Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja elämä eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli ei tarvitse erikseen tulla kysymään, mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osiosta löytyy myös tiivistettynä se, mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  350  351  352  353  354  355  356  357  358  359  360  361  362  363  364  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 08.04.2019
12:39
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YURI

Seremonia saatiin päätökseen juuri ja juuri, niin Rui alkoi jo hätäilemään, että mitähän seuraavaksi tapahtuisi. Emmehän me nyt ihan älyttömästi ohjelmaa olleet kehittäneet tanssiesityksen lisäksi, mutta ei sitä nyt ehkä ihan heti kuitenkaan. Eikä ruokakaan kyllä ihan heti seremonian kylkeen ollut tulossa. Sitä ennen olisi juomatarjoilua ja vieraiden kanssa juttelua, vaikka itse kyllä pelkäsin, että keskustelun aiheet olisivat aikalailla minun sukuni kohdalla siinä, että oliko Nobuyuki oikeasti Unno vai eikö ollut. No ei toki ollut, vaikka sisarus sitten olisikin, koska eihän äiti silloin vielä ollut Unno eikä Nobuyukin isä ole koskaan ollut Unno, mutta sukunimi nyt oli samantekevää siinä vaiheessa. Olisi ollut kuitenkin ihan mukavaa vaan kuulla sisarien ja vanhempien kuulumisia outojen draamojen sijaan, koska draamaahan tästä linnasta ei puuttunut ja sitä oli ihan liikaa jo omastakin takaa.

Yukimura puolestaan yritti saada rouva Sanadaa rauhoittumaan, koska eiköhän tanssit ja ruoka selviäisi aikanaan. "Aivan... Tietenkin... Mutta tilanne on uusi, joten olen ihan hermona..." Rui selitti, mutta seuraavaksi alkoi se saketarjoilu ja vieraat saivat juomansa. "Aiotko juoda omaasi?" kuului pian Jiron ääni jostain aika läheltä, mutta tämä näytti puhuvan Darialle. "Tietenkin aion, mene muualle pummimaan", Daria totesi Jirolle. "Saanko edes pohjat?" Jiro jatkoi epätoivoisesti. "No et saa", Daria totesi kuivasti asiaan. "Entä sinä? Aiotko juoda tuon?" Jiro jatkoi Ichirolle. "Aion ja vaikka en aikoisikaan, niin sinä olisit viimeinen, joka sen saisi... Olet niin rappiolla", Ichiro totesi. "Edes pohjat?" Jiro jatkoi. "No et saa", Ichirokin totesi. "Aikooko joku juoda sakeaan?" Jiro kyseli seuraavaksi ihan yleisesti ääneen. "Miksi Jiro yrittää pölliä muilta sakea?" Rui ihmetteli. "Varmaan siksi, koska on rappiolla", vastasin Ruille. "Hänen olisi varmaankin korkea aika tehdä ongelmalleen jotain", Rui totesi. "Se taitaa olla Jiron kohdalla jo vähän liian myöhäistä", sanoin siihen, koska ei Jirossa koskaan tapahtunut mitään, mikä johtaisi parempaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.04.2019
15:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Anastasia sai olla Nanakuman ja Komatsun kanssa keittiössä hoitamassa häätarjoilua, kun muut juhlivat, koska reilukerho. No okei, ei häntä nyt niin kovasti kiinnostanut, että harmitti jäädä paitsi. Sitten kuitenkin piti käydä tarjoamassa kutsuvieraille sakea, ja toki niille joita ei kutsuttu, mutta sattuivat nyt asumaan linnassa. Ruita selvästi hermostutti ja Yukimura yritti parhaansa mukaan rauhoitella tuoretta vaimoaan. Jiro taas yritti pummata muilta sakea, kun oli jo ehtinyt juoda omansa. Tämän sisaruksilta ei kuitenkaan herunut edes pohjia ja sitten Jiro jo kyseli, että jos joku ei halunnut sakea, niin hän voisi kyllä uhrautua. Niin ritarillista. Ana päätti olla kerrankin kiva ja hoitaa ongelman. ”Tulepas sankari vähän tänne.” Hän sanoi ja nappasi Jiroa toisesta korvanlehdestä ja kiskoi ulos salista, minkä jälkeen läimi tätä muutaman kerran korville. (?) ”Ja nyt käyttäydyt ihmisiksi, nämä ovat häät eivätkä mitkään sinun rymybileesi. Polttarit olivat ihan asia erikseen ja satuit ottamaan hatkat ennen niitä, joten nyt et ala järjestämään mitään kohtausta ja pilaamaan tunnelmaa.” Ana sanoi herttaisesti hymyillen. ”Tai muuten saat mennä pihalle leikkimään jääveistosta.” Hän lisäsi sitten pienen varoituksen perään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.04.2019
16:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
JIRO

Kun turhat seremoniat olivat ohi, oli vuorossa selvästi häiden paras osuus eli saketarjonta. Anastasia ja Nanakuma näyttivät hoitavan tarjoilua saken suhteen. "Yksi kuppi vaan, idiootti", Nanakuma totesi kuitenkin minulle ja läimi kättäni, kun olin nappaamassa toisenkin. "Älä nyt ole noin pihi. Kyllä sitä riittää", totesin siihen. "Toki riittäisi, mutta kupit on laskettu vieraiden ja muun porukan mukaan, joten mene muualle nillittämään. Eikä kyseessä edes ole mitkään ryyppäjäiset vaan häät, ellet sattunut huomaamaan", Nanakuma jatkoi. "Toki, mutta tuskin kaikki edes haluavat sakea. Ja äiti ainakin on raskaana taas, joten ei hänkään mitään halua. Voin juoda äitin puolesta", yritin. "Haiska paska, Jiro", Nanakuma totesi ja lähti vaan kalppimaan saketarjoilun kanssa. "Jatkoilla on sitten paree olla kunnon tarjoilut!" huikkasin perään. "Ei meillä ole jatkoja", Nanakuma vaan totesi. "Mitä?!" pääsi suustani siinä kohdassa epätoivoinen parahdus. No sehän tietäisi sitä, että saketarjoilu saattoi olla tässä, joten pakko oli saada lisää.

