Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja elämä eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli ei tarvitse erikseen tulla kysymään, mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osiosta löytyy myös tiivistettynä se, mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  33  34  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 06.03.2016
21:59
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Lattialla ei toki ollut mikään mahatava paikka nukkua ja fiiliskin kyllä sen mukainen, mutta huomenna oli varmasti paljon parempi päivä tai halusin nyt ainakin uskoa asian olevan niin. Yukimura selitti kuitenkin, että kyllä itse kullakin kuitenkin myös niitä huonompia päiviä, mikä kyllä tosiaan oli ihan totta. Eiköhän huomenna olisi jo parempi päivä? Tai sai luvan olla, koska tänään en ole saanut mitään oikeastaan aikaan ja kaikki on mennyt vähän niin ja näin aamusta asti enkä edes tiedä, että miten olin onnistunut sössimään kaiken melko täydellisesti. Ärsytti kuitenkin, kun mikään ei ollut onnistunut. "Toivottavasti", totesin kuitenkin. Yukimura sai tosiaan tietää keittiön mysteerin ja se siis oli. Jatkoi toinen vielä, että tänään ei tosiaan ollut paras päiväni ja lohduttauduinkin vaan sillä, että kyllä kaikille sattuu näitä huonompiakin päiviä. En ollut ainut kuitenkaan. Yukimura jatkoi kuitenkin vielä perään, että saisin nyt sitten levätä yön yli.

Seuraavaksi Yukimura kai ajatteli, että lattialla ei ollut kiva nukkua, niin tämä auttoi ystävällisesti minut patjalle eli futonille. Hän riisui vielä omat päällysvaatteensa pois ja itse päädyin nyt siihen, että hakama saakoot nyt olla se tämän yön vaate, koska en poiskaan sitä enää jaksanut ottaa tai etsiä sitä valkoista kimonoakaan mistään. Kai se jossain kaapissa oli tai sitten lattialla, mutta ehkä se huomenna vastaan tulisi. Yukimura asettui myöskin viereeni ja lopuksi oli vielä vuorossa ilta suukko, joka löysi itsensä tänä iltana otsan puolelta. Asettauduin Yukimuraa vasten ja suljin samalla silmäni. Yukimura yritti vielä lohduttaa, ettei minun tarvisi murehtia niin paljon, koska kyllä asiat vielä järjestyisivät. "Eiköhän", kuiskasin siihen vastauksen eikä varmaan mennyt kauaa enää sen vastauksen jälkeen kun taisinkin jo nukahtaa siihen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 06.03.2016
22:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Iltavuorolaiset näyttivät tosiaan tekevän lähtöään ja nyt yövuoroon minun lisäksi tulleet alkoivat olemaan koossa eli kaikki paikalla. Kamanosuke näytti poistuvan viimeisien joukossa, mutta eipä sitten poistunutkaan, kun aloitti selvästi jonkun asian sillä, että halusi kaiketi huomioni, jolloin toki käännyin katsomaan kyseistä punapäätä, koska kyllä kuitenkin tavat joka tapauksessa omistin, vaikka joku asia olisi harmittanut. Kyllä se tapaus Saizon ja Kamanosuken huoneessa päähän otti, koska en ollut tehnyt mitään ja Saizo oli saanut jonkun raivotaudin ihan turhasta eikä Kamanosukea ollut loppujen lopuksi kiinnostanut juuri nimeksikään se, että kuinka minun olin käynyt. Kuvittelin, että olimme jotain kavereita edes, mutta tiedä sitten. En nyt kuitenkaan valittanut mitenkään, koska uskoin siihen, että asiat järjestyisivät lopulta, koska asioiden oli tarkoitus vähän niin kuin yleensä aina järjestyä.

Sitten siihen itse asiaan ja Kamanosuke oli siis pahoillaan siitä, mitä aikaisemmin oli käynyt ja että oli hänen takiaan saanut turpaan. "Enhän minä nyt sinun takiasi turpaan saanut, vaan sen takia, koska Saizo ymmärsi kaiken ihan väärin. Älä suotta itseäsi siitä syytä", sanon siihen, koska eihän Kamanosuke nyt ollut asiaa päättänyt. Saizo siinä oli raivarin saanut eikä Kamanosuke. Tämä kyselisi myös, että olinko kunnossa eli hän todella oli myös kiinnostunut minunkin voinnista. Sanoihan, että asiat järjestyvät. Toki ymmärsin syynkin, että miksi tämä vasta nyt sitä kysyi. Saizo olisi varmaan saanut raivarin uudestaan, jos Kamanosuke olisi tullut aikaisemmin kysymään asiaa eikä Saizoa onneksi edes näkynyt nyt. "Voin ihan hyvin nyt. Saeryos paransi kaikki vammani. Saitko asiat sovittua Saizon kanssa?" kyselin kuitenkin vielä itsekin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 06.03.2016
23:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Noki sitten sanoikin, että Saizohan hänet hakkasi, eikä se mitenkään ollut Kamanosuken syytä. Tottahan se oli, mutta hän oli kuitenkin yksi syy siihen, miksi Saizo oli vetänyt vääriä johtopäätöksiä ja hakannut Noen. ”Tiedän, ettei syy varsinaisesti ollut minun, mutta koska Saizo tuskin tulee pyytämään anteeksi omalta osaltaan, niin ajattelin, että voisin pyytää anteeksi edes itse, hänenkin puolestaan. Hän on hiukan turhan ylpeä välillä ja kykeni juuri ja juuri minullekin myöntämään, että oli ollut väärässä.” Kamanosuke vastasi siihen. Tosin oli hänkin ennen ollut eikä hän ennen ikimaailmassa olisi ainakaan muiden puolesta pyydellyt anteeksi. Tiedä sitten mikä häntä vaivasi, hän käyttäytyi välillä niin oudosti, ettei itsekään tajunnut. ”Ja anteeksi siitäkin, että tulin vasta nyt kysymään vointiasi, olo oli aikaisemmin niin hutera, ettei liikkumisesta oikein tullut mitään ja ajattelin antaa Saizon rauhoittua ensin, ettei hän vedä uutta kohtausta tyhjästä.” Hän pahoitteli vielä lisää, koska jostain hän nyt oli keksinyt, että Noki oli saattanut kuvitella, ettei häntä kiinnostanut tämän hyvinvointi. Milloin hän sellaisia oli alkanut miettimään? No sama se, hänellä ei ikinä ollut ystäviä, joten ehkä hän voisi yrittää panostaa tähän, kun Noki selvästi omalta osaltaan yritti, eikä hän ollut kamalan ärsyttävä, vaikka hitusen kummallinen otus olikin.

Siihen varsinaiseen vointiin, eli Noki voi siis ihan hyvin, koska Saeryos oli parantanut hänen haavansa. ”Ai, no sepä hyvä.” Hän sanoi, sillä ilmeisesti vammat eivät sitten oikeasti vaivanneet, sen verran hän oli kuullut juttua haltian parannustaidoista, muun muassa Noella oli niistä jo aikaisemmin kokemusta. Hän nyt ei itse ollut tarvinnut tämän parannustaitoja toistaiseksi, toivottavasti ei tarvitsisikaan, ainakaan tämän pahoinvointiasian tiimoilta. Noki kysyi vielä, saiko hän Saizon kanssa asiat sovittua. ”Kyllä me vielä yhden riidan saimme aikaiseksi sen jälkeen, kun hän oli heittänyt sinut ulos, mutta eiköhän se asia ole ainakin tällä hetkellä ihan sovittu, en kauheasti jaksanut vängätä vastaan, mutta ainakin hän väitti ymmärtäneensä suuttuneensa tyhjästä.” Kamanosuke vastasi eikä hän vieläkään oikein tajunnut mistä se Saizon mustasukkaisuuskohtaus oikein kumpusi, ei hän ennen noin ollut käyttäytynyt.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.03.2016
16:23
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Kamanosuke kuitenkin siis tiesi sen, että ei varsinaisesti ollut syyllinen hakkaamiseeni ja siihen, että Saizo oli päättänyt luulla väärin ja vetää väärät johtopäätöksensä asian suhteen. Homman nimi oli kuitenkin se, että Kamanosuke halusi tulla pyytämään anteeksi Saizon puolesta, koska Saizo oli itse liian ylpeä siihen. "Ei sinun tarvitse pyytää kenenkään muun puolesta anteeksi. Ei se ole kuitenkaan mitenkään velvollisuutesi. Jos Saizo on liian ylpeä tullakseen itse, niin sille ei voi mitään. Ei kenenkään kuitenkaan tarvitse ottaa moista taakakseen. Eihän se kuitenkaan ole sinun asiasi, jos Saizo ei itse asiaa saa aikaan. Mutta saat kuitenkin anteeksi, mitä nyt sitten ikinä pyydätkin anteeksi. Mielestäni et kuitenkaan tehnyt mitenkään väärin silloisen asian suhteen", sanoin vielä perään.

Seuraavaan anteeksi pyyntöön, jonka aihe oli se, että Kamanosuke oli tullut vasta nyt kyselemään oloani. Syy oli se, että silloin oli ollut hutera olo ja tämä oli ajatellut, että Saizo voisi vetää jonkun tyhjän johtopäätöksen taas kerran, niin Saizo sai ensin rauhoittua. "Ei se mitään haittaa, saat anteeksi", vastaan siihen. Ymmärsin toki yskän, koska olihan Saizo nyt ollut kohtuunton. Olin tuonut vaan seppeleen, ei se ketään tapa enkä ollut kiinnostunut Kamanosuksesta siinä mielessä lainkaan ja vaikka olisinkin, niin tuskin kanssani kukaan siinä mielessä haluaisi olla, koska olisihan se nyt selvästi typerän näköistä, koska suurin osa taisi pitää minua eläimenä. Menninkäiset eivät ole eläimiä, mutta eivät toki ihmisiäkään. Eläimissä ei tietenkään ole mitään vikaa ja menninkäiset tulivat toimeen vähän kaikenlaisten eläimien kanssa, mutta henkilökohtaisesti ottaen en tykännyt siitä, että minut rinnastettiin eläimeen. Mutta kuitenkin... en ollut kiinnostunut kenestäkään täällä siinä mielessä, niin en tajunnut kyllä, että miksi Saizo otti moiset pultit asiasta.

