kuulostaa todella oudolta... En ole koskaan kuullut, että jonkun selkä voisi oikeasti olla puuta. Ovatko puuhaltiat puisen selkänsä takia nimeltään puuhaltioita vai johtuuko puuhaltia nimi puuhaltioiden voimista?" kysyn vielä lopuksi, koska ainakin nimi olisi nyt tosiaan avautunut, jos nimi tulikin puisesta selästä. Outoa se kuitenkin edelleenkin oli, että jonkun selkä voisi olla puuta. Mutta olivathan menninkäisetkin karvaisia turkin ansiosta ja menninkäisillä oli lisäksi myös häntä eikä muilla yliluonnollisuuksilla kai vastaavaa olekaan nähty. Kaikki yliluonnolliset tietenkin olivat omalla tavallaa erikoisia, koska toisella lajilla ei voisi koskaan olla samoja kykyjä tai ainakaan täysin samanlaisia vaikka samantapaisia voisikin olla kuin toisilla lajeilla.

Mutta sitten siihen kiittelypuoleen ja Saeryoselinermayorshiwalerierna ei siis omasta mielestään ollut hyvä sotimisessa, taisteluissa tai muissa vastaavissa, joten oli hyvä, että tämä pystyi olla avuksi näin. "Onhan voimistasi mielestäni enemmän hyötyä kuin toisten satuttamista, sillä sitähän sota on. Eikä kaikki voi olla kaikessa hyviä. Kaikilla on omat vahvuudet ja heikkoudet, mutta itsehän en edes osallistunut valloitukseen missään määrin, kun viruin tyrmässä", sanon siihen ja kyllä se tavallaan vieläkin ärsytti, että en päässyt auttamaan muita vaan olin vankina ja täysin hyödytön. En oikein ole tehnyt mitään minkään hyväksi, koska toipumisessakin meni oma aikansa ja kun sitten olin toipunut, niin hommaa vaan ei ollut enää siinä vaiheessa.

Seuraavaksi kysymykseeni siitä jonkun hyökkäyksestä tänne. Saeryoselinermayorshiwalerierna ei ollut alun perin paikalla, mutta hyökkääjä oli ollut joku yliluonnollinen nainen ja tämä oli kuin olikin hyökännyt jonkun eli Rokuron kimppuun. "Onko Rokuro sitten kunnossa tällä hetkellä?" kyselin jo seuraavaksi, mutta kyllä hän kaiketi taisi ainakin muurilla seistä, joten kai hän sitten oli. Hyökkääjä oli kuitenkin antanut melko nopeasti kaiketi periksi ja kertonut lopuksi, että oli hyökännyt, koska halusi sairaalle siskolleen apua. Hyökkääjän nimi puolestaan oli tai on vieläkin Izumi ja hänen siskonsa on nimeltään Rui. Apua oli joka tapauksessa luvattu antaa ja Saeryoselinermayorshiwaleriernan lisäksi Izumin johdolla jollekin mökille olivat lähteneet Hoshiyomi ja Ryuumei. Paikan päällä apua ei sitten todellisuudessa edes tarvittu, koska kyseessä oli ollut tavallinen kuume, joka oli paranemassa. Saeryoselinermayorshiwaleriernan mukaan Hoshiyomi oli närkästänyt tästä melko paljon, mutta Ryuumei oli ilmeisesti suuttunut ihan kunnolla. "Onhan valehtelu väärin, mutta se Izumi halusi selvästi vaan siskonsa kuntoon. Kyllä kai Hoshiyomilla ja Ryuumeillakin nyt on joskus edes ollut joku, jonka vuoksi voisi tehdä mitään vaan, joku läheinen siis? Tai ei kaikilla toki varmaankaan ole ollut, mutta kyllä itse ainakin olisi valmis mihin vaan jonkun oikeasti tärkeän suhteen", sanon siihen. Lopuksi Saeryoselinermayorshiwalerierna mainitsi siitä, että siskoksia oltiin myös ehkä ottamassa mukaan, mutta siitä pitäisi keskustella kaikkien kanssa. "Koska asiasta sitten olisi tarkoitus puhua ylipäätään?" kysyn siinä kohdassa, vaikka Ryuumei tai Hoshiyomi eivät sanoisikaan mitään. Kyllä kai siskoksetkin halusivat vastauksen mahdollisimman pian? Tai käsittääkseni he eivät olleet täällä vielä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.03.2016
21:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Olisiko aivan hirveää, jos nukkuisin edes hetken? Ei meidän vahtivuoro kuitenkaan ollut vielä ja olisi aikalailla virhe olla siellä väsyneenä, jos jotain vaikka tapahtuisikin. Olin varmasti jo tälläkin hetkellä ainakin puoliksi unessa, mutta oliko ihmekään, koska nukkuminen oli jäänyt aika vähäiselle tämän viikon aikana? Edelleenkään tästä ei voinut syyttää ketään, mutta pahoinvointia voisi kyllä syyttää. Mikä sen syy edes oli? Ryuumei ei tosiaan ollut kyllä saanut asiaa selville, mutta kyllä sen verran kuitenkin, että kyseessä oli siis ihan joku normaali pahoinvointi, joka lähti levolla ja riittävällä veden juonnilla. Kyllä se riitti aivan hyvin, koska ainakaan kyseessä ei ollut syöpää tai mitään muutakaan kasvainta, joka voisi tappaa. Normaaliin pahoinvointiin kukaan tuskin noin vaan ainakaan kuolisi.