Lähdin sitten kiertelemään salia ja ensin eteeni sattui Daria, joka ei ollut vielä varmaankaan edes maistanut omaansa, mutta sisko oli niin pihi, ettei antanut edes pohjia. Myös Ichiro oli yhtä pihi. Mutta koska itsehän olin todella ritarillinen mies, niin voisin toimia vaikka saken maistajana, jos sakessa vaikka olisi myrkkyä, niin tarjouduin tehtävään. Kenelläkään ei kuitenkaan näyttänyt olevan tarvetta saken maistajaan, mutta sitten Anastasia saapui paikalle sanoen, että jonnekin piti tulla ja nappasi korvastani kiinni. "Kyllä huomioni olisi saanut hieman hellemminkin ottein", tokaisin Anastasialle, mutta seurasin perässä ulos salista. Käytävän puolella Anastasia alkoi kuitenkin vain läimimään, joten nappasin lopulta naista ranteista kiinni(?), jotta moinen loppuisi. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin vain paasaus, ettei kyseessä vieläkään ollut mitkään bileet vaan häät, vaikka polttarit erikseen olivatkin. "Mitkä polttarit? Miksi minua ei edes kutsuttu? Ei se nyt ollut syy olla kutsumatta, vaikken täällä enää asukkaan. Ja Nanakuma väitti, ettei ole edes jatkoja. Eikö muka ole? Jos ei ole, niin mistä kummasta minä sitten saan sakeni?" kyselin, koska ei kai kukaan nyt oikeasti kuvitellut, että häiden takia olisin tänne asti takaisin tullut? Mutta sitten jos en osaisi olla, niin saisin mennä pihalle leikkimään jääveistosta. "Älä nyt sinäkin ichiroidu. Riittää kun Ichirokin jaksaa olla noin lapsellinen typerine uhkauksineen. Mutta selvä... Lupaan olla kunnolla, jos saan edes suudelman sinulta tässä, heti ja nyt. Kunnon suudelma kielen kanssa. Sitten minusta ei ole enää harmia ja jos on, niin sitten voit jäädyttää minut ulos. Diili?" kyselin perään ojentaen toista kättäni diilin merkiksi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.04.2019
17:00
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Jiro valitti, että kyllä hänen huomionsa olisi hellemminkin saanut. ”Voi Jiro rakas, kun tuo on se syy, miksi meistä ei ikinä tullut mitään. Olet liian pehmo.” Anastasia vastasi hymyillen, vaikka toki niitä syitä löytyisi vaikka ja kuinka lisää, kun vaan alkoi luetella. Sitten Jiro järkyttyi, kun häntä ei kutsuttu polttareille ja ei se muka ollut syy, ettei hän enää asunut täällä. No kysy Yukimuralta ja Hyomalta, miksi sinut unohdettiin kutsua.” Anastasia laittoi ongelman reilusti muiden niskoille. Sitten Jiron seuraavaan huoleen, että Nanakuma oli sanonut, ettei jatkojakaan olisi. ”Aivan oikein, tämä ei ole mikään sinun kunniaksesi järjestetty tapahtuma. Ihmettelen vähän, jos sinut oikeasti edes kutsuttiin. Ja mitä Sakeen tulee, niin luulisi että osaat etsiä sakesi jostain muualta, jos se on ainoa mikä päässäsi pyörii.” Ana ilmoitti. Sitten ei saanut Ichiroitua ja käyttää lapsellisia uhkailuja. ”Minä en uhkaa. Se oli vaihtoehtoinen tapa kuluttaa aikaa, jos kunnolla käyttäytyminen ei kiinnosta.” Anastasia selvensi tilannetta. Jiro lupasi kuitenkin olla kunnolla, jos saisi kielisuudelman tässä ja nyt. ”Olet niin säälittävä. Luuletko todella, että uskallat suudella minua paleltumatta?” Anastasia kysyi leikkisästi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.04.2019
17:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
JIRO

"Mutta varmasti parempi vaihtoehto kuin Nanakuma koskaan. Hänhän haikailee vaan Nobuyukin perään. Eikö sinua kyllästytä olla aina kakkonen siinä kilpailussa? Voisit saada Nanakuman sijaan oikeasti miehen, joka arvostaisi sinua sellaisena kuin oikeasti olet. Eikä sinun tarvisi tyytyä toimimaan jonain lohtukorvikkeena Nanakuman kaltaiselle turhakkeelle, jota isänsäki pitää turhana kirouksena, jonka ainut oikea paikka on hauta. Ei kukaan häntä koskaan toivonut ja Nobuyukistakin hän on vain luuseri ja silti Nanankuma haikailee hänen peräänsä. Ja entä sitten se draama, joka selviää häiden jälkeen? Nanakuma ja Nobuyuki ovat oikeasti veljiä... velipuolia. Mutta jaksatko varmasti olla senkin draaman keskellä Nanakuman rinnalla? Voisit vain unohtaa Nanakuman... Ei hänestä oikeasti ole mieheksi. Hävisi syvivauvallekin", vastasin Anastasialle, kun tämä oli sanonut siitä, ettei meistä voisi koskaan tulla mitään, koska olin liian pehmo. Nanakuma oli pehmo, jos joku oli pehmo. Anastasia oli tuskin edes saanut Nanakumalta kertaa enempää ja joutuisi aina olemaan siinä suhteessa se ylimääräinen osapyörä, koska Nanakumaa kiinnosti oikeasti vain Nobuyuki. Minä voisin tarjota enemmän.