Sitten kuitenkin siihen, että ei minulla nyt enää ollut mitään vammaa missään ja olo oli hyvä ja se oli Kamanosuken mielestä hieno juttu. Lisäksi Kamanosuke ja Saizo olivat saaneet riidat setvittyä, vaikka olivatkin kyllä vetäneet riidan heti riidan perään, mutta kaikki asiat olivat siis ihan hyvin. "Hienoa, että saitte asian selvitettyä ja Saizo ymmärsi virheensä. Hänen kuitenkin kannattaisi opetalla myös pyytämään niitä anteeksi niiltä, joita on loukannut tavalla tai toisella, mutta ehkä sitä ei kaikilta voi vaatia. Mutta hyvä, että asiat ovat kunnossa", sanon vielä perään. Nyt kuitenkin pitäisi varmaan jatkaa vartioinnista, koska siksihän olin muurilla. Ainut vaan, että joutuisin varmaankin olemaan myös aamuvuorossa, koska Aisu on nyt kuollut ja jonkun on paikattava hänen paikkansa ainakin väliaikaisesti. Mutta lupasin mennä jo Saeryosin kanssa hakemaan Izumia ja Ruita tänne. Tosin tuskin siinä kauaa menee, joten voin sen jälkeen tulla vartioon.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.03.2016
17:11
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Noki ei nyt oikein ymmärtänyt Kamanosuken syitä anteeksipyynnöille, tai ehkä enemmänkin niin, että hän ei osannut esittää asiaa ymmärrettävästi. Ei hän kai ollut tarkoittanut, että pyyteli Saizon puolesta anteeksi vaan enemmänkin koko tapauksesta. No ihan sama, hän sai kuitenkin anteeksi tyhjästä ja Noella oli kaikki hyvin ja Saizo oli juntti, mutta olkoot. Ei hän viitsinyt alkaa sotkemaan asioita enää enempää, kun ei kuitenkaan osaisi selittää asiaa ymmärrettävästi. Noki kuitenkin sai jo sen käsityksen, että hän ei ollut samoilla linjoilla Saizon kanssa siinä asiassa, että hän oli yhdentekevä ja voisi vaikka kuolla pois ja kukaan ei edes muistaisi hänen olemassaoloaan, joten kaikki oli hyvin.

Kamanosuke sai anteeksi myös sen, että tuli vasta nyt pahoittelemaan asiaa mihin ei edes ollut syypää tai no ehkä enemmän siitä, että tuli vasta nyt kysymään Noen vointia hakkauksen ja ilmalennon jäljiltä. Noesta oli myös hyvä, että Kamanosuken ja Saizon riidat oli saatu selvitettyä. Hän myös huomautti, että Saizon oli hyvä opetella pyytämään itsekin anteeksi. Niin tosiaan olisi. ”Toivottavasti hän vielä tajuaisi tulla omatoimisesti pyytämään anteeksi sinulta, hän käyttäytyi kohtuuttomasti.” Hän sanoi siihen, mutta ei viitsinyt mainita Saizolle asiasta, tiedä minkä kohtauksen tämä siitäkin saisi. ”Mutta en häiritse vahtivuoroasi enempää, joten taidan mennä.” Hän sanoi sitten, hyvän yön toivotus oli varmaan turhaa, koska olipa hyvä yö nököttää muurilla vahdissa, mutta kuitenkin. Hän lähti sitten alas muurilta ja kohti linnaa, ehkä hän voisi käydä syömässä jotain, kun jäi päivällä ruokailut hieman vähiin, ja olisipa sitten aamulla taas jotain mitä oksentaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.03.2016
17:18
Muokattu: 21.10.2016
14:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
5. SKIPPAUS SEURAAVAN PÄIVÄN AAMUUN:

> Kello on 10.00 ja aamuvartion vartiovuoro on juuri loppunut ja päivävartio astuu vuoroon.

> Aurinko on jälleen noussut ilahduttamaan hahmojamme läsnäolollaan ja päivä on mukavan lämmin tai joidenkin mielestä toki kuumakin. Kuumuutta helpottaa kuitenkin pienoinen tuulenvire.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.03.2016
17:34
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Kamanosuke oli myöskin myöntänyt, että Saizo voisi opetella anteeksi pyytämisen taidon ja lopuksi Kamanosuke ilmoitti, että antaa minun vartioida rauhassa ja lähti paikalta. Toivottelin tälle hyvät yöt ennen kuin punapää heti pois muurilta. Itsehän en tietenkään edes nukkunut vieläkään, joten itse en periaatteessa hyvien öiden toivotuksia edes tarvinnut. Eipä kukaan sellaista koskaan edes ollut minulle toivottanutkaan, joten en ollut odottanut sitä nytkään. Vartioidessa kuitenkin kului koko yö siitä ilta kello kymmenestä aamu neljään, jolloin pimeys alkoi väistymään, vaikka menninkäiset kyllä näkivät pimeässä hyvin, joten se ei haitannut mitenkään. Kun oikea aika kuitenkin koitti, niin Hakidonmuya, Dorian ja Tsukihiko lähtivät paikalta(?) kun kerta olivat yöeläjiä. Minä taas jäin vartioon vielä seuraavaksi kuudeksi tunniksi tunniksi, vaikka kellosta edelleenkään pahemmin mitään tajunnutkaan. Hakidonmuyan, Dorianin ja Tsukihikon tilalle tulivat kuitenkin tuona kyseisenä kellon aikana Envy, Ryuumei ja Saeryoselinermayorshiwalerierna, jonka kanssa minä olin luvannut lähteä hakemaan Izumia ja Ruita. En kuitenkaan ollut muistanutkaan, että Saeryoselinermayorshiwalerierna olikin kuulunut aamuvuoroon. Toisin sanoen vartiointia jatkoi kaksitoista tuntia yhteen putkeen. Ei sillä, että mitään parempaakaan olisin keksinyt, mutta oli tämä loppujen lopuksi aika väsyttävää vaan istua tässä ja välistä ravata muurin pätkää ympäri.

Aamu joka tapauksessa oli jälkeen tullut tähänkin linnaan ja sitä ymröivään metsään. Aurinko alkoi taas paistamaan ja linnut laulamaan ja olo tuntui jälleen virkeämmältä, vaikka eivät menninkäiset väsymystä sillä tavalla kuitenkaan tunteneetkaan, koska emme kuitenkaan koskaan ole joutuneet nukkumaan. En edes tiedä, että miten voisin koskaan nukkua. En tiennyt sitäkään, että miltä nukkuminen tuntui. Joka tapauksessa aika kului ja aurinko nousi yhä ylemmäksi, minkä mukaan menninkäiset katsoivat ajan ja nyt alkoi selvästi olemaan se, että vartiovuoro olisi päätöksessä. Melko puuduttava se kaiken kaikkiaan olikin ollut. Nyt oli siis päivävuoron vuoro ryhtyä toimeen ja Hauru näköjään näyttikin saapuvan portaat ylös ja tokaisi hyvät huomenet minulle, jolloin toki vastasin Haurulle toivottelemalla tälle hyvät huomenet. Minä puolestaan astelin siitä sitten Saeryoselinermayorshiwalerierna, koska halusin varmistaa, että olimmeko nyt heti lähdössä hakemaan siskoksia. "Lähdemmekö heti, vai haluatko tehdä jotain ennen sitä?" kysyinkin puuhaltialta asiaa, koska enhän voinut tietää, jos hänellä olikin jotain tiettyjä rutiineja.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.03.2016
18:19
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Koska Saeryoselinermayorshiwalerierna kuului aamuvartiovuoroon ja Noki täytti Aisulta tyhjäksi jäänyttä paikkaa yövuoronsa jälkeen, he pääsisivät hakemaan Izumia ja Ruita vasta myöhemmin aamulla. Se ei oikeastaan haitannut, koska siskokset saisivat rauhassa herätä ennen kuin he ryntäisivät paikalle. Piti vain toivoa, että he olivat kotona, tai varmaan ainakin Rui olisi kotona, koska oli vielä edellispäivänä kuumeessa. Vuoron päätyttyä Noki tuli kysymään, lähtisivätkö he heti matkaan vai tarvitsiko Saeryoselinermayorshiwaleriernan tehdä jotakin ennen sitä. ”Minun puolestani, voimme mennä saman tien.” Haltia vastasi Noelle, joka oli jo valvonut yövuoronkin, vaikka eihän menninkäinen nukkunut muutenkaan. Toivottavasti vuorot saataisiin pian järjestettyä uudestaan, koska olihan se hieman väärin, että Noki teki kahta vuoroa ja muut vain yhtä. He olisivat kaiketi voineet vuorotella Envyn kanssa, mutta kun Envy oli jo itsekin aamuvuorossa, niin ei se oikein toiminut. No kun Izumi ja Rui tulisivat mukaan, niin olisi taas enemmän vartioita.

Hauru oli selvinnyt muurille ja Asamihimekin oli päässyt vartiopaikalle, vaikka olikin joutunut valvomaan auringon laskun jälkeen kokouksen takia hieman pidempään. Yukimura näytti myös olevan tulossa paikalle (Rokuron kanssa tai ilman?). Saeryoselinermayorshiwalerierna lähti sitten noen kanssa hakemaan Izumia ja Ruita. Matka ei ollut pitkä ja reitti oli hyvin haltian muistissa, joten pian he olivat päässeet ränsistyneen metsämökin luokse. Saeryoselinermayorshiwalerierna meni ovelle, koputti siihen pari kertaa ja astui taaksepäin, jottei olisi oven edessä. (Mä en nyt jaksa ajatella millanen ovi siinä on ku japanilaiset ei oikeen harrastanu samanlaisia ovia ja ku toi on kämänen mökki niin niis ei kai ees ollu ovia, vaan jotku verhotsydeemit, mut ihan sama, johonki se kuitenki koputti XD) Sitten hän vain odotti Noen kanssa, että joku tulisi ovelle.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.03.2016
19:00
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Saeryoselinermayorshiwalerierna oli sieltä mieltä, että voisimme kyllä lähteä ihan saman tien eli hänellä ei ollut mitään. Nyökkäilin siihen hieman hymyillen. Itselläni nyt ei toki ollut mitään ja jos olisi ollut, niin tietenkin olisin asiasta sanonut samalla kun kysyin, että onko Saeryoselinermayorshiwaleriernalla mitään. No, mutta ei kuitenkaan ollut. Muurille puolestaan oli päässyt myös Asamihime ja Yukimurakin näytti tulevan paikalle. Rokuro tuli hieman tämän jäljessä, mutta hänkin oli saanut itsensä pystyyn tai sitten tämä oli ollut hereillä jo jonkin aikaa. Paha sanoa, koska en ole ollut sisällä moneen moneen tuntiin enkä muutenkaan kytännyt muiden menoja.