Kamanosuke kuitenkin totesi siihen lisätutkinkaan, että toivottavasti sellaista ei tarvittaisi ja pahoinvointi menisi ohi nopeasti. "Niin... Se olisi kyllä hyvä eikä se enää sitten vaivaisi..." sanon melko hiljaa, lähes kuistaten pitäen edelleenkin silmäni kiinni eikä varmaan olisi ihme, jos vaikka nukahtaisinkin seuraavaksi. En ollut edes varma, että kuinka monta aamua tässä oli mennyt niin, että Kamanosuke oli voinut pahoin ja antanut ylen. Toivottavasti se tosiaan loppuisi mahdollisimman pian.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.03.2016
15:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Noesta oli ilmeisesti erittäin kummallista, että jonkun selkä oli puuta, mutta jos ei kerta ollut ennen puuhaltioita tavannut, niin eihän se mikään ihme ollut. Noki tiedusteli lisää siitä juontuiko puuhaltia-nimitys juuri puisesta selästä vai voimista ylipäänsä. ”Oikeastaan vain selkä ei ole puuta, se vain on näkyvin ulkopuolisista merkeistä. Puuhaltioiden koko ruumiinrakenne ja elimistö toimivat osittain puiden tapaan ja osittain lihallisten olentojen tapaan… Mutta siitä ominaisuudesta nimi tosiaan tulee. Kuulun metsähaltioihin, mutta lajini on tämän ominaisuuden vuoksi erotettu muista pelkästään lihallisten olentojen lailla toimivista metsähaltialajeista. Muuten voimat ovat yleiset kaikilla metsähaltioilla, tietty hiukan vaihteluakin on. Minun lajillani on syvempi yhteys metsään ja luontoon kuin muilla metsähaltioilla ja olemme hieman erkaantuneet toisistamme eri lajeiksi. Tai eihän muita juurikaan kauheasti ole enää edes jäljellä, mutta siis silloin kun meitä vielä oli enemmän.” Saeryoselinermayorshiwalerierna yritti parhaansa mukaan selittää asiaa Noelle, joskin se saattoi olla hivenen hankalaa ymmärtää. Eihän vastaavaa selvästikään ilmennyt oikein muilla lajeilla. Oli myös hivenen kiisteltyä metsähaltioidenkin keskuudessa, että olivatko puuhaltiat alun perin haltioita, jotka vain sulautuivat jossain kohtaa puiden kaltaisiksi, vai puita, jotka heräsivät eloon haltioiden kaltaisiksi. Itse Saeryoselinermayorshiwalerierna uskoi ensimmäiseen vaihtoehtoon, mutta siitä ei ollut mitään todellista näyttöä olemassa.