Mutta sitten polttareihin ja siihen, miksi minua ei kutsuttu. No sitä pitäisi kysyä Yukimuralta ja Hyomalta. "Kenties voisikin, mutta ei se muuttaisi enää mitään, joten parempi antaa menneiden olla ja keskittyä tähän hetkeen", tokaisin tullen samalla hieman lähemmäksi Anastasiaa. Sitten jatkoihin, joita ei kuitenkaan tulisi, mikä oli suuri sääli, koska jatkot olivat yksi osa häitä, mutta eihän kukaan sitä selvästikään ymmärtänyt. Anastasialle jäi myös mysteeriksi, että kutsuttiinko minua edes oikeasti. "Tietenkin... Olisihan se epäkohtaliasta tulla vaan kuokkimaan", vastasin siihen väliin, vaikka ei, ei minua henkilökohtaisesti kutsuttu. Vanhemmat ja Goro vaan, mutta olin lähtenyt mukaan joka tapauksessa, koska miksi ei. No sakea ei näköjään ollut tarjolla, mutta Anastasiaa sentään oli. Ei siis ihan hukkareissu kuitenkaan.

Anastasiasta puheenollen ja hänen uhkauksiinsa seuraavaksi, vaikka kovin hän väitti, ettei uhkauksia ollut. Se oli vaan vaihtoehtoinen tapa kuluttaa aikaa, jos kunnolla käyttäytyminen ei ollut vaihtoehto. "Aika kuivat vaihtoehdot... Olisi paljon parempiakin vaihtoehtoja", vastasin tullen taas hieman lähemmäksi sanoen kuitenkin ns. maksun siitä hyvästä, että olisin kunnolla. Pitäisihän siitäkin hyötyä kuitenkin jotenkin, niin olisi syytä olla kunnolla. Enkä ollut muutenkaan tehnyt muuta kuin pyytänyt lisäsakea. Ei se voinut niin väärin olla, eihän? Mutta vaatimukset olivatkin sitten säälittäviä ja sen jälkeen Anastasia kyseli jokseenkin ehkä jopa haastavasti, että luulinko uskaltavani suudella häntä paleltumatta. "Miksi en uskaltaisi", vastasin tuoden samalla käteni Anastasian lanteille(?) ja sen jälkeen työnsin tämän käytävän seinää vasten(?) tuoden molemmat käteni naisen molemmille puolille nojaten käsien avulla seinään Anastasian takana. Tulin lähemmäksi Anastasiaa sekä tämän kasvoja ja seuraavaksi toin omat huuleni Anastasian huulille suudelmaan(?), joka ei ollut mikään pikkupusu, vaan jotain aivan muuta... röyhkeä suudelma.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.04.2019
18:46
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Jiro kovin väitti, että oli kuitenkin Nanakumaa parempi, koska tämä haikaili vain Nobuyukia ja Ana joutui olemaan aina vain kakkonen siinä suhteessa. Ja Jirosta hän saisi muka jotenkin paremman miehen. ”Aivan varmasti, sinä et taida olla sen asian suhteen kyllä yhtään parempi vaihtoehto.” Anastasia huomautti, koska sittenhän hän olisi vain yksi Jiron monista muista, joten miten se yhtään parempi ratkaisu olisi? Sitten Jiro oli kovin tulossa jo päälle ja työnsi Anastasiaa seinää vasten uhoten, että miksei hän nyt suudella uskaltaisi. Ja sitten hän painoi huulensa Anastasian huulille ryöstääkseen sen itselleen lupaamansa suudelman. Anastasia vastasi siihen kietoen käsiään Jiron ympärille. (?) Hän antoi jäätävän kylmyyden levitä itsestään Jiroon, itsepä tämä tätä oli niin kovasti kerjännyt. Nyt saisi sen verran jäisen suudelman, ettei sitä ihan heti unohtaisi. (?)

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.04.2019
18:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
JIRO

Anastasia epäili selvästi sitä, että minä olisin parempi vaihtoehto kuin Nanakuma, mutta en kyllä ymmärtänyt, että miksi. Kuka tahansa olisi parempi vaihtoehto kuin Nanakuma. Tai no... riippui keneen vertasi, mutta eihän Nanakumasta ollut miestä kenellekään, kun oli niin rassukka. "Turhaa epäilet, tykkäät kuitenkin", tokaisin vaan Anastasialle, minkä jälkeen pääsimme siihen suudelmaan. En jostain syystä ollut uskonut saavani minkäänlaista vastausta, mutta Anastasia vastasi suudelmaan ja kietoi käsiään ympärilleni. Laskin puolestani käteni tämän lanteille(?) uudestaan ja hivutin toista kättäni Anastasian takapuolen kohdalle(?). Tosin aika pian sen jälkeen suudelma alkoi tuntumaan todella kylmältä ja hyiseltä. Tuntui, että aivotkin jäätyisivät päähän (onks sulla aivot muka XD). Alkoi tuntumaan todella kohmeiseltakin ja lopulta oli pakko irrottautua, sen verran kylmä alkoi tulemaan. "Onko suudelmasi aina yhtä kylmiä vai olenko vaan poikkeus?" päätin kysyä, vaikka no... ehkä sen ei pitäisi yllättää. Se kuitenkin yllätti, että naiset rakastuivat aina vääriin miehiin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.04.2019
19:14
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Jiro melkein jo ehti innostua ja alkoi lääppimään Anastasian takapuolta. Lopulta tämä taisi tajuta, että henki lähtisi, jos tätä menoa jatkaisi, ja tämä vetäytyi suudelmasta. Sitten tämä kysyi, olivatko Anan suudelmat aina yhtä kylmiä vai oliko hän vain poikkeus. ”Minähän varoitin sinua etukäteen, ei se ole minun syyni, jos et usko.” Anastasia puolustautui päästäen irti Jirosta. ”Sinun pitäisi varmaan mennä hakemaan jotain lämpimämpää seuraa, minun kanssani leikkiminen koituu useimmiten turmioksi.” Anastasia sanoi sitten kylmästi hymyillen. Hän ei ollut mikään helppo hoito millaisiin Jiro oli tottunut, hän paini aivan eri sarjassa. Hänen leikkinsä eivät sopineet moisille herkkiksille. ”Minun pitäisi palata nyt töihin, joten jos sopii…” Hän sanoi ja työnsi Jiron kauemmas itsestään (riippuen miten kauas se oli ite jo karannu XD).