Pääsimme kuitenkin heti lähtöön Saeryoselinermayorshiwaleriernan kanssa ja seurasin tätä toki koko matkan jollekin suhteellisen vanhan ja raihnaisen näköiselle mökille. Mökki paljastui Izumin ja Ruin kodiksi, koska Saeryoselinermayorshiwalerierna meni koputtelemaan oveen (joka on saakoot jäädä mysteeriksi munkin puolesta XD). Astelin myöskin kyseiselle ovelle ja jäin Saeryoselinermayorshiwalerierna lähelle, mutta hieman taka-alalle ja jäin odottamaan, että joku nyt sitten edes tulisi ovelle. "Hetki!" kuului sisältä selvästi naisen ääni ja jonkun hetken päästä ovella pääsi pitkähiuksinen nainen musta kimono päällään. "Saeryoselinermayorshiwalerierna! Hyvää huomenta ja huomenta sinullekin, kuka nyt oletkaan. Tulkaa toki sisään", mustahiuksinen nainen sanoi ystävälliseen ja lempeään sävyyn hymyillen. "Päädyittekö todella siihen ratkaisuun, että pääsemme mukaan?" nainen kyseli ja teki tilaa, että pääsimme edes sisälle. Astuin toki sisään kun sisään pyydettiin kerta. "Kyllä... Äänestimme niin", päätin vastata naisen kysymykseen. "Kiitos teille. Aivan... Izumi ei ole tällä hetkellä kotona. Hän lähti pari tuntia sitten kylälle hakemaan jotain ruokaa, mutta tulee varmaan aivan kohta", nainen selitti ja kääntyi kohti minua. "Nimeni Rui. Emme olekaan vielä tavanneet, hauska tavata", tämä esittäytyi. "Eh... Aivan... Olen Noki ja kuin myös", esittäydyin myöskin.

"Tosin kuvioihin on sattunut myös kolmas osapyörä", Rui selitti vielä seuraavaksi ja viittoi meitä tulemaan ilmeisesti pois oven edestä ja mökkiin peremmälle. "Haluatteko jotain juotavaa? Meidän pitää kuitenkin pakata vielä kaikki tarpeellinen mukaan, joten tässä menee hetki", Rui jatkoi asiaansa. "Ei kiitos... Mutta kuka se kolmas osapyörä oikein on?" päätin kysellä heti perään. "Eräs nuori, lyhyt ja vaaleahiuksinen poika, joka asteli ihan vaan muina miehinä mökkimme sisälle jossain kohdassa iltaa. Oli se kyllä melkoinen järkytys, koska ei kukaan ole ennen niin vaan sisään astunut. Hän kuitenkin oli luullut, että mökki oli hylätty, vaikka ei ollutkaan. Annoimme hänellä luvan jäädä yöksi, koska olisi ollut todella törkeää vaan lempata hänet pihalle yksinään. Hän luokittautuu myös yliluonnolliseksi, vaikka ei niinkään kuulemma pidä itseään sellaisena", Rui selitti. "Missä hän sitten on?" kysyn, koska ei mökissä näkynyt meidän lisäksi ketään sellaista poikaa. "Hän lähti Izumin kanssa kylälle hakemaan ruokaa ikään kuin vastapalveluksena sille, että sai viettää yön täällä eikä tarvinnut enää yöpyä taivas alla", Rui selitti. Rui vaikutti kyllä todella ystävällisen puoleiselta naiselta. Izumia en ollut kuitenkaan edes tavannut, mutta kohta varmaan tapaisin. Rui puolestaan lähti pakkaamaan kamoja kasaan, jotka olivat loppujen lopuksi vaan vaatteita ja jotain pieniä käyttöesineitä ja ilmeisesti jäljelle jäänyttä ruokaa.

Jonkun ajan päästä ovesta astui yksi nainen lisää kantaen ilmeisesti kylältä ostettuja ruokia mukaan. "Mitä täällä oikein tapahtuu? Keitä te olette?" nainen eli ilmeisesti Izumi kyseli. "He ovat Saeryoselinermayorshiwalerierna ja Noki. Kyllä sinä nyt eilisestä Saeryoselinermayorshiwaleriernan muistat. He sanoivat, että saamme tulla heidän mukanaan linnaan ja voimme asua siellä", Rui selitti siskolleen pakatessaan samalla tavaroita kasaan. Kun Izumi oli astunut kunnolla sisään, niin sisään astui myöskin se Ruin mainitseva poika, joka todella näytti olevan lyhyt. Hän oli selvästi myös minuakin lyhyempi, mutta ei nyt hirveästi, mutta kuitenkin. "Oikeasti? Pääsemmekö tosiaan myöskin linnaan!" Izumi huudahdi ja oli selvästi intoa pinkeenä. "Aivan juu. Huomenta teille molemmille ja kiitos paljon", Izumi jatkoi minulle ja Saeryoselinermayorshiwaleriernalle.

"Entä minä sitten?" se vaaleahiuksinen pätkä kyseli. Izumi kääntyi tämän suuntaan ja otti ruuat vastaan pojalta ja vei Ruille, joka pakkasi nekin mukaan. Sitten Izumi kääntyi taas meidän puoleemme. "Pääseekö hänkin mukaan?" Izumi kysyi viittoen poikaan, jonka pukeutuminen oli aikalailla mustaa ellei punaista takkia laskettu. "E-en minä tiedä. Kai siitä pitäisi kysyä muilta... Mutta kai hän voi mukaamme kuitenkin tulla. Vai mitä sanot Saeryoselinermayorshiwalerierna?" kyselin puuhaltialta asiaa, koska enhän voinut asiaa kuitenkaan yksin päättää enkä ollut edes hyvä päättämään asioista ylipäätään. "Nyt on pakattu!" Rui ilmoitti ja ojensi toisen kangaskasseista Izumille, joka otti sen tietenkin vastaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 07.03.2016
20:04
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RYUUMEI

Aikasin aamuneljältä oli taas pitänyt jaksaa nousta, vaikka enpä edes koskaan nukkunut jonkun ihmeen takia kovinkaan hyvin tai sitten vaan kauaa. Selvisin muutaman tunninkin yöunilla ihan hyvin, kun siihen olin jo tottunut, joten eipä aikanen aamu mitään haitannut. Olin yleensä jo ennen aamuneljää muutenkin ihan luonnollisesti hereillä, vaikka se jollekin oli ihan ihmeellinen aika. Mutta aamupalaa en kyllä vieläkään ollut saanut vedettyä nassuun ja nyt kun kello oli sen kymmenen ja aamuvuoro oli pulkassa, niin nyt olisi oikea hetki sille. Päivävuorolaiset pääsivät muurille ja minä jatkoin muurin portaita pitkin punaiset aamutossut jaloissani alas asti ja tietenkin linnaan sisälle toivoen, ettei joku Saizo tulisi tänäkin aamuna puheilleni Kamanosuken aamupahoinvoinnin takia. Missähän kunnossa Kamanosuke mahtoi edes olla tänä aamuna? Toivottavasti pahoinvointi olisi mennyt ohi. En millään jaksaisi tehdä toista diagnoosia, jos Saizo vaikka päättäisi, että asialle pitäisi selvästi tehdä jotain. En kuitenkaan ollut osannut tehdä kovinkaan tarkkaa diagnoosia viimeksikään. Tuskin se siitä pahemmin muuttuisi sen tarkemmaksikaan.

Mutta se niistä pahoinvoinneista, kun pääsin vihdoin keittiön oven luo. Oven edessä pötkötti selvästikin se Shun niminen ghoul. Keittiön oven edessä oli melko merkillinen paikka pötköttää, koska ei kai kukaan tosissaan tullut nukkumaan keittiön oven eteen? Olihan hänellä huonekin, vai oliko raukka eksynyt? Päätin mennä tämän luo ja tökkäsin Shunia kylkeen toisella jalallani. "Hei. Siihenkö urvahdit?" kysyn, mutta mitään vastausta ei tullut, joten tökkäsin uudestaan. Samalla tämän pää retkahti toiselle sivulle, jolloin miehen kaulassa näkyi selvästi pureman jälki ja kaksi syvempää jälkeä, jotka olivat selvästi tulleet pitkistä kulmahampaista. Käsittääkseni vaan vampyyreillä oli pitkät kulmahampaat. Oliko Dorianille tai Hakidonmuyalle tullut kenties nälkä? Tosin kuulosti hieman typerältä, että Dorian olisi käynyt aterialla, kun eilen hän vielä oli sitä mieltä, että se kuka tappoi omalla puolella olevan, joutuisi karkotetuksi. Tuskin hän olisi keksinyt sellaista sääntöä, jos joutuisi nyt itse karkotetuksi ellei sitten halunnut päästä eroon linnasta. Tosin en edes ollut varma, että oliko se karkoitus nyt sitten loppujen lopuksi edes voimaan astunut sääntö. Dorian kun oli vaan todennut, että katsotaan sitten uudestaan, jos joku vielä tappaa jonkun omalta puoleltaan. Ghoul oli kuitenkin selvästi kuollut ja syy oli verenhukka.

Seuraava huomiota herättävä seikka oli se, että keittiön puolella oli läjä tuhkaa ja naisten vaatteet, jos niitä edes vaatteiksi voi sanoa. Keittiöön kuitenkin paistaa porotti aurinko melko kirkkaana eikä oikeastaan ollut enää epäilystäkään, että kuka siinä oli ollut vielä joku aika sitten. Kyseessä oli selvästi Hakidonmuyan tuhkat. Toisin sanoen, he olivat varmaankin tappaneet toisensa tai ainakin Shunin oli tappanut Hakidonmuya, mutta Hakidonmuyan olisi voinut tappaa kuka tahansa muukin eli kolmas osatekijä, josta ei ollut minkäänlaisia jälkiä. Lisäksi Hakidonmuyaa oli vaikea tutkia, koska ei tuhkista paljoa saanut irti. Mutta voisi olla mahdollista, että he tappelit jostain, jolloin veikkaisin, että tappelusta ei ole paljoakaan aikaa. Hakidonmuya kävi Shunin kimppuun syödäkseen tämän ja ghoul tönäisi vampyyrin viimeisillä voimillaan keittiöön, johon paistoi aurinko, joka tappoi vampyyrin. Sitten Shun varmaan tuupertui itse lattialle. Se voisi olla yksi mahdollinen syy tai sitten se on joku toinen tai sitten tappamisiin liittyi kolmas tai jopa neljäkin osapuoli. Positiivista kuitenkin se, että tällä kertaa keittiö oli siisti. Mutta päätin lähteä paikalta vähin äänin, koska en halunnut, että minua syytettäisiin turhasta heidän kuolemastaan vaan siksi, että satuin paikalle. En ole tappanut ketään.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 07.03.2016
23:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Kauaa ei Saeryoselinermayorshiwaleriernan ja noen tarvinnut odottaa, kun Rui tuli avaamaan. Hän vaikutti olevan jo melko hyvässä kunnossa pirteydestä päätellen, kovin aurinkoisesti nainen toivotteli hyvää huomenta ja kutsui heidät sisään. ”Hyvää huomenta Rui, mikä vointisi on?” Haltia vastasi huomenen toivotukseen ja kysyi samalla Ruin vointia, joka kyllä oli selvästi jo parempi, joskin hän voi eilen jo omien sanojensa mukaan paremmin. Hän astui Noen perässä sisälle mökkiin, suljetut paikat eivät vieläkään miellyttäneet häntä, mutta olisi ollut epäkohteliasta jäädä ulos, joten ehkä hän nyt hetken kesti. Linna oli jo tarpeeksi ahdistava, jopa linnan muurit välillä saivat hänet hermostuneeksi, vaikka ulkona olikin. Tällainen pieni mökki taas oli sen verran tukahduttava, että hän tunsi olonsa todella epämukavaksi sisällä.