”Mutta sen takia nukun seisten, mikä ei ole tyypillistä muille haltiaroduille, se on kuitenkin puuhaltioille luonnollinen tapa ja makuuasento olisi jokseenkin vaikea siksi, että osa ruumiista on melko joustamatonta puuainesta. Lisäksi selviän melko pitkään käyttäen ravintona vain vettä ja auringonvaloa, kuten kasvit.” Hän jatkoi vielä hieman lisää aikaisempaan selitykseen ja siirsi sitten paksun kiharapaljoutensa toisen olkapäänsä yli ja laski hieman kaapujaan, jotta hartiat ja selän yläosa tuli näkyviin ja käänsi selkänsä Nokea päin, jotta tämä näki itsekin, että hänen selkänsä todella oli puuta, kerta se selvästi ihmetytti tätä. ”Selästä sen tosiaan näkee parhaiten, koska luisen selkärangan sijasta puuhaltioilla on vahva puinen tukiranka ja luuston rinnalla ruumista tukee puinen tukiranka ja verisuonten lisäksi meissä kulkee puunjuurien tapainen verkosto. Kaikki elintoiminnot ovat samanlaisia kuin muillakin lihallisilla olennoilla ja toimii rinnakkain juuriverkoston kanssa. Voimien virtaus kulkee kuitenkin nimenomaan puuverkoston kautta ja sen takia meidän voimamme ovat hivenen voimakkaammat ja ehtymättömämmät kuin muilla metsähaltioilla, joiden voimat tulevat ympäröivästä luonnosta ja heillä on vain voima käyttää ympäristöstä tulevaa voimaa ja heidän voimansa ehtyvät, jos he käyttävät sitä liikaa. Puuhaltioiden voima tulee omasta takaa, joten se ei verota omia voimia.” Hän selitti vielä ja vati sitten kaapunsa takaisin paikoilleen ja antoi hiustensa valahtaa taas selkäpuolelle ja kääntyi kasvotusten Noen kanssa, koska se nyt oli kohteliaampaa, kun keskusteltiin.

Noki oli kuitenkin sitä mieltä, että Saeryoselinermayorshiwaleriernan voimista oli enemmän hyötyä, kuin toisten satuttamisesta sodassa. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että kaikki eivät voineet olla hyviä joka asiassa, mikä oli totta. Kaikilla oli heikkoutensa ja vahvuutensa, Saeryoselinermayorshiwaleriernan vahvuus oli parantamisessa ja muiden auttamisessa, hän oli heikompi taistelutilanteissa, koska ei halunnut satuttaa tai tappaa muita. Noki myös huomautti siitäkin, että ei osallistunut itse valtaukseen lainkaan, koska virui tyrmässä. ”Älä anna sen vaivata, teit parhaasi tilanteessa, joka oli vaikea ja jouduit kokemaan kamalia. Olisit päässyt helpommalla, jos olisit antanut meidät ilmi, mutta et tehnyt sitä. Sekin on osoitus vahvuudesta ja se, että toivuit kuitenkin vakavista vammoistasi melko nopeasti. Lisäksi pelastit Kamanosuken silloin, kun Rickter kävi hänen kimppuunsa. Eikä vain se, että poistit suojaloitsun ja paransit hänen jalkansa, autoit häntä paljon sillä kiltteydellä, mitä hänelle osoitit. Suurin osa meistä on joutunut tulemaan toimeen aika kovissa olosuhteissa, jolloin ei kauheasti myötätuntoa tai ystävällisyyttä ole saanut osakseen, joten moisesta saa silloin yllättävän paljon voimaa jaksaa vaikeuksien läpi.” Haltia muistutti hymyillen rohkaisevasti. Noki ei ollut niin heikko, kuin tämä uskoi selvästi itse ja muutkin selkeästi pitivät häntä melko onnettomana, mutta kiltteys toisia kohtaan oli suurempi voima kuin mitkään yliluonnolliset tuhovoimat ja sitä tarvittiin nyt, kun heidän ympärillään oli pelkkää sotaa, vihaa ja kuolemaa. Kykyä löytää sieltä myös jotain hyvää.