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 08.04.2019
19:27
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
JIRO

Anastasia vastasi vain, että oli varoittanut kylmistä suudelmistaan jo etukäteen, ettei se hänen vikansa silloin ollut. "No, mutta tulipahan kokeiltua. Oli sen arvoista kuitenkin", totesin siihen, vaikka olisihan se voinut paremminkin päättyä. Siitä Anastasia jatkoikin, että pitäisi varmaan etsiä lämpimämpää seuraa, koska hänen seuransa koitui useimmiten turmioksi. "Sääli Nanakumaa", totesin asiaan, mutta kai sitä pitäisi tyytyä johonkin toiseen. Ainut vaan, että suurimmaksi osaksi naiset olivat sisariani. Tosin seuraavaksi Anastasian pitäisi jo palata töihin ja työnsi minut kauemmaksi itsestään. "Eikö tuo nyt ole hieman epäreilua? Toiset bilettää ja sinun pitää raataa keittiössä", totesin seuraavaksi. "Parempi sekin on kuin kuluttaa aikaansa kaltaisesi idiootin kanssa", kuului seuraavaksi takaani Nanakuman ääni. "Kappas vain... Sinäkin saavuit paikalle juuri parahiksi todistamaan petosta", totesin vain Nanakumalle. "Mutta samapa kai tuo, kun itse panet Nobuyukia joka tapauksessa", jatkoin. "En kyllä tietääkseni", Nanakuma vastasi. "Näkeehän sen jo tuosta punoituksestasi. Myönnä pois vaan", sanoin Nanakumalle.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 09.04.2019
17:34
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Jiro pohti vielä elämän epäreiluutta, kun toiset biletti ja Anastasia teki töitä keittiössä. ”Kutsutko tuota biletykseksi?” Anastasia kysyi, koska lähinnä siellä oli vain messuttu ja juotu sivistyneesti sakea ja tällä hetkellä seurusteltiin uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Sitten Nanakumakin pääsi paikalle kertomaan mielipiteensä Jiron seurasta ja Jiro päätti kertoa tälle, että häntä petettiin. ”Miten röyhkeää, ei se ollut pettämistä, se oli opetus.” Anastasia sanoi, hän vain iski takaisin, kun Jiro hyökkäsi hänen kimppuunsa. Sitten Jiro muisti, ettei Nanakumalla ollutkaan varaa loukkaantua jos häntä petettiin, kun hän itse pani Nobuyukin kanssa. Nanakuma kiisti, mutta Jirosta tämän punastus paljasti kaiken. Saattoi se suuttumisestakin johtua, siinähän Nanakuma oli lyömätön.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 09.04.2019
18:00
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
JIRO

Anastasia kyseli biletyksestä sen verran, että kutsuinko moista bilettämiseksi. "Niin no... Onhan se ehkä hieman väärä nimitys tuolle mouruamiselle... Olet oikeassa, no virheistä oppii", totesin perään. Sitten kuitenkin Nanakumaan, joka sattui paikalle, kun oli kaiketi tulossa tyhjän tarjottimen kanssa takaisin keittiön suunnalle. Mutta hän jäikin tähän valittamaan, koska Nanakuman logiikka oli se, että aina piti valittaa. Mutta siitä pettämisiin, jota tässä tapahtui tai ei tapahtunut, mutta Nanakuman oli paha valittaa siitä, koska itse pani Nobuyukin kanssa. Anastasia kuitenkin puolustautui pettämisistä sen verran, ettei kukaan mitään pettänyt, koska kyseessä oli ollut vaan opetus. "No kuulostaa se ainakin paremmalta kuin pettäminen", totesin siihen. "Mutta ihan niin kuin Nanakumalla olisi varaa valittaa, kun eihän sinulla ole muita kuin Anastasia ja hänkin vain säälistä, kun ei viitsi jättää noin raasua miestä yksin", totesin perään vielä Nanakumalle. "Puhu vain omasta puolestasi, Jiro", Nanakuma sanoi asiaan. "Tokitoki", sanahdin siihen.