Rui tiedusteli jo, mihin tulokseen oli päädytty ja Noki kertoikin sen hänelle, että äänestyksessä enemmistö kannatti Ruin ja Izumin liittymistä joukkoon. Rui kiitteli siitä ja ilmoitti sitten, että Izumi ei tosiaan ollut kotona, vaan kylässä ostamassa ruokaa ja tulisi varmaan pian, koska oli lähtenyt jo noin pari tuntia sitten. Sitten Rui esitteli itsensä Noelle ja Noki itsensä Ruille ja Saeryoselinermayorshiwalerierna yritti parhaansa mukaan olla olematta niin kovin orvon näköinen rakennuksen sisällä. Tosin Rui otti puheeksi, että nyt mukaan oli tullut joku kolmaskin osapyörä, mutta ei kertonut siitä vielä enempää, kun viittoi heitä peremmälle mökkiin. Haltia siirtyi hieman kauemmas ovesta ja Rui kyseli tarvitsivatko he jotakin juotavaa, koska tässä menisi vielä hetki, kun sisarusten oli pakattava ja Izumi ei edes ollut vielä paikalla. Noki kieltäytyi kohteliaasti ja Saeryoselinermayorshiwaleriernakin pudisti päätään, koska ei tahtonut olla vaivaksi ja Noki oli jo esittänyt jatkokysymyksen siitä kolmannesta osapuolesta.

Kolmas henkilö oli kuulemma lyhyt, vaaleahiuksinen poika, joka oli yöllä tullut mökkiin luullen sitä hylätyksi. Saeryoselinermayorshiwalerierna ei oikeastaan ihmetellyt, että miksi, sillä mökki ei tosiaan näyttänyt siltä, että siinä asuisi ketään. Rui ja Izumi eivät kuitenkaan olleet viitsineet jättää häntä ulos, joten hän oli saanut jäädä yöksi mökkiin. Lisäksi tämä kolmas oli myös yliluonnollinen, muttei kuulemma pitänyt itseään sellaisena. Olihan yliluonnollinen toki erittäin ontuva käsite, koska ihan luonnollisiahan he kaikki olivat, mutta jos tehtiin eroa puhtaasti ihmisiin ja niihin, jotka eivät selkeästi olleet ihmisiä tai olivat enemmän tai vähemmän ihmisiä, mutta omasivat voimia, joita ihmiset eivät omanneet, niin se sai kelvata. Oli se aina hirviötä tai luonnonoikkua parempi termi, vaikka heitäkin oli hyvin monen laisia. Noki kysyi missä kyseinen poika oli ja Rui vastasi, että tämä oli Izumin mukana ostoksilla. No ei häntä varmaan olisi otettu puheeksi, jos tämä olisi jo lähtenyt omille teilleen.

Hetken päästä Ruin pakkaillessa ja Saeryoselinermayorshiwaleriernan odottaessa noen kanssa, Izumi saapui paikalle ostoksineen. Izumi ei tosin muistanut heitä, tai Saeryoselinermayorshiwaleriernaa, eihän hän nokea edes tuntenut. Rui selitti keitä he olivat ja millä asialla ja Izumikin muisti lopulta edellispäiväiset tapahtumat. Tosin aika ihme, että hän oli tässä ajassa jo onnistunut unohtamaan. Tämä innostui selvästi vastauksesta, ilmeisesti Ryuumein ja Hoshiyomin käytös olivat saaneet hänet varmaksi siitä, ettei näkisi heistä ketään enää ikinä, ainakaan näissä merkeissä. ”Kyllä, mutta päätös ei kuitenkaan ollut ihan yksimielinen… joten päädyimme kompromissiratkaisuun, että pääsette mukaan ryhmään, mutta aluksi koeajalle. Käytännössä siis teitä pidetään ehkä hivenen tarkemmin silmällä eikä teitä päästetä heti mihinkään kovin luottamusta vaativiin tehtäviin. Ja meillä on ryhmässä muitakin, jotka ovat käyneet tämän läpi eivätkä ole päässeet heti vakiojäseniksi, ei se tarkoita mitään ylenpalttista vahtimista tai sellaista.” Saeryoselinermayorshiwalerierna kertoi vielä tästäkin puolesta, ettei kumpikaan ihmettelisi eräiden mahdollisia tympeitä ilmeitä ja sitä, miksi heitä syrjitään heti lähtöön.

Izumin mukana tullut, erittäin lyhyt, poika kysyi oven suusta melko pian, että miten hänen laitansa oli. No sepä olikin vaikeampi kysymys, koska hänestä ei kokouksessa tietenkään puhuttu mitään, koska hän ilmestyi kuvioihin vasta nyt. Izumi kyseli, pääsikö hänkin mukaan ja Noki vastasi hieman epäröiden, ettei tiennyt, koska sitä pitäisi kysyä myös muilta. Noki kuitenkin arveli, että kai poika voisi mukaan kuitenkin tulla ja kysyi vielä haltiankin mielipidettä. ”Luulen, että hän voi tulla ja luultavasti hänetkin päästetään mukaan, jos hän kerta ei ole ihminen eikä heidän puolellaan?” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi, sillä poika ei kuitenkaan ollut tehnyt kellekään mitään ja Izumi hyväksyttiin mukaan, vaikka hän oli haavoittanut Rokuroa, joten tuskin olisi kauhean väärin ottaa häntä mukaan. Linna ei kuitenkaan ollut sellainen, mitä pitäisi yrittää pitää piilossa, se kun oli aika näkyvä maamerkki kuitenkin, joten ei siinä mitään vahinkoa syntyisi, jos poikaa ei hyväksyttäisikään mukaan ja hän olisi nähnyt linnan sijainnin. Ei hänen tarvitsisi muutenkaan kuin hieman katsoa ympärilleen, niin hän kyllä erottaisi niin suuren rakennuksen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.03.2016
16:42
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RUI

Izumi oli tosiaan joku aika sitten lähtenyt eilen tulleen Edwardin kanssa kylälle hakemaan ruokaa, koska eilen Izumi ei ollut saanut ruokaa pyötään, koska oli käynyt hyökkäämässä Himejin linnaan ilman, että edes kertoi minulle aikomisistaan. Ärsytti se kyllä, kun Izumi oli noin vaan mennyt häiritsemään muita pelkän kuumeen takia ja vielä mennyt valehtelemaan, että olen ollut kolme vuotta kuumeessa ja teen suunnilleen kuolemaa, vaikka kuumetta olikin kestänyt vaan se kolme päivää. Tällä hetkellä minulla ei tainnut kuitenkaan edes olla enää kuumetta ja kaikki oli oikeastaan ihan hyvin. Pienen pieni yksä vielä ärsytti kurkkua, mutta kyllä sekin varmasti menisi ohi muutaman päivän sisällä.

Joka tapauksessa olin järjestelemässä mökkiämme aina siihen asti kunnes huomioni oli herättänyt koputus oveen, jota meillä tosin ei juuri nimeksikään ollut. Olimme vaan laittaneet oviaukon eteen jonkun kankaan, jonka olimme ostaneet kylältä. Lisäksi sen edessä oli pari lautaa naulattuna yhteen estämässä sen, ettei tuuli puhaltanut sisään tai sade tullut sisään tai lumi tai räntä tai niin edelleenkin kuitenkin. Jätin hommat sikseen ja astelin ovelle, jonka edestä nappasin laudat pois ja siirsin sen kankaan sivuun ikään kuin verhon. Oven ulkopuolella seistäökötti Saeryoselinermayorshiwalerierna jonkun täysin tuntemattoman kanssa. Pyysin nämä tervehdyksen jälkeen sisälle ja Saeryoselinermayorshiwalerierna kyseli samantien vointiani heti kun oli itsekin tervehtinyt. "Luulen, että kuume on laskenyt nyt kokonaan, koska enää ei ole samalla tavalla kuumeinen ja väsynyt olo, joten voin oikeastaan ihan hyvin. Kiitos kysymästä", vastaan kysymykseen hymy huulillani.

Seuraavaksi sain kuitenkin kuulla siitä, että pääisin Izumin kanssa linnaan, mitä en ollut kyllä uskonut Izumin kertomuksen mukaan. Izumi kun oli kertonut kaiken eilen illalla minulle ja jopa Edward oli tietoinen Izumin asioiden hoitotaidosta, koska juttelimme aika myöhään illalla siitä ja Edward oli sattunut paikalle juuri ennen sitä. En todellakaan siis uskonut, että olisimme mitenkään voineet päästä mukaan linnaan. Luulin jo, että Izumi meni pilaamaan koko mahdollisuuden hyökkäämällä sen miehen kimppuun. Nimeähän en tiennyt, koska ei Izumikaan tiennyt. Izumi saa kyllä luvan pyytää heti anteeksi siltä mieheltä kun pääsemme paikalle. Hän on sen kyllä velkaa. Mutta joka tapauksessa kyselin, että ottaisivatko nämä kaksi joutavaa, joka ei sitten kelvannut. Samalla käytiin esittelyt läpi ja uusi tuttava oli siis Noki.