Puheenaihe kääntyi Rokuroon ja tämän vointiin, kun Noki kyseli, oliko hän kunnossa. ”On, Yukimura toi hänet melko pian luokseni, joten sain haavat parannettua ennen kuin hänelle ehti tulla huomattavaa verenhukkaa, ainakin hän väitti jaksavansa mennä vartioon. Eiköhän Yukimura vahdi, että hän lähtee lepäämään, jos alkaa osoittaa uupumisen merkkejä.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi siihen. Noki oli samaa mieltä siitä, että vaikka valehtelu olikin väärin, niin Izumin tarkoitusperät eivät kuitenkaan olleet pahoja. Hän myös ihmetteli, että kai Hoshiyomilla ja Ryuumeilläkin joskus oli joku ollut, joiden vuoksi tekisivät mitä vain. No haltia ei sitä voinut tietää, mutta Hoshiyomilla kyllä oli usein melko surullinen katse silmissään ja hän oli aika itsekseen vetäytyvä, eikä hän varmasti kertoisi syytä siihen, vaikka sitä kysyttäisiinkin. Etenkin mökillä hänen ilmeestään saattoi lukea jopa jonkin asteista tuskaa, ja syy siihen tuskin oli se, että häntä oli vain huijattu. ”Niin, en osaa sanoa. Hoshiyomi taisi olla enemmän vihainen itselleen, kun uskoi Izuminen valheet enempiä kyseenalaistamatta, koska Izumin puheista sai sen käsityksen, että asialla oli kiire. Lopuksi hän selvästi suuttui Ryuumeille, joka syytti häntä siitä, että tämä ei selvittänyt asiaa perusteellisesta ja siksi Ryuumei sai hyötyliikuntaa tyhjän takia. En usko, että hän Izumille tai tämän siskolle niinkään suuttui valehtelusta, mutta en voi varmasti sanoa.” Hän kertoi Noelle oman arvionsa. Ryuumei nyt oli ihan selkeästi suuttunut kaikille vain siksi, että hän oli joutunut tuhlaamaan aikaansa tyhjän takia.

Noki kyseli vielä, että milloin asiasta oli tarkoitus puhua. Ei varmaan koskaan, jos se Ryuumeistä tai Hoshiyomista riippui. ”Luulen että annan Ryuumein ja Hoshiyomin ainakin rauhoittua ensin jonkin aikaa, ehkä otan asian puheeksi Dorianin kanssa illalla, kun hän on herännyt. Ruilla kuitenkin oli vielä hiukan kuumetta, joten ei hänen kannata ennen huomista edes lähteä matkaamaan minnekään, vaikka matka lyhyt olikin. Luulen että asia saadaan yön aikana käytyä sen verran läpi, että joku voi käydä ilmoittamassa sisaruksille tilanteen ja hakemaan heidät tänne, jos niin päätetään. Eli luultavasti minä, Ryuumeitä tai Hoshiyomia tuskin kannattaa laittaa asialle uudestaan.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi hetken mietittyään, missä kohtaa asiasta olisi järkevin puhua, yöllä se varmasti oli järkevintä, sillä Doriania ei ollut kannattavaa häiritä ennen auringon laskua ja vaikkei Dorian johtaja ollutkaan, hän yleensä sai ratkaisun asioihin, kun hänelle niistä kertoi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 04.03.2016
17:31
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Saeryoselinermayorshiwalerierna aloitti selityksen tarkemmin puisesta selästään tai siis se ei ensinnäkään ollut ainut osa, joka olisi puuhaltiassa puuta. "Eikö tosiaan?" kysyn hämmentyneenä. Oliko puuta sitten jossain muuallakin? Seuraavaksi kuitenkin selvisi sekin seikka, että puuhaltioiden koko kehon rakenne sekä myös elimistö toimivat osin puiden tapaan, mutta osin myöskin ns. lihallisten olentojen tapaan. Mutta siitä nimi puuhualtia sitten tosiaan tuli. "Oikeastaan aika osuva nimi", totean siihen, koska olihan se nyt, jos puuhaltia kuitenkin oli puoliksi puu ja puoliksi haltia eli eri tavalla elävä olento kuin puu. Tarkemmin luokiteltuna puuhaltia on kuitenkin metsähaltian alalaji ja puuhaltioilla on syvempi yhteys luotoon ja se ikään kuin erottaa heidät metsähaltioista. Jonkun aikaa jouduin kelaamaan tätä tietomäärää pääni sisällä käsittääkseni kaiken, mutta kyllä luulen ymmärtäneeni kaiken ainakin suhteellisen hyvin, jos en täydellisesti, mutta kyllä mielestäni ymmärsin yleensä kaiken hyvin. "Kuulostaahan tuo aika selvältä kyllä. Menninkäinenkin on metsänväen alalaji tavallaan. Metsänväkeen sisältyy myöskin peikot. Menninkäiset ja peikot olivat aluksi yksi yhtäinen kansa, mutta menninkäiset ja peikot erkanivat omille teilleen, koska peikot ja mennikäiset näkevät monet asiat eri tavalla, joten yhteiselosta ei tullut mitään. Toisin sanoen peikot valitsivat pimeyden ja menninkäiset jäivät valoon. Minua kuitenkin sanotaan siksi, jossa pimeys ja valo kohtaavat eli tavallaan yö ja päivä ovat kuin yhtä minussa, koska olen puoliksi peikko ja puoliksi menninkäinen. Isä oli peikko ja äiti oli menninkäinen. En henkilökohtaisesti kuitenkaan tavannut koskaan kumpaakaan", selitän tähän väliin, vaikka metsähaltioiden ja puuhaltioiden erotus toisistaan nyt toki kuitenkin oli täysin eri asia kuin menninkäisten ja peikkojen erotus, mutta näitä eri lajia kuitenkin yhidsti lopulta se, että kaikki olivat ja elivät mieluiten metsässä ja luonnon keskellä.