"Mikä kokous teillä on menossa?" päätti sitten vielä Zelfakin kysyä, kun pääsi paikalle ollen menossa... johonkin... kai. "Ei mikään... Pohdimme vaan pettämisen ja opetuksen häilyväistä rajaa sekä sitä, onko Nanakumalla oikeasti varaa valittaa, kun panee kuitenkin itse Nobuyukin kanssa", selvensin vielä perään. "Enkä pane!" Nanakuma ärähti siihen. "Niin niin, et tietenkään", vastasin siihen huolettomasti. "Mutta tosiaan... Melkein jo unohdin... Mutta tässä, Zelfa", menin asiasta toiseen kaivaen kimononi kätköistä miekan tai oikeastaan vain sen osan, mistä pidettiin kiinni, koska miekassa ei ollut terää ollenkaan. "Tosi hauskaa, Jiro... Missä se oikea miekka on?" Zelfa kyseli muistaen selvästi sen, mistä olikaan kyse. "Tässä se on. Et sanonut, että miekassa pitäisi olla terä, joten siinäpä se ja tässä vielä tien poskesta löytämäni juomat. Olemme sujut", tokaisin Zelfalle tyrkyttäen sitä miekan päätä ja pohjia jostain pullonpohjallisesta Zelfalle, joka otti ne lopulta vastaan hetken toljotuksen jälkeen. "Sinähän vitsailet, vai mitä?" Zelfa totesi kuitenkin katsoen saamaansa miekan kahvaa ja pullon pohjalla olleita pohjia hetken aikaa. "En ollenkaan... Kerrankin olen niin rehellinen kuin mies vaan voi olla. Minulla ei siis ollut varaa tuon parempaan miekkaan ja sen sai alennuksesta, koska kukaan muukaan ei sitä välittänyt ostaa. Ymmärrän kyllä, että miksi ei, mutta onneksi minä ostin sen ja nyt se on sinun. Ei kestä kiittää", jatkoin Zelfalle, joka laski sen pullon käsistään sille Nanakuman tarjottimelle. "Mitä kuvittelet minun tekevän jollain rämällä kämämiekalla, jossa ei ole edes terää?" Zelfa kauhistui. "No en minä tiedä... Se on ihan sinun päättetävissä oleva asia", vastasin Zelfalle. "Mutta näkyillään. Nanakumalla ja Anastasialla kun taitaa olla seuraavaksi aviokriisi ja et itsekään näytä tyytyväiseltä, että heihei", totesin ja lähdin takaisin saliin. "Ei meillä ole mitään aviokriisiä!" Nanakuma uusi perään. "Totta, siihen vaatisi avioliiton, johon kaltaisesi luuseri ei koskaan pääse. Lapsetkin jää äpäröiksi!" huikkasin Nanakumalle. "Omasi ovat äpäröitä!" Nanakuma huusi. "Kumma ettei hedelmiä", vastasin vaan ja heilautin kättäni jatkaen matkaani ovelta syvemmälle saliin

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 10.04.2019
16:47
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ANASTASIA

Kun Jiro ja Nanakuma olivat aikansa vängänneet siitä, että oliko tässä petetty ketään ja oliko Nanakumalla varaa valittaa siitä, vaikkei edes ollut valittanut, kun itse nai Nobuyukin kanssa, muttei kuitenkaan nainut, niin Zelfakin tuli paikalle ihmettelemään. Jiro sitten selitti hänellekin tämän asian ja Nanakumalla paloi taas pinna. Kas kummaa, kun Jiron kanssa ei yleensä kellään palanut pinna. Ai niin, ne työt. Anastasia oli jo menossa takaisin keittiöön, kun Jiro muisti jonkin asian Zelfalle ja sitten tämä antoi Zelfalle miekan kahvan ja jonkun pullon, jossa oli tilkka jotain epämääräistä nestettä sisällä. Ja nyt he olivat sujut. Ei Anastasia tiennyt, että mistä, mutta Zelfa oli selvästi eri mieltä. Hän ihmetteli ääneen, että mitä hän sellaisella romumiekalla teki, jossa ei ollut edes terää. ”No ainakin Hoshiyomi varmasti arvostaisi sitä enemmän…” Anastasia totesi huvittuneesti, Zelfan ilme oli sen verran mainio pidellessään miekan kahvaa kädessään. Sitten Jirolle tuli vielä kiire, mutta vielä hän ehti huudella Nanakumalle typeryyksiä. ”Älä välitä jostain Jirosta, hän on idiootti.” Anastasia sanoi Nanakumalle ja lähti kohti keittiötä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 10.04.2019
17:17
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NANAKUMA