Pääsimme myös melko nopeasti siihen kolmanteen osapyörään eli Edwardiin, joka ei siis ollut paikalla juuri tällä hetkellä. Pian Izumi ja Edward kuitenkin saapuivat Izumin tosin kysellessä heti sitä, että ketä kummia olin päästänyt sisään. Oliko Izumilla oikeasti noin huono muisti? En asiaa kysellyt kuitenkaan, mutta selvensin kuitenkin Izumille ongelman nimeä ja hänkin tajusi asian sitten. Siskoni ilme kuitenkin kirkastui ihan kunnolla siinä kohdassa kun kerroin, että saimme myös menoliput Himejin linnaan. Izumi oli vähintään yhtä yllättänyt kuin minäkin, mutta hänestä se paistoi vaan kunnolla läpi. Izumi kyselikin jo, että oliko näin todella ja saikin siihen vastauksen Saeryoselinermayorshiwaleriernalta. Vastaus oli siis kyllä, mutta päätös ei ollut yksimielinen, joten päädyimme koeajalle. "Mitä se sellainen aika sitten tarkoittaa?" Izumi kysyi siinä kohdassa, mutta sai siihen vastauksen oikeastaan samassa paketissa. Se olisi siis aika, jona nämä jo linnassa olleet pitäisivät meitä silmällä. Sen lisäksi todella luottamusta vaativat tehtävät olivat vielä ei-listalla. Lisäksi oli kuitenkin myös muitakin eikä koeaika olisi alituista kyttäämistä kuitenkaan. "Kuinka moni sillä koeajalla on tällä hetkellä?" kyselin vuorosta. "Ei kai kukaan tällä hetkellä?" Noki vastasi hieman epäröiden. "Kuinka moni sitten on ollut koeajalla?" Izumi kyseli. "Tietojeni mukaan vaan yksi. Tosin ryhmään on tullut uusia kuusi, jos teitä ei vielä lasketa mukaan. Käsittääkseni vaan yksi heistä on ollut koeajalla. Tai en tiedä... Saeryos tietää varmaan tarkemmin", Noki selitteli. "Mutta käsittääkseni kaikista muista ollaan sitten oltu yksimielisiä, joten he eivät ehkä siksi tarvinneet koeaikaa. Tai en minä tiedä... En ole oikeastaan ollut kaikkien tulokkaiden päättämisessä edes mukana", Noki jatkoi, mutta oli edelleenkin hieman epävarma selvästi asioista.

Sitten Edwardin kohtaloon. Noki vastasi jotain epäreiöiden, että kai hän mukaan voisi tulla. Saeryoselinermayorshiwalerierna puolestaan vastasi samaa, että kyllä hän mukaan voisi tulla ja varmaan pääsisikin ryhmäänkin mukaan, jos ei ole ihminen eikä ihmisten puolella. "En erityisemmin pidä kyllä itseäni mitenkään järin yliluonnollisena, mutta en ole myöskään täysin ihminenkään enkä heidän puolellaan. Olenko minäkin koeajalla?" Edward kyseli selityksien perään. Noki ei kuitenkaan osannut tähän mitään selvästikään sanoa. "Mutta emmökän voisi nyt lähteä, kun olemme selvästi lähtövalmiina?" Izumi kyseli ja asteli ulos. Edward asteli myöskin ulos ja Noki meni siinä välissä ja minäkin astelin lopulta ulos. Noki lähti jo näyttämään tietä linnalle ja Izumi ja Edward lähtivät tämän perässä. Itsekin lähdin astelemaan näiden perässä luoden vielä viimeisen silmäyksen itse kyhäämäämme mökkiin. Kyllä se aika kauan kuitenkin kesti ja tarjosi suojaa. Kyllä se vieläkin pystyssä seisoi, mutta oli vaihteeksi mukavaa päästä ihan kunnolliseen asumukseen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.03.2016
20:54
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Ruin kuume oli kuulemma todella laskenut tai siltä hänestä ainakin tuntui ja kyllähän nainen virkeämmältä jo näyttikin. Nyt kuitenkin käytiin läpi tarkemmin Izumin ja Ruin mukaan tuloa, sekä Edwardin, joka oli toki vielä hieman kysymysmerkki, koska asiat yleensä päätettiin yhdessä. Rui ja Izumi halusivat kuitenkin tietää lisää koeajasta ja sitä, että kuinka moneen sitä oli jo käytetty. Noki vastasi, että tällä hetkellä ketään muuta ei ollut koeajalla, mutta heitä ennen koeaikalaisia oli ollut vain yksi. Uusia mukaan tulijoita kuitenkin oli ollut kuusi. Noki ei kuitenkaan ollut ihan varma asiasta ja Saeryoselinermayorshiwalerierna saisi täsmentää vastausta. Muiden kohdalla oltiin ilmeisesti yksimielisiä, joten koeaikaa ei tarvittu. ”Kyllä, ainoastaan Envy on ollut koeajalla, koska hän kävi yhden meistä kimppuun ja oli uhannut hänet suostuttelemaan itsensä mukaan ryhmään, joka hieman herätti epäilyksiä hänen suhteensa. Muiden uusien kohdalla he eivät ole olleet uhka ja sitten asian käsittely jäi hieman nopeaksi, koska uudet tulokkaat tulivat kiireisimpään ajankohtaan ja ei ollut aikaa puida heidän liittymistään kauheasti läpi. Izumin hyökkäys linnaan ja valehtelu ovat syyt, miksi teidänkin kohdallanne päädyttiin koeaikaan.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vahvisti Noen kertomuksen ja täydensi sitä vielä hieman siltä osin, miksi kaikkien uusien tulokkaiden kanssa ei käyty läpi koeaikaa. Saizo oli Kamanosuken tuttu, joten häneen pystyi luottamaan. Yukimura, Rokuro ja Ryuumei tulivat juuri kun Asamihime tuli kertomaan Noen jääneen vangiksi ja heidät otettiin mukaan, koska oli kiireellisempää saada tehtyä suunnitelma Noen pelastamiseksi kuin jäädä vatvomaan heidän mukaan ottamistaan. Shun taas oli linnassa jo valmiina, ihmisten vankina, joten ei tarvinnut epäillä, että hän olisi ollut heitä vastaan. Ja Envyn kohdalla koko koeaika vasta keksittiinkin, koska hän oli uhannut heidän henkeään, joten häneen ei heti voitu täysin luottaa.

Edward vastasi siihen, että oliko hän ihminen tai ihmisten puolella, että ei pitänyt itseään yliluonnollisena, mutta ei myöskään ollut täysin ihminen. No olihan heillä kai useampikin tällainen ihminen, jolla oli yliluonnollisia voimia, mukana, koska tavalliset ihmiset eivät heitä keskuuteensa huolineet. Lisäksi Edward tahtoi tietää, oliko hänkin koeajalla sitten. ”En ole varma, me emme oikein kahdestaan päätä näistä asioista, pyrimme siihen, että teemme päätökset yhdessä ja meitä on 15 henkeä linnassa. (koska Saeryos ei tiedä et Haki ja Shun on kuolleet, jos ees silti laskin oikein XD) Joten emme voi sanoa vielä mitään kovin varmaa suhteesi. Meillä ei ole varsinaisesti johtajaa, mutta henkilö, joka yleensä hoitaa tällaiset asiat, on vampyyri ja nukkuu luonnollisesti päivät, eli kokous asiasta pidetään luultavasti vasta auringonlaskun jälkeen. Uskon, että kaikille käy, että saat olla linnassa sen aikaa, eikä sinun tarvitse yksiksesi odotella iltaan asti muurien ulkopuolella.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi Edwardin kysymykseen ja selvensi samalla heidän käytäntöjään. Muut kuitenkin alkoivat tehdä lähtöä, joten haltia lähti perässä ja hänen mielensä keveni, kun hän pääsi ulos mökistä takaisin ulos. Ei millään pahalla mökkiä kohtaan, vaikka se olisi ollut ylellinen linna, hän olisi tuntenut samoin. Hänen linnassa oleva huoneensakin palveli lähinnä sairastupana, jos joku sairastui tai loukkaantui, hän hoiti potilaat yleensä siellä, harvoin hän itse siellä oleili, silloin jos ulkona satoi vettä tai oli muuten kylmä, mutta kesäisin sitä ongelmaa ei oikein ollut.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.03.2016
21:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
EDWARD

Olin tullut viime iltana kyseiselle mökille, koska luulin sen olleen hylätty. Jos olisin tiennyt, että joku tai jotkut asuivat mökissä, en varmaan olisi edes vaivautunut tulemaan. Erehdys oli kuitenkin sattunut kohdalleni ja mökissä tosiaan oli asunut kaksi naista. Aamulla olinkin sitten lupautunut auttamaan siskoksista vanhempaa ruuanhaun suhteen ja nyt kun olimme saapuneet takaisin, oli mökkiin tullut pari jotain selvästi yliluonnollista otusta. Rui näytti kuitenkin siltä, että tiesi ketä kyseessä oli. Izumille asia oli hetken aikaa suuri kysymysmerkki, mutta pian sekin ongelma ratkesi ja toinen heistä oli joku, jolla oli hervottoman pitkä nimi, jonka suhteen putosin heti kärryiltä. Toinen otuksen nimi ei ollut edes tullut julkikaan, joten en voinut asiaa tietää. Otukset puivat kuitenkin jotain linna-asiaa siskoksien kanssa ja tässä oltiin siis muuttamassa pikapikaa johonkin linnaan. Kuulosti se kyllä paremmalta kuin tämä hökkeli, ei millään pahalla kuitenkaan. Mutta olihan linna varmasti ylellisempi ja isokokoisempi kuin tämä kasa.

Linnasta melko nopeasti koeaikaan, josta oli kärsinyt ainoastaan yksi, vaikka aluksi keskustelun suunta oli vaikuttanut siltä, että koeajalla olisi ollut jo paljon useampikin. Koeajalla oli kuitenkin ollut vaan joku Envy. Yhteensä uusia oli kuusi, jos nyt meitä ei laskettu mukaan tai no siskoksia. Enhän itse kuulunut siihen tai en ainakaan vielä, jos mukaan pääsy kuitenkin olisi todennäköistä. Envy oli joka tapauksessa vaikuttanut uhalta, koska hyökkäsi yhden heidän joukossaan olevan kimppuun. Muiden suhteen asiaa ei oltu mietitty mitenkään kovinkaan tarkkaan kiirellisen ajankohdan vuoksi. "Onko tämä Envy nyt sitten päässyt virallisesti mukaan ryhmään?" Rui kyseli siinä kohdassa. "Envy julistettiin eilen illalla virallisesti ryhmän jäseneksi. Hän oli kuusi viikkoa koeajalla", se häntäotus vastasi kysymykseen.