Saeryoselinermayorshiwalerierna jatkoi siitä, että nukkui seisten tämän kyseisen syyn takia ja se täysin luonnollinen tapa ja makuuasento oli vaikea joustamattomuuden takia. Lisäksi puuhaltian ravinnoksi riitti kuulemma lähinnä vaan auringonvalo ja vesi. "Mietinkin, että miten joku voi nukkua seisten, mutta tämä selittää kyllä. Menninkäiset taas eivät nuku lainkaan ja riittää kun syö vaan kerran kuukaudessa", selitin vastavuoroisesti. Tosin, itse söin useammin kuin vaan kerran kuukaudessa, mutta periaatteessa minulla oli edellytykset selvitä ilmankin, kunhan kerran kuukaudessa söi. Seuraavaksi haltia käänsi selkäpuoltaan minua kohti siirtäen hiuksensa ja kaapunsa pois selkänsä edestä. "Se tosiaan näyttää puulta", totesin ja lopuksi tunsin myös pakottavaa tarvetta tai halua tietää, että tuntuiko selkä myös puulta ja kun sitten koskin sitä, niin kyllä, se tuntui puulta. "Merkillistä..." kuiskasin siinä kohdassa, mutta en kyllä ollut ennen nähnyt moista. Sitten toinen jatkoi siitä, että luuston lisäksi ruumista tuki puinen tukiranka ja verisuonien lisäksi haltian sisältä löytyi puunjuurien tapainen verkosto. Elintoiminnot toimivat kuitenkin niin kuin esimerkiksi minulla, mutta kuitenkin rinnakkain juuriverkoston kanssa. "En olekaan ennen kuulutkaan vastaavaa", vastasin siihen ja laskin lopuksi käteni pois toisen selästä. "Tunnetko mitään selälläsi?" kysyn sitten, koska eivät puut ainakaan käsittääkseni tunne niin kuin jonkun elollisen olennon iho.

Haltia kuitenkin jatkoi pian selitystään siitä, että puuhaltiat olivat voimakkaampia kuin metsähaltiat, koska voima kumpuaan heidän sisältään. Metsähaltiat puolestaan käyttävät enemminkin luontoa apunaa ja se verottaa voimia enemmän. "Menninkäisillä ja peikoillakin on samantapaiset voimat. Menninkäiset käyttävät apunaan metsän muinaista voimaa loitsiakseen, mutta peikkojen voima kumpuaa heistä itsestään syvyyksien loitsuina, jotka kyllä tosin verottavat enemmän voimia kuin menninkäisloitsut, mutta ovat kuulemma vahvempia. Minä tosin en hallitse juuri nimeksikään menninkäisloitsuja", päätin myöskin selittää ihan näin vertailun vuoksi.