Kun Jiro oli ollut taas tarpeeksi Jiro, niin seuraavaksi paikalle saapui Zelfa, joka oli vähintäänkin yhtä tollo niin kuin Jiro paitsi, että Jiro oli pahempi. Jiro jatkoi sitten Zelfallekin, että mitä tässä oikein tehtiin ja väitti taas kovasti, että minä panin Nobuyukin kanssa. Mutta sitten se jäi siihen, että Jirolla olikin jotain Zelfalle ja tämä sai Jirolta miekan kahvan ja jonkun pullon epämääräisen nesteen kera. Miekkaa Zelfa kyllä kummasteli ääneen, mutta pullon litkuineen Zelfa lähinnä vaan laski pitämäni tarjottimen päälle. Anastasia puolestaan totesi Zelfalle kuitenkin, että Hoshiyomi saattaisi arvostaa terätöntä miekkaa enemmän. Niin no, jos tuollakin miekalla oli yhtä epäonnekas kohtalo Hoshiyomin peppureijässä, niin eipähän ainakaan olisi yhtä terävä. Vaikka varmasti epämukava joka tapauksessa, mutta ei ollut ongelmani. "Miksi kukaan arvostaisi terätöntä miekkaa? Eihän tällä voi tehdä mitään... Ei edes miekkapornoa", Zelfa valitti. "Surku", totesin siihen vain kuivasti. "No on se surullista. Miekka parka, kun on ihan hyödytön romu... No ehkä se kirjatukena menee... Jos minulla siis olisi kirjoja. Sinä voit vaikka saada sen", Zelfa ilmoitti ja tyrkytti miekkaa seuraavaksi minulle. "En tee sillä mitään. Heitä se pois, jos se on turha. Niin yksinkertaista se on", totesin vaan Zelfalle ottamatta moista vastaan. Jiro puolestaan päätti seuraavaksi kuitenkin lähteä, mutta ei voinut ennen kuin oli saanut huudella minulle, mikä ärsytti kyllä. Zelfa päätti tosin myöskin lähteä rämämiekkansa kanssa, mutta pullon hän kyllä jätti minulle. Anastasia puolestaan totesi vain, ettei Jirosta kannattanut välittää, koska hän oli idiootti. "Surullista hänen kannaltaan", vastasin ja lähdin myöskin keittiölle, jossa tyhjäsin sen Jiron Zelfalle antaman pullon sisälmykset ikkunasta ulos. "Ai niin, sellaista vielä, että missä te sitä sakea säilötte nykyisin?" kuului ovelta Jiron ääni. "Painu nyt jo helvettiin!" ärähdin ja viskasin Jiroa sillä kädessäni olevalla pullolla päähän niin, että se särkyi osin ja hajosi tuhannen päreiksi tiputtuaan lattialle. "AI! Mitä helvettiä!!" Jiro huusi pidellen päätään seuraavaksi. "No sitä helvettiä!" ärähdin Jirolle.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 10.04.2019
18:41
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
GORO

Jos Goro oli kuvitellut, että hänen elämänsä ei ainakaan voisi enää mennä enempää pilalle, niin hän oli ollut pahasti väärässä. Koska sitten Jiro palasi kotiin. Olkoonkin, että hän voisi itse muuttaa pois ja yrittää edes saada taas jotenkin elämänsä kasaan. Sen sijaan, että toimitti tyhjää vanhempiensa nurkissa. No sentään se hyöty Jirostakin oli, että alkoi kummasti motivoida joku muu asuinpaikka, ettei tätä tarvinnut sietää. Ei Goro kuitenkaan ollut mitään aikaiseksi saanut, hän oli vain säälittävästi maannut kotona ja yritti jotenkin päästä irti ryyppyputkesta, johon oli ajautunut. Koska ei hänestä tällaisena ollut mitenkään asumaan omillaan, joten jotenkin elämä piti saada kasaan ensin. Eli päästä irti alkoholista. Se oli vain vaikeaa, kun se tuntui olevan ainoa tapa päästä irti siitä paskasta, mitä elämäksikin joku saattoi kutsua.

Sitten oli tullut kirje, eli kutsu Yurin häihin. Goro ei alkuun ollut menossa, koska ei tahtonut mennä pilaamaan siskonsa häitä. Hän ei uskonut, että jaksaisi esittää, että kaikki oli ihan hyvin, ettei Yurin tarvinnut häitään viettää sitä asiaa murehtimalla. Hänellä oli itselläänkin ollut aivan tarpeeksi rankkaa ja oli hienoa, että hän oli päässyt aloittamaan uudestaan ja löytänyt Takeshin (kai se oli Takeshi XD) jälkeen jonkun toisen. Mutta äiti ei antanut muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä mukaan, koska kyse oli kuitenkin Yurin häistä ja se tekisi jollain logiikalla Gorollekin hyvää.

Täällä sitä sitten oltiin ja turhaan Goro oli murehtinut, että Yuri joutuisi hänen takiaan murehtimaan. Koska äiti osasi aiheuttaa sitä murehdittavaa ihan itsekin. Mutta alun ongelmista kun selvittiin, hääseremonia pääsi alkuun ja Yurin ja tämän uuden miehen häiden lisäksi Rokuron pomo meni myös naimisiin. Goro ei edes tiennyt, että Rokurokin oli täällä, okei hän ei edes ollut varma, missä he olivat. Koska hänen keskittymiskykynsä oli aika olematon. Häissä toki tarjottiin seremonian yhteydessä sakea, ja hetken Goro mietti, että jättääkö juomatta vai ei, koska olisi se epäkohteliasta ja kyseessä oli vain yksi kuppi, eli ei siitä nyt seuraisi välttämättä mikään uusi putki. Sitten Jiro alkoi pummia muiden sakea ja se ratkaisi asian ja Goro joi omansa ihan vain siksi, ettei Jiro saisi. Sitten varsinainen seremonia oli ohi ja vuorossa oli kai jotain rupattelua ja hääpareja käytiin onnittelemassa vuoron perään.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 10.04.2019
19:00
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ICHIRO

Anastasia oli tullut hakemaan Jiron mukaansa ja olin ihan tyytyväinen, että joku muukin välillä, ettei aina tarvinnut itse hoitaa Jiron ongelmaa. Jiro kiskottiin siis korvasta mukaansa käytävälle eli ainakin sai olla hetken rauhassa Jiron ongelmilta. Tosin jonkin ajan päästä Jiro tuli takaisin saliin ja Zelfakin oli tullut jostain, mutta Jiro ei näyttänyt kauaa viihtyvän täällä, koska oli jo seuraavaksi menossa taas pois salista. "Mitä sinulle nykyisin kuuluu?" kyselin Darialta vierässäni, kun emmehän me olleet kuitenkaan hetkeen nähneet. "Pääsin eroon vihdoin ja viimein siitä huithapelista", Daria totesi kuivasti katsomatta edes minuun. "Ai miehestäsi?" kysyin siinä kohdassa. "Juuri siitä... Turha vätys koko äijä..." Daria totesi. "Ei kai nyt sentään ihan noin turha?" pääsi suustani. "Ei... mutta valitettavasti vielä turhempi. No ei toki Jiron kaltainen juntti, mutta aika lähellä", Daria lisäsi. Vai, että sellaista. "No, mutta hyvä, että pääsit eroon hänestä", vastasin. "Sille siis..." Daria totesi, nosti hieman sakekuppiaan ja joi sen tyhjäksi.