Sitten minun tapaukseen eli nämä kaksi eivät päättäneet asiasta kaksin, koska ilmeisesti heillä oli joku demokratia joukossaan, jossa oli viisitoista jäsentä. Ei siinä mitään, pakkovalta oli aina perseestä tai se, että joku oli jonkun paikan auktoriteetti tai johtaja, joka saneli ihan kaiken ja häntä toteltiin sokeasti. Minua ei kiinnostanut olla käskyn tai vallan alla. Johtajaa ei siis kuitenkaan ollut, mutta kuitenkin tavallaan oli joku sitä virkaa toimittamassa ja kyseessä oli joku vampyyri, joka horrosti päivät, joten kokouksen asiasta voisi pitää vasta illalla. Voisin varmasti kuitenkin odottaa sitä ajankohtaa linnassa. "Ei siinä toki kiirettä. Kaikin mokomin vaan", totesin siihen, mutta eikö sitä kokousta olisi voinut pitää siellä jossain, jossa se vampyyri horrosti? Tai no... kuinka vaan. Eihän asialla nyt mikään tulenpalava hoppu kuitenkaan ollut, kuten sanoinkin. "Onko se vampyyri siis kuitenkin tavallaan joku johtaja, vaikka ei virallinen johtaja olekaan?", Rui uteli ja olihan se kieltämättä aika mielenkiintoista, että ei ollut johtajaa, mutta tavallaan kuitenkin oli.

Lopuksi pääsimme itse matkaan sen häntäotuksen opastukella. Käännyimme metsältä kylästä poispäin vievälle tielle tai polulle tai jollekin vastaavalle kuitenkin. Kylään ei siis tarvinnut mennä uudestaan ja tästä kohdasta alkoi hahmottumaan kyllä se, että mikä linna oli kyseessä. Olinhan nyt tuon linnan pari kertaa ennenkin nähnyt matkallani. Kyseessä oli Himejin linna ja no muita linnoja tässä lähellä ei ollutkaan. Olin toki myös kuullut puhetta siitä, että linna olisi vallattu, mutta nyt se ei ollut enää vaan puhetta, vaan tosi asia. Pääsimme linnan porteille asti ja portista sisään. "Ompa se suuri", Rui totesi heti ensimmäisenä kun pääsimme sisään. Yleensä linnat kuitenkin olivat suuria. "Piha-alaakin on niin paljon", Rui jatkoi ja katseli ymmärilleen. "Voitte valita itsellenne sopivan huoneen linnan sisältä", häntäotus selitti. "Mennän, Izumi. Valitaan huone ja viedään tavarat sinne. Sitten etsitään sen mies, jota haavoitit. Saat pyytää häneltä anteeksi tekoasi", Rui selitti. "Niin totta... Minun tosiaan pitäisi pyytää häneltä anteeksi. Kuka hän edes on?" Izumi kyseli lopuksi. "Tarkoitat varmaan Rokuroa...?" häntäotus kyseli. "No en minä tiedä. Hänellä oli side toisen silmänsä edestä ja pukeutuminen oli aikalailla paljastavaa", Izumi selitti. "Kyllä, hän on Rokuro", häntäotus selitti. "Mistä hänet voisi löytää?" Rui kyseli. "Hän on kai vahtivuorossa, tuolla muurilla", häntäotus selitti. Kun vastaukset oli saatu kasaan, niin naiset lähtivät kohti linnan sisätiloja. "Saanko minäkin valita huonetta vai pitääkö odottaa siihen, että olen joko koeajalla tai jäsen?" kyselin lopuksi, kun naiset olivat kadonneet paikalta. Häntäotus kohautteli tähän vaan hartioitaan, mutta eipähän kovinkaan tarkasti mitään muutakaan ollut tiennyt, joten käännyin sen älyttömän pitkänimisen otuksen puoleen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.03.2016
22:19
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Kyllä he varmaan voisivat herättää Dorianin kesken unien, hän oli sanonut, että tietenkin, jos jotain sellaista vakavaa asiaa tuli, niin hänet sai kyllä herättää. Mutta kuulemma mieluummin, jos asia voi odottaa, niin odotettaisiin, koska hän ei ollut parhaimmalla mahdollisella tuulella heti herättyään. Ja koska Edwardin jäsenyydellä ei ollut oikeastaan kauhea kiire, niin Saeryoselinermayorshiwalerierna ei ainakaan mielellään häntä menisi häiritsemään. Tietenkin he voisivat käydä asian läpi ilman häntä, Hakidonmuyaa ja Tsukihikoa, koska jos muut olisivat yksimielisiä Edwardin suhteen, niin ei asiaa tarvitsisi edes käsitellä enempää, heidän mielipiteensä ei siinä kohtaa enää kauheasti painaisi. Mutta olisi kuitenkin aika töykeää, etenkin Doriania kohtaan, pitää kokouksia ja tehdä päätöksiä kertomatta hänelle niistä. Oli kuitenkin pitkälti hänen ansiotaan, että linna oli saatu vallattua ilman tappioita ja se, että linnassa oli saatu asiat melko nopeasti rullaamaan, edes jotenkin, oli pitkälti hänen työpanostuksensa ansiota. Hän teki paljon linnan ja heidän hyväkseen eikä ollut edes vaatinut itse johtajan virkaa, joten olisi vähintäänkin loukkaavaa jättää hänet päätösten teon ulkopuolelle. Välistä hän toki otti johtajamaisen asenteen hoitaessaan asioita, mutta otti silti kaikkien mielipiteet huomioon ja ajatteli asioita niidenkin kannalta, jotka eivät olleet taisteluissa ja sotimisissa kauhean hyviä.

Kun hän oli kertonut tästä järjestelmästä Izumille, Ruille ja Edwardille, että miten he päättivät yhteisistä asioista ja niin edelleen ja Dorianin osasta siinä, Rui tiedusteli oliko hän kuitenkin siis tavallaan johtaja, vaikkei virallisesti ollutkaan. ”Niin, olemme virallisesti päättäneet, että johtajaa ei ole, sillä se aiheuttaisi liikaa eripuraa. Dorian, eli kyseinen vampyyri, on kuitenkin ilmeisesti ennen ollut joku sotilas, ilmeisesti johtajana kyseisissä hommissa, ennen kuin hänestä tuli vampyyri. Sen jälkeenkin hän kaiketi on tehnyt niitä töitä ja hänellä oli kokemusta sodan johtamisesta ja linnojen valtaamisesta ja puolustuksesta ja sellaisesta, muilla taas ei kauheasti ollut sellaista kokemusta. Oli pitkälti hänen taitojensa ansiota, että linnan valtaus saatiin suunniteltua nopealla aikataululla ja toteutettua suunnitelmallisesti. Sen takia yleensä kun jotain tapahtuu, hänelle kerrotaan ensiksi ja hän yleensä kutsuu kokoukset koolle.” Saeryoselinermayorshiwalerierna kertoi lähinnä oman mielipiteensä Dorianin epävirallisesta johtajan asemasta. Lisäksi, vaikka mies aika pelottava olikin, hän osasi pysyä rauhallisena tilanteissa ja hänen varmuutensa valoi jotenkin muihinkin uskoa, vaikka tämä olikin aika epätoivoinen yritys. Heitä oli alle parikymmentä ihmisiä vastassa ja he tulivat aika huonosti toimeen keskenään. Linnan valtaus oli jo herättänyt uskoa siihen, että kyseessä ei ehkä olisi ihan mahdoton tehtävä. Ja ehkä sekin vaikutti, että hän oli kuitenkin joskus ollut ihan tavallinen ihminen, hänellä oli siis kokemusta ja tietoa ihmisistä, mitä muilla ei ollut, sen lisäksi, että hän hallitsi sodan johtamisen. Hän oli yksinkertaisesti vain kokemukseltaan juuri oikea henkilö johtamaan tätä sotaa ja muutkin tiedostivat sen. Ja jos heillä ei olisi ollut ketään sellaista henkilöä, joka piti asiat koossa ja jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa, niin kaaoshan siitä olisi syntynyt.

Kun he sitten pääsivät linnalle, Rui päivitteli sen valtavaa kokoa. Noki jo sanoi, että he voisivat mennä valitsemaan itselleen huoneet ja siskokset olivat jo menossa, kun Rui sanoi, että Izumi menisi sen jälkeen pyytämään anteeksi hyökkäystään Rokurolta. Noki selitti kuka Rokuro oli ja mistä hänet löytäisi ja niin siskokset lähtivät etsimään huonetta. Edward kysyi, että saisiko hänkin valita huoneen, vai pitäisikö hänen odottaa iltaan. ”Koska muut eivät tiedä kuka olet, niin olisi viisainta, että et kauheasti harhailisi yksiksesi ennen kuin kaikki ovat tietoisia siitä kuka olet ja miksi olet täällä, ihan varmuuden vuoksi, ettei mitään väärinkäsityksiä tapahdu. Mutta voin tulla mukaasi jos tahdot katsoa huoneen valmiiksi, olen aika varma, ettei kellään ole mitään sitä vastaan että jäät tänne, mutta eihän sitä vielä varmaksi voi sanoa.” Saeryoselinermayorshiwalerierna vastasi. Toki he voisivat kiertää etsimässä kaikki läpi ja esitellä Edwardin, mutta se olisi ehkä jokseenkin typerää, joten oli ehkä parempi, että hän vain kulki mukana, että jos joku tuli vastaan ja ihmettelisi, joku tuttu voisi kertoa kuka hän oli ja mitä täällä teki. Jos hän olisi yksin ja selittäisi, ei häntä välttämättä uskottaisi. Izumin ja Ruin nyt kaikki varmasti tajuaisivat, kun näkisivät vieraan naisen linnassa, mutta Edward oli selvästi poika, joten häntä tuskin kukaan erehtyisi luulemaan Izumiksi tai Ruiksi ja siinä voisi olla hieman selittelemistä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 09.03.2016
15:23
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
EDWARD

Johtaja juttu oli siis päätetty virallisesti niin, ettei kukaan tosiaan olisi johtaja, koska se aiheuttaisi eripuraa. Syy kuitenkin siihen, miksi se vampyyri eli Dorian - jolla luojan kiitos oli helppo nimi muistaa - oli ikään kuin jonkunlainen johtaja, vaikka ei ollutkaan johtaja, oli se, että hänellä oli ollut valtauksen aikaan sotilaallista tietämystä ilmeisesti johtoasemassa ollessaan, niin homma oli luistanut näin. Muilla taas ei kuulemma ollut sellaista kokemusta. Eli siksi yksi porukasta on nostettu ikään kuin jalustalle? Ihan sama se minulle loppujen lopuksi oli. Pitääkööt jalustansa, mutta en kuitenkaan tullut paikalle siksi, että olisin käskyn alainen ilmainen työvoima jollekin verenimijälle. Hienoa kuitenkin, että joku oli tiennyt asioista jotain ja hommat olivat luistaneet. "Haluaako joku tänne sitten johtajaa?" päätin kysyä siinä kohdassa ihan vaan mielenkiinnosta. Rui puolestaan oli nyökkäillyt vastaukseksi ennen kuin hän oli siskonsa kanssa paikalta livistänyt. Hänhän asiaa kuitenkin oli kysynyt.