Saeryoselinermayorshiwalerierna kuitenkin kiskoi taas kaapunsa kunnolla päälleen ja kääntyi minua kohti. Sitten selitykset jatkuivat hyvistä ja huonoista puolista tai siitä, että kaikki eivät voi olla kaikessa hyviä ja tätä kautta siihen tyrmässä virumiseen. Saeryosin mukaan minun ei kuitenkaan tarvisi enää vaivata päätäni moisella, koska olin yrittänyt parhaani. "Mutta kuitenkin ärsyttää, että en voinut auttaa mitenkään silloin ja toipumiseenkin meni niin kauan aikaa, että en voinut auttaa linnankaan suhteen mitenkään", sanon siihen, vaikka eipä se nyt menneitä muutakkaan. Enkä nyt kyllä ollut haikaillutkaan niiden perään. Pääasia, että kuitenkin voitimme. Saeryoselinermayorshiwalerierna kuitenkin jatkoi, että olisin päässyt helpommalla, jos olisin ilmiantanut muut. "En pitänyt sitä missään kohdassa vaihtoehtona, koska ei kenenkään muun tarvitse kuitenkaan kärsiä minun virheistäni", sanon siihen. Joka tapauksessa haltia oli sitä mieltä, että kertomatta oleminen olisi ollut vahvuutta. No periaatteessa, jos se ajattelee niin, että olisin päässyt helpommalla vaan sillä, että olisin vastanut heille ja kertonut heidän olinpaikkansa. Samalla olisin myös antanut todennäköisesti syyn tappaa itseni, koska eivät he välttämättä olisi enää minua hengissä pitänyt, kun olisin kertonut. Tai sitten olisin lentänyt takaisin tyrmään odottamaan sitä hetkeä, että olisin päätynyt Shunin kanssa sen jonkun tyypin luo, jonka nimitystä en kuitenkaan enää edes muistanut. Kai se on tämän maan hallinto?

Toinen lisäsi myös, että olin myöskin auttanut Kamanosukea, paitsi loitsun purulla, jalan parantamisella, niin myös kiltteydelläni. "Menninkäiset vaan sattuvat ajattelemaan yleensä ensin toisia ja sitten vasta itseään", sanon siihen. Joka tapauksessa toisten avustuksella jaksaa jatkaa vaikeuksista huolimatta ja olihan se totta. Olihan Saeryoselinermayorshiwaleriernakin auttanut minua juuri äsken jaksamaan parantamalla vammat ja nyt tällä, kun huomautti siitä, että minustakin kuitenkin oli hyötyä, vaikka istuinkin valloituksen ajan verissäpäin tyrmässä. Kyllä se tosiaan piristää kun kuulee vaihteeksi kehuja haukkumisen sun muun solvaamisen sijasta. "Se on kyllä tosiaan totta... Pitäisi vaan olla enemmän niitä, jotka jaksavat aina auttaa muita nousemaan syvimmistäkin pohjamudista", sanon asiaan liittyen vastaten myös hymyllä haltian hymyillessä myöskin.