Mutta joka tapauksessa seuraavaksi silmiini osui Goro, joka hänkään ei kyllä näyttänyt siltä, että olisi juhlafiiliksellä. Tai no siis... Daria ei koskaan näyttänyt siltä, mutta en ollut varma, koska viimeksi olisin Goron noin... yrmeänä nähnyt. "Koska viimeksi olet Goron muuten nähnyt?" kyselin Darialta. "Siis tätä ennen vain? No en kuule muista... sinänsä edes kiinnosta", Daria lisäsi jotenkin hiljemmalla äänen sävyllä perään loput ikään kuin vain itselleen olisi lopun lauseen sanonut. "Selvä..." totesin vaan siihen, mutta jatkoin siitä matkaani Goron luo, koska en itsekään ollut pitkään aikaan nähnyt häntä ja Darian vastaus ei avannut mitään, joten olisi toki kiva kuulla hänenkin kuulumisiaan. "Viime kerrasta onkin jo aikaa, joten... No mitä arkeen kuuluu?" kyselin Gorolta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 11.04.2019
16:33
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
GORO

Goro havahtui ajatuksistaan taas tähän hetkeen, kun Ichiro tuli hänen luokseen. Veli ilmoitti ensin, että viime kerrasta oli aikaa. No taisi siitä tosiaan olla, ei Gorokaan muistanut, koska viimeksi olisi nähnyt Ichiroa. Sitten Ichiro kysyi, mitä Goron arkeen kuului. No ei niin sitten yhtään mitään. Goro yritti nyt kuitenkin ryhdistäytyä ja olla ottamatta omia ongelmiaan esille. Koska eivät ne nyt muille kuuluneet ja ei hän halunnut latistaa juhlatunnelmaa kertomalla mitä hänen arkeensa todella kuului. ”Mitäpä siihen nyt kuuluisi, ei mitään erityistä. Työt ovat pitäneet kiireisenä.” Goro valehteli, koska hitot hänellä enää edes ollut töitä ja häntä ei pitänyt kiireisenä yhtään mikään, hyvä jos nousi päivän aikana sängystä ylös. Eikä varmaan olisi, jos äiti ei jossain kohtaa olisi aina tullut patistamaan häntä pystyyn. ”Mitä sinulle kuuluu? Oletko vielä Asunan kanssa?” Goro vaihtoi puheenaihetta Ichiroon, koska hän ei halunnut valehdella omasta elämästään tämän enempää. Tosin Goro katui kysymystä saman tien, koska Ichiro saattaisi kysyä hänen perheensä kuulumisia seuraavaksi. Ja mitähän hän siihenkin vastaisi? Että hienosti meni?

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 11.04.2019
17:05
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ICHIRO

Ei Goron arkeen mitään ihmeellistä kuulemma kuulunut, mutta työt pitivät kuitenkin kiireisenä. "Sinulla sentään on sellainen tai ainakin siitä maksetaan", vastasin Gorolle. Kyllähän täälläkin nyt työtä piisasi itse kullekin, koska hommat eivät hoitaneet itseään. Ei niistä kyllä kukaan palkkaa saanut ja muutenkin varat olivat koko ajan vaan hupenemaan päin. Mutta sitten minun kuulumisiin ja olenko vielä Asunan kanssa yhdessä. "No täytyy ainakin myöntää, että elämä täällä on ollut täysin toisenlaista, kun silloin oman perheen kesken, kun vain asui. Ja jos ihan totta puhutaan, niin vanhaa elämää on kyllä hieman ikävä. Täällä taas ei hirveästi juuri tapahdu tai jos tapahtuu, niin se on jotain aivan muuta kuin odotat. Aina on ties mitä draamaa ja ongelmaa, mutta kai se vaan on sitä, kun linna on täynnä niin toisistaan poikkeavaa porukkaa. Mutta no, jos tilanteen ottaa huomioon, niin ihan hyvää kai kuuluu", vastasin vielä. "Mutta mitä Asunaan tulee, niin emme. Erosimme joku aika sitten vielä, kun olimme Osakassa. Meillä ei vaan enää oikein synkannut enää... Tai oikeastaan pitkään aikaan. Harue lähti samalla Asunan matkaan, mutta Juri jäi... tai tuli takaisin minun luo. Mites oma perhe-elämäsi?" kyselin loppuun, koska kai se oli ihan reilua tasapuolisuuden nimissä kysyä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 11.04.2019
17:57
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
GORO

Ichiro totesi vain, että Gorolla sentään oli työ, josta maksettiin. No ei ollut enää ja tiedä sitten miten paljon ne peltotyöt nyt noin ylipäänsä palkkaa tuottivat, kun suurin osa tuotosta meni yleisiin veroihin ja kylälle jäi itselleen aika niukasti mitään. Etenkin sodan aikana, kun verotus sen kun kiristyi. No nyt ei toki ollut sitäkään vähäistä tulonlähdettä, mutta niin hän nyt oli jo mennyt Ichirolle valehtelemaan. Ichiro myönsi sitten, että täällä asuminen oli aika toisen laista mitä hänen aikaisempi elämänsä. Ja ilmeisesti sitä vanhaa elämää oli ikävä, no samoin oli Gorolla… Linnalla kuitenkin tuli jatkuvasti draamaa ja ongelmia, koska porukkaan kuului niin paljon erilaisia otuksia. Muuten Ichirolle kuitenkin kuului ihan hyvää. ”Ei kai mikään tänne pakota jäämään, kai nyt olet vapaa lähtemään, jos siltä tuntuu?” Goro kysyi sitten.