Mutta sinne olivat menneet naiset ja minä jäin portin lähettyville sen häntäotuksen ja tämän kaapuotuksen kanssa, jolla oli aivan liian pitkä nimi, joka unohtui jo. Mutta siihen, että saanko huonetta vaiko en. Tämän kaapunotuksen mukaan huoneen etsintä pitäisi jättää myöhemmälle, koska ei olisi kuulemma hyvä harjailla yksin sen tähden, koska kukaan ei tiennyt kuka olin ja se kaiketi aiheutti jotain väärinkäsitystä. Kuitenkin tämä samainen otus lupautui tulla mukaani, jos haluan katsoa huonetta valmiiksi. Lopuksi vielä siihen, että tämä oli aika varma, että pääsisin kyllä mukaan, mutta ei kuitenkaan aivan varma. "No ehkä huonetta ei sitten ole järkevää katsoa vielä, jos päätös onkin se, että saan lähteä samaa tietä takaisin kuin tulinkin", sanon siihen, koska turha työ oli aina turhaa työtä, mutta mitäs nyt sitten? Seisonko tässä iltaan asti ja odotan sitä, että joku johtaja, joka ei ole johtaja pääsee pystyyn jostain onkalostaan? Kuulosti melkolailla ajan haaskaamiselta ja lisäksi tässä ulkosalla alkoi olemaan kuuma, mutta en nyt omistanut enää näiden vaatteiden lisäksi mitään muuta. Mustat vaatteet toki eivät ole kaikista viisain ratkaisu kuumaan kesäpäivään eikä punainen takkia paljoa auttanut. Hansikkaatkin tuntuivat liiskaantuvan hien takia kiinni käsiini. Tai no... vasen vaan, koska toinen käsi oli proteesi, joka nyt ei toki tuntenut samalla tavalla kuin aitokäsi tai hionnutkaan mitenkään. Lopulta päätin kuitenkin ottaa valkoiset hansikkaat pois kuten myöskin sen punaisen takin, vaikka eipä se paljoa parantanut oloa. "Mikä kättäsi vaivaa?" se häntäotus kyseli katsoen selvästi oikeaa kättäni, jolloin käänsin katsettani häneen. "Tai siis... Ei tietenkään ole pakko kertoa! Anteeksi!" häntäotus jatkoi ja käänsi katseensa pois ja oli kun ei mitään olisi kysynytkään. Mutta koska ei ollut pakko - tai vaikka olisikin ollut - niin päätin, että en vastaa asiaan mitään. Oma asianihan se oli.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 09.03.2016
16:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Rui lähti vastauksen saatuaan johtajuuskysymykseen, mutta Edward kysyi vielä, että halusiko joku täällä sitten johtajan. Saeryoselinermayorshiwalerierna mietti hetken asiaa, ei hän kauheasti muiden puolesta osannut sanoa. Heidän kansassaan ei johtajia ollut, mutta ei heillä ollut sotiakaan tai muuta sellaista, mihin olisi johtajuutta tarvittu. Ehkä, jos heillä olisi ollut johtaja, he eivät olisi tuhoutuneet ihmisten hyökätessä, mutta koska he eivät olleet kovin sotilaallisia muutenkaan, voi olla, että johtajasta ei olisi ollut apua. ”En ole varma, se on jotenkin sellainen asia, mitä ei oteta ikinä esille. Osalle johtaja varmaan kävisi ihan hyvin, mutta suurin osa on niin tottunut olemaan oma herransa, että eivät ylpeyttäänkään suostu virallisen johtajan alaisuuteen. Vaikka se ei tarkoittaisi mitään alaisuussuhdetta, vain sitä, että on joku, joka pitää asiat koossa. Eli sitä, mitä Dorian tavallaan jo tekee, ilman johtajan nimikettä. Toistaiseksi se on toiminut ihan hyvin ilman johtajaa, eikä kukaan ainakaan ole sitä kokouksissa vielä tuonut ilmi, että kaipaisi ihan virallista johtajaa.” Hän lopulta vastasi. Tämä oli ihan hyvä kompromissiratkaisu kuitenkin, jos heillä ei olisi ketään henkilöä johtamassa, siitä syntyisi kaaos, ja jos sellainen virallisesti päätettäisiin, siitä seuraisi katkeruutta ja valtataisteluita, mikä sotkisi sodankäyntiä. Kaikki tiesivät, että sodan johdossa Dorianin kokemusta kannatti kuunnella, joten hänen johtajamainen otteensa annettiin ehkä siksi suurimmalta osin anteeksi, mitä nyt joku aina hieman kyseenalaisti, että mikä johtaja hän kuvitteli olevansa.

Edward ei sitten viitsinyt vielä turhaan lähteä katsomaan huoneita, kerta ei ollut varma jäisikö edes. Sitten seurasikin kiusallinen hiljaisuus, mutta Saeryoselinermayorshiwalerierna ei oikein tiennyt, miten vierasta olisi pitänyt viihdyttää, kun tämä ei tuntenut ketään linnasta eikä voinut kulkea yksin, ettei joku tapa häntä luullen vakoojaksi. Ehkä pitäisikö hänelle tarjota vettä tai ruokaa? Olisiko pitänyt kutsua sisälle linnaan tai jotain? Ei hän oikein keksinyt mitään puhuttavaakaan. Hetken päästä Edward alkoi riisua käsineitään ja takkiaan ja Noki huomasi jotain vikaa tämän kädessä ja kysyi siitä. Haltiakin käänsi katseensa tämän käteen, joka näytti omituiselta. Ehkä se oli metallia, taisi olla? Edward ei kuitenkaan halunnut vastata kysymykseen ja kiusallinen hiljaisuus jatkui. ”Onko sinulla kuuma? Voimme mennä myös sisälle, tosin sielläkin varmaan on kuuma, puiden varjossa ei ehkä olisi niin kuuma?” Hän tiedusteli sitten hieman kiusaantuneena, ei hän tiennyt miten lämmintä sisällä oli, ei hän ikinä ollut sisällä. Kellarissa taisi olla viileä, koska Dorian viihtyi siellä sen verran hyvin. Tai sitten se johtui vain pimeydestä, ei vampyyri kai kauheasti lämpötilaeroja tuntenut, ellei tulta ja auringon säteiden osumaa laskettu, silloin luulisi tuntuvan, mutta ei hän sitä tiennyt.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 09.03.2016
16:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
EDWARD

Käännän katsettani siihen kaapuotukseen, jonka nimi oli edelleenkin liian pitkä muistettavaksi, kun tämä alkoi selittämään vastausta siihen kysymykseeni siitä, että halusiko joku täällä johtajaa ylipäätään. Hän ei ollut varma asiasta, mutta kaiketi joillekin sitten olisi johtaja kuitenkin käynyt. Suurin osa oli kuitenkin tottunut olemaan itsensä herra. No eipä itsellänikään ole ollut minkään valtakunnan johtajaa koskaan, joten ei ole tarvinnut totella ketään, joka käski tekemään sitä ja tätä. Sain itse päättää menemiseni ja tulemiseni ja tein kuten itse parhaakseni näin. Tähän asti olen selvinnyt hengissä, joten eipä tässä nyt sitten mitään suurempaa ongelmaa kaiketi kuitenkaan edes ollut. Olisi lähinnä vaan outoa, jos käskyt tulisivat joltakulta muulta. Joka tapauksessa täällä johtajuus ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, että pitäisi olla jonkun johtajan alaisuudessa. Sellainen johtajuus nyt ei sinänsä kuulostanut pahalta, mutta siinä tapauksessa oli varmaankin ihan se ja sama, että oliko koko johtajaa ylipäätään. Mutta kai se periaatteessa olisi hyvä, jos joku pitäisi asiat koossa jotenkin, mutta koska tämä Dorian piti asiat ilman johtajan nimikettäkin koossa, niin mihin virallista johtajaa edes tarvittiin? Ei mihinkään. "Onhan se hyvä, että homma toimii joka tapauksessa. Mitä turhaa sellaista mennä muuttamaankaan", sanon vielä perään.

Sitten laskeutui hiljaisuus kun häntäotuskin oli kädestäni jo kysynyt ja sen jälkeen laskeutui jäätävä hiljaisuus ja lähinnä vaan seisoimme odottamassa varmaankin ihmettä eli sitä, että ilta saapuisi. Iltaan kun pääsisimme, niin saattaisi olla kyllä kunnolla kuuma. Mustat vaatteet kun oikein imaisivat lämmön itseensä, mutta en nyt enempää kehdannut alkaa riisumaan, koska sittenhän häntäotus toljottaisi kättäni jatkuvasti. Tämän pitkähihaisen paidan alla kuitenkin oli vaan hihaton paita. Voisi sen kanssa vähän viileämpi olla, mutta en halunnut ottaa sitä kuitenkaan pois. Janokin oli... ja nälkäkin kyllä, mutta ehkä en kehdannut heti alkajaisiksi alkaa vaatimaan ruokaa ja juomaa, vaikka viime kerrasta olikin kyllä jo jonkun aikaa, koska Ruin ja Izumin luona saatu aamupala oli sen verran kuiva, kirjaimellisesti, että jätti nälän melkein heti.