Sitten aivan toiseen aiheeseen eli Rokuroon ja tämän hyvinvointiin. Saeryoselinermayorshiwalerierna oli kuulemma parantanut tämänkin vammat, mutta Yukimura sai nyt sitten huolehtia siitä, että Rokuro pääsisi tarpeen mukaan lepäämään. Vilkaisin siinä kohdassa sille suunnalle, jossa Rokuro kaiketi vartioi omaa puoltaan, mutta eipä tästä nyt kuitenkaan täydellisesti nähnyt, mutta kyllä tämä taisi edelleenkin seistä siellä muurillaan ellen sitten vaan ollut erehtynyt henkilöstä. "Pääasia kuitenkin, että tuli kuntoon", sanon lopuksi ja käänsin taas katseeni toiseen. Pian tosin pääsimmekin taas eri asiaan eli siihen, että oliko Hoshiyomilla ja Ryuumeilla sitten joku, jonka vuoksi voisi tehdä mitään vaan, mutta olihan siihen toki paha vastata, koska emme vieläkään tunteneet kaikkia toisiamme kovinkaan hyvin. Hoshiyomi kuitenkin taisi olla vihainen itselleen kun oli uskonut sen Izumin valheet. "Mutta mistä sitä muka tietää, että koska toinen valehtelee? Siis jos todella osaa valehdella hyvin eikä paljasta sitä heti ilmeestä tai katsestaan... Eihän sitä näe mistään silloin ja ilmeisesti tämä Izumi osasi esittää valheet uskottavasti, joten siksi Hoshiyomi uskoi häneen. Eihän se silloin periaatteessa ollut Hoshiyomin vika", selitän asiaan oman näkemykseni. Ryuumei puolestaan oli kuulemma syyttänyt sitten Hoshiyomia kaikesta. "Eikö Ryuumei sitten saanut valita, että lähtikö mukaan vaiko ei?" kysyn kerta Ryuumei oli suuttunut ihan kunnolla. Lopuksi kuitenkin vielä siihen, että milloin siskosten ns. kohtalosta päätettäisiin ja Saeryoselinermayorshiwaleriernan mukaan ilta olisi paras hetki tai silloin hän voisi selittää asiaa Dorianille ja siitä sitten kaiketi päätettäisiin. Jos homman taas jäittäisi Ryuumeille tai Hoshiyomille, niin he eivät varmaan asiaa eteenpäin veisi. Ja kun asiasta olisi päätetty ja jos siskokset otetaan mukaan, niin joku voisi hakea heidät ja se kai olisi sitten Saeryoselinermayorshiwalerierna. "Voin tulla myöskin mukaasi, jos päätös on myönteinen, niin sinun ei yksin kuitenkaan tarvitse mennä", lupaudun, koska olisihan se varmaan ikävä yksin mennä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.03.2016
20:01
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Noki selitti myös menninkäisistä ja heidän tavoistaan samalla kun Saeryoselinermayorshiwalerierna selitti puuhaltioista ja heidän erostaan muihin metsähaltioihin. Hänen lehdossaan ei kyllä menninkäisiä liikkunut juurikaan, eikä oikein muitakaan metsähaltioita. Yleensä kun metsähaltiat viihtyivät isommissa metsissä, Saeryoselinermayorshiwalerierna taas eli enemmän niittyalueilla ja harvemmissa lehdoissa. Lähinnä siellä liikkui muiden hänen sukunsa jäsenten lisäksi eläimiä, hyönteisiä ja lintuja. Noki vertasi menninkäisiä taas peikkoihin ja oli ihan kiinnostavaa kuulla, että menninkäiset ja peikot olivat yhtä kansaa, mutta erkanivat sitten. Sitäkään hän ei ollut tiennyt, tai ei muistanut, jos se jossain kohtaa oli tullut ilmi, että Noki oli vain puoliksi menninkäinen ja puoliksi peikko. ”Eli loppujen lopuksi peikot ja menninkäiset eivät kuitenkaan erkaantuneet täysin, vaikka näkemyseroja löytyykin.” Hän totesi, vaikka ilmeisesti moiset liitot eivät ihan tavanomaisia olleetkaan.

Noki sai myös selityksen siihen, miten Saeryoselinermayorshiwalerierna kykeni nukkumaan seisten. Puuhaltioille oli kehittynyt melko hyvä tasapaino, koska eiväthän he millään juurilla olleet maassa kiinni kuten puut, mutta aika harvinaista oli, että kukaan kaatui kesken unien. Lapsilla ehkä sellaista sattui ja ihan nuoret taimet nukkuivatkin vaaka-asennossa, koska jalat eivät olleet kehittyneet vielä pysymään tarpeeksi hyvin pystyssä. Tietty kovalla tuulella oli vaara kaatua, mutta yleensä silloinkin suojauduttiin puiden taakse tai pensaiden suojaan. Noki selitti siitä, että menninkäiset eivät nukkuneet lainkaan, mikä oli kyllä tullut selväksi tänä aikana muutenkin, mutta sen lisäksi nämä söivätkin vain kerran kuukaudessa, mikä kuulosti melko erikoiselta. Vähintään yhtä erikoista kuin mitä hänen selkänsä selvästi oli Noen mielestä, kun haltia oli sen nyt sitten näyttänyt sanojensa vakuudeksi. Noki totesi ihan ääneen, että se tosiaan näytti puulta ja ilmeisesti tämän oli pitänyt koskeakin kaarnapeitettä varmistuakseen asiasta. Ei se nyt toki mitään haitannut, eikä oikeastaan kauheasti edes tuntunut. Lopulta Noki kysyikin, että tunsiko hän selällään mitään. ”Tuollainen kevyt kosketus ei tunnu mutta kovemmat iskut tuntuvat, eivät samalla tavalla, kuin miten iho tuntee, mutta kuitenkin. Sitä on hieman vaikea selittää.” Hän vastasi, vaikka puinen selkä aika hyvänä kilpenä toimikin, ei se silti kaikkea sietänyt.