Sitten Asunaan ja he olivat siis eronneet joku aika sitten ja samalla Harue lähti äitinsä matkaan, Juri oli kuitenkin palannut isänsä luo asumaan. Syy oli se, ettei Ichirolla ja Asunalla vain enää synkannut. ”Niin no ei kai sille mitään sitten mahda, jos kummallakin on epämukava olla suhteessa.” Goro myönsi, mistä tietenkin päästiin Goron perheeseen. ”Hyvin…” Goro aloitti ja tunsi sitten taas kyyneleet silmissään ja käänsi katseen pois. ”Olkoon, ei tästä mitään tule. Perheeni kuoli tulipalossa muutama kuukausi sitten. Minulla mitään työtä enää ole ja asun vanhempien nurkissa, kotona olen maannut ja ryypännyt ja toimittanut tyhjää. Ei ollut tarkoitus valehdella, mutten olisi halunnut latistaa kenenkään tunnelmaa, nyt on kuitenkin Yurin häät… mutten pysty valehtelemaankaan, että kaikki olisi muka hyvin.” Goro sanoi sitten, kun ei valehtelu enää uskottavasti olisi onnistunut, kun perhe oli otettu puheeksi.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 11.04.2019
18:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ICHIRO

"Ei tietenkään pakota. Olen täällä ihan omasta vapaasta tahdostani, kuten kaikki muutkin. Olen täällä kai lähinnä siksi, ettei ole enää mitään entistä elämää, johon voisi palata. Sota pakotti siirtymään toisaalle ja sitten päädyimme tähän porukkaan", vastasin siihen, että kai nyt olin vapaa lähtemäänkin täältä, jos ei napannut. Ei tämä mikään unelma ollut, pakkohan se oli myöntää, mutta parempi tämäkin oli kuin ihan tyhjän päällä olla ja asua. Ja miten täysin kodittomana nyt olisi lapsiakaan voinut kasvattaa? Oli oikeastaan ollut tuurin kauppaa, että olimme tavanneet Yukimuran siinä majatalossa ja hän oli ehdottanut mukaan tuloa. Muuten olisimme varmaankin vieläkin siellä majatalossa tai vielä pahempaa... taivasalla odottamassa jotain toista ihmettä.

Mutta kuitenkin Asunan ja minun surkeaan avioliittoon, jota se oikeastaan alkoi olemaan samantien, kun naimisiin vaan päädyimme. Oli oikeastaan ollut saavutus, että se kesti vuosia ennen kuin vasta tajusimme, ettei tästä oikeasti tule mitään. Avioliiton aikana tapahtuneita syrjähyppyjä taas oli ollut pari muutakin Jiron lisäksi, joka taas oli sellainen suhde, etten itsekään ymmärrä, mitä oikein ajattelin. Pari muutakin syrjähyppyä olivat miehiä, mutta ne olivat olleet vaan yhdenillan juttuja eikä Asuna saanut sellaisista koskaan tietää eikä kukaan muukaan sen koommin. Että aikalailla valheellisella pohjallahan se koko avioliitto oli ollutkin noin niin kuin heti alettuaan. Goro kuitenkin myönteli vain, ettei sille kai mitään mahtanut, jos tunsi olonsa kurjaksi kurjassa suhteessa. "Eipä oikeastaan... Mutta se nyt on mennyttä joka tapauksessa", totesin perään, koska en oikein jaksanut jauhaa tai muistella typeriä kömmähdyksiäni ja ajatusperiäni niiltä ajoilta sen enempää. Oli virhe mennä naimisiin Asunan kanssa, mutta onneksi avioliittokaan ei kuitenkaan ollut pysyvä ja se virhe on nyt korjattu, joten ei siinä sen enempää ole puhuttavaakaan.

Seuraavaksi Goron perhe-elämään ja ilmeisesti hyvin meni. Tai ei sitten mennytkään, kun se "hyvin" nostatti kyyneleetkin silmiin. Olin juuri kysymässä, että mitä olikaan tapahtunut, kun Goro sitten iski täyslaidallisen pöytään, että perhe olikin kuollut jo muutama kuukausi sitten eikä töitäkään oikeasti ollut ja Goro asui vanhempiemme nurkissa ryypäten päivät läpeensä. Sitten hän jatkoi, ettei toki ollut tarkoitus valehdella, mutta ei vaan halunnut latistaa häiden tunnelmaa. Valehtelu ei vaan oikein ollut enää mahdollisuus. "Täytyy myöntää, että tuo vetää kyllä hiljaiseksi... Olen pahoillani puolestasi... Tuohan kamalaa... Todella pysäyttävää..." sain vain suustani, koska... no olihan tuo nyt hirveää menettää koko perheensä tulipalolle tai no tietenkin noin niin kuin ylipäätäänkin se oli kamalaa. Ei sellaista toivoisi kenenkään kohdalle sattuvan. Mitä sitten häiden tai tunnelman latistumisiin, niin tietenkinhän se laskisi tunnelmaa, mutta ei kai kukaan voinut elää ikuisuuksia yksin tuollaisen asian kanssa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 12.04.2019
14:20
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
GORO

Ei mikään toki Ichiroa pakottanut täällä pysymään, mutta ilmeisesti