Käänsin kuitenkin taas katsettani tähän kaapuheppuun kun tämä kysyi, että oliko kuuma. "No vähän ehkä joo. Mustat vaatteet kun eivät ole kaikista viisain ratkaisu kuumaan kesäilmaan, mutta minkäs teet, kun et muita vaatteita omista", vastaan kysymykseen. Olipa kurjasti kyllä nämäkin asiat, jos kerta omistin vaan yhdet vaattee ja nälkäkin kaihersi. Tämä ehdotteli sisätiloja ja sitten puiden suojaa, joka kuulemma oli parempi ratkaisu. "Käyhän tuo", vastaan siihen, mutta eihän täällä pihalla ollut juuri nimeksikään puita. Ehkä puut olivat linnan toisella puolella. "Mikä nimesi mahtoikaan olla?" päätin lopulta kysyä, koska se nyt vaivasi hieman eikä tämän tarvisi olla vaan kaapuotus enää, vaikka enhän nyt julkisesti tätä sellaiseksi ollut kutsunut kuitenkaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 09.03.2016
16:57
Muokattu: 09.03.2016
16:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
IZUMI

Pääsin sisälle linnaan Ruin perässä, kun sisko viiletti menemään intoa puhkuen, että en jaksanut pysyä oikein ihan perässäkään. Oliko hän edes ollut kipeä, kun tarmoa löytyi vaikka millä mitalla? Ja jos Rui jakaisikin tuosta tarmostaan kaikille viidelletoista hengelle, niin hänelle jäisi itselleenkin sitä vielä ihan liikaa. Joka tapauksessa Rui halusi selvästi huoneen toisesta kerroksesta, joten ensimmäistä kerrosta ei katsottu läpi. "Hidasta nyt jo. Ei tässä tuollainen hoppu ole", sanon siskolleni, joka vihdoin suostui pysähtymään ja odottamaankin jopa. Sain hänet kiinni ja sitten alkoi huoneen metsästys. Rui availi ovia summamutikassa todakseen, että osa oli varattu ja jotkut vaan olivat huonoja syystä, joka jäi mysteeriksi.

Jonkun ajan päästä Rui löysi omasta mielestään täydellisen huoneen ja astui sisään. "Tässä se on. Tämä on täydellinen", Rui ilmoitti. "Ihan samanlainen se on kuin kaikki muutkin, jotka käytiin läpi", sanon siskolleni, koska itse en nähnyt huoneessa mitään eroa. Ainut vaan, että tämä ei tietenkään ollut varattu. "Eihän ole. Tänne paistaa aurinko heti aamusta toisin kuin muihin huoneisiin, koska aurinko nousee tuosta suunnasta, jossa ikkuna on", Rui selitti, jolloin vaan huokaisin hiljaa. Itse en niinkään halunnut nousta auringon nousun aikaan, vaan voisin mieluusti nukkua hieman pidemmälle, mutta kuka esti laittamasta verhoja ikkunalle? Laskin joka tapauksessa kantamani kassin lattialle. Rui laski myös omansa ja kääntyi puoleeni. "Nyt käyt pyytämässä anteeksi Rokurolta", tämä sanoi. "Mutta hänellä on vahtivuoro. Ei olisi reilua mennä häiritsemään. Se karvainen otushan sanoi, että Rokuro on vahtivuorossa", selitin. "Sen karvaisen otuksen nimi taisi olla Noki. Mutta ihan sama, ei anteeksipyynnön kanssa kauaa mene. Ei se mitään kerkeä häiritsemään", Rui selitti. "Ihan sama..." sanahdin ja käännyin ovelle lähteäkseni. "Ja sitten se on kuitenkin ohi ja mielestäni olisi hyvä, että menisit päätymään anteeksi mahdollisimman nopeasti", Rui sanoi vielä. "No joo joo... Tajusin jo", sanon ja astun ulos huoneesta ja jatkoin siitä toki ulos asti, koska eivät muurit sisällä kuitenkaan olleet.

Astelin muurien lähistölle ja niille portaille, jotka johtivat muurille. Kyseisellä muurin pätkällä näytti seisovan se vaaleahiuksinen, jota olin kyllä tainnut myöskin koittanut iskeä tulellani, mutta hän oli suojautunut, joten tuli ei osunut kaiketi mitenkään. Rokuro puolestaan oli jälleen sillä samalla muurilla, jolla oli ollut eilenkin kun olin hyökännyt. Ei tämä kuitenkaan mitenkään huonosti voinut ja haavatkin olivat parantuneet. Kaiketi Saeryoselinermayorshiwalerierna oli parantanut ne? Eikö se niin mennyt? Tunsin joka tapauksessa palan nousevan kurkkuuni, mutta astelin kuitenkin sille Rokuron pätkälle. Tällä kertaa tämä huomasi minut jo aijemmin ja kaivoi selvästi kunain ja toisenkin esiin ja oli selvästi valmis antamaan takaisin, jos tekisin jonkun väärän liikkeen. "En ole tekemässä sinulle mitään. Päätin tulla pyytämään anteeksi sitä virhettä, jonka eilen tein kun hyökkäsin kimppuusi, joten anteeksi. Olethan kunnossa?" kysyn vielä lopuksi. Rokuro laski selvästi kunait alemmaksi, mutta tuskin hän laski kokonaan suojaustaan. Astelin kuitenkin ihan siihen lähelle tai no oli välissä noin metri ilmatilaa, mutta kuitenkin. "Olen kunnossa ja kiitos kuuluu Saeryoselinermayorshiwaleriernalle", mies vastasi ja käänsi katsettaan ohitseni ja kun vilkaisin siihen suuntaan, johon Rokuro katsoi, niin kyseessä näytti olevan se muurinpätkä, jolla se kimonoon pukeutunut mies seisoi. Tai ei Rokuro sitä muuria varmaan katsonut vaan miestä kimonossa. Sitten tämä käänsi taas katsettaan minuun. "Saat anteeksi, jos saan sinulta jotain. Sitten en kanna enää kauaa ja voin opetella luottamaan sinuun", Rokuro vastasi. "Minulta jotain? Miksi haluaisit jotain minulta? Tuskin minulla edes on mitään, mitä voin antaa tai mitä edes tarvitset", sanon toiselle, koska en vaan uskonut. Eikä edes matkatavaroissamme ollut muuta kun vähän jotain ruokaa ja naisten vaatteita. Ei kai hän niistä mitään voisi haluta? Muuta ei oikein edes ollut antaa. "On sinulla. Pakko olla... Olethan nainen ja se riittää", Rokuro sanoi siihen, mutta tämä näytti kuitenkin siltä, ettei haluaisi sanoa asiaansa. "Niin, olen nainen. Mutta ei minulla ole juuri mitään ellet halua naisten vaatteita", sanon siihen enkä nyt tajunnut, että mitä tämä haki takaa sillä, että olin nainen. Miten se nyt teki minusta sen ainoan, joka voisi antaa sen jonkun tälle? "No, mitä haluat?" kysyn sitten.

"Lapsen", tämä vastasi hetken hiljaisuuden jälkeen. "Haluan lapsen... Mies ei pysty synnyttämään lasta. Se on mahdollista vaan naiselta ja siksi sinä olet ainut mahdollinen siihen", Rokuro jatkoi. "Kuulinko nyt varmasti oikein? Haluat... lapsen... minun kanssa?" kysyn, koska en voinut uskoa korviani. Lapsen... Hän halusi siis lapsen kanssani? Siis mitä ihmettä? "Onhan täällä muitakin naisia. Vai eikö muka ole?" kysyn melkoisen hämmentyneenä. "On, mutta toinen on vampyyri ja toinen on nainen, jolla ei ole ns. selkeää muotoa. Aineellista muotoa siis", tämä vastasi. "On minulla myös siskokin", jatkoin siihen, vaikka olisi varmasti väärin kaupata Ruita hänelle tällä tavalla. "Niin, mutta hän ei käynyt kimppuuni, joten ei hänellä ole mitään velvollisuutta asian suhteen. Sinä kävit kimppuuni ja kauppasit vastapalvelusta, jos autamme siskoasi. Siskoasi ei vaivannut mikään ja valehtelit meille sekä kävit kimppuuni, joten tämä on vastapalvelus. Haluan lapsen", mies jatkoi. "Nyt vai?" pääsi suustani. "Kello neljä vahtivuoron jälkeen", Rokuro vastasi ja käänsi selkänsä jatkaakseen vahtimistaan. Mitä hittoa? Lähdin joka tapauksessa muurilta pois vähin äänin. En kuitenkaan voinut uskoa korviani enkä oikein tajunnut, että mitä nyt oikeasti tapahtui.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 09.03.2016
18:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAERYOSELINERMAYORSHIWALERIERNA

Saeryoselinermayorshiwalerierna nyökäytti hymyillen päätään, kun Edward totesi, että kerta homma toimi niin, niin turha sitä olisi mennä muuttamaan. Piti vain toivoa, että Doriankin jaksaisi olla johtaja olematta johtaja, koska käytännössä se tarkoitti sitä, että hän teki kaikki johtajalle vaadittavat työt, muttei saanut sitä vastaavaa kunnioitusta ja kiitosta, mitä johtajuudesta yleensä sai. No ei haltia kauheasti johtajuudesta tiennyt, mitä hieman oli kiinnostukseensa opiskellut ihmisten ja muiden kansojen omituisia tapoja järjestää yhteiskuntansa, mutta se oli niin erilaista verrattuna haltioiden elämään, että ei hän sitä ihan täysin kyennyt ymmärtämään.

Lopulta päästiin kiusallisen hiljaisuuden yli ja Edward vastasi, että hieman kuuma tosiaan oli, koska vaatteet eivät olleet parhaat kesäpäiviin. No näyttivätkin kyllä kuumilta, pakko myöntää. Puiden varjo ilmeisesti kävi, joten haltia lähti kulkemaan linnan takana olevaan puutarhaan, jota hän oli itse hieman parannellut, siellä kun ei kovin korkeita puita juurikaan kasvanut. Hän tunsi itsensä kotoisammaksi jos puita oli edes vähän, vaikka ei pensaissa tai kukkaistutuksissakaan mitään vikaa tietenkään ollut. Siellä siis oli pieni lehto, ei nyt järin suuri, kun se oli mahdutettava puutarhaan, mutta ihan viihtyisä ja sinne pääsi kuumuudelta suojaan. Seuraavaksi Edward kysyi Saeryoselinermayorshiwaleriernan nimeä, tai ilmeisesti hän oli unohtanut sen, kun se oli nopeasti vain mainittu. Ei se tosin enää tässä kohtaa yllättänyt, mutta kiitettävän moni muisti sen aika hyvin, eikä lyhenteenkään käyttäminen mitään haitannut. ”Saeryoselinermayorshiwalerierna, olen puuhaltia ja kuulun Ywannemalysadechiriongarathin sukuun… Mutta Saeryos käy hyvin, jos nimen muistaminen on vaikeaa, osa kutsuu minua sillä nimellä täällä.” Hän vastasi hymyillen ja kertoi koko nimensä sukunimeä myöten. ”Ja sinä taisit olla Edward, ellen väärin muista?” Hän vielä varmisti, koska sekin oli mainittu vain muutaman kerran ohi mennen ja sukunimeä hän ei ollut edes kuullut, jos tällä sellaista edes oli.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  33  34  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2019 Mahti roolipelit - suntuubi.com