Ilmeisesti menninkäisten ja peikkojen voimien ero oli aika samanlainen kuin puuhaltioiden ja metsähaltioiden voimien välinen ero, paitsi että peikkojen itsestä tuleva voima verotti enemmän voimia kuin menninkäisten ympäristöstä ammentama voima, mutta se saattoi liittyä jotenkin loitsuihin. ”Haltiat eivät käytä loitsuja, joten luultavasti siksi ympäristön voimien käyttö verottaa enemmän voimia. Metsähaltioilla kun on käytännössä itsellään voima ohjata metsässä ja kasveissa olevaa voimaa ja kanavoida se itseensä, mikä vaatii enemmän energiaa. Puuhaltioilla kun kehossa kulkee sama energia ja voima kuin kasveilla, sen saa suoraan käyttöön, joten varmaan siinä syy eroon. Muutenhan voima ilmenee aika samalla tavalla, eli kasvien hallintana ja parantamisena, voimien hallintatapa vain eroaa.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi siihen vertailuun, että mistä syystä toisella lajilla omasta takaa käytettävä voima kulutti enemmän voimia kuin ulkopuolelta otettu voima ja toisella meni päinvastoin, mutta se saattoi tosiaan liittyä siihen, että menninkäiset ja peikot käyttivät loitsuja ja vaativammat loitsut vaativat enemmän voimaa ja yhteen henkilöön mahtui tietty määrä voimaa, joten se kului nopeammin kuin ympäristöstä otettu voima.

Seuraavaksi kuitenkin siihen, että Nokea ärsytti silti se, ettei voinut olla juurikaan avuksi linnan valtauksessa, vaikkei hän sille asialle mitään voinutkaan. ”Eiköhän tässä vielä tule tilaisuuksia, että saat olla enemmän avuksi, tuskin tämä rauhanaika kuitenkaan kauaa kestää, kun tieto ehtii isompiin kaupunkeihin ja ihmiset saavat aikaiseksi koottua ja lähetettyä sotajoukon, josta olisi enemmän vastusta kuin aikaisemmista yksiköistä. Niiden tarkoitus on ilmeisesti enemmän ollut tunnustella, miten kovan vastuksen pystymme antamaan.” Saeryoselinermayorshiwalerierna sanoi hieman huokaisten, hän ei pitänyt ajatuksesta sitten yhtään. Mutta sitten siihen, että Rokuro oli kunnossa ja hyvä niin ja sitten siihen, että eihän se nyt ollut Hoshiyomin vika, jos uskoi toisen valheita. ”Totta, Izumi oli sen verran paniikissa olevan oloinen, että ei sitä kauheasti osannut epäillä ja ilmeisesti hän oli itse tosissaan luullut, että hänen siskonsa teki kuolemaa, eihän hän olisi valehdellut moisesta asiasta, jos olisi tiennyt, että sisko oli jo lähes parantunut. Tämä kuulemma oli vielä aamulla aika huonossa kunnossa. Ja sitten Ryuumeihin, että eikö hän saanut itse päättää tuliko mukaan vai ei. ”Sai, mutta ilmeisesti hän vain tarvitsi ärtymykselleen jonkun kohteen, johon sen purkaa.” Hän arveli. Noki lupautui myös tulemaan mukaan, jos sisaruksia lähdettäisiin hakemaan, ettei hänen tarvitsisi mennä yksin. ”Kiitos, katsotaan sitä huomenna sitten, mutta jonkun kuitenkin täytyy mennä, joka tietää missä mökki sijaitsee.” Hän sanoi hymyillen.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2019 Mahti roolipelit - suntuubi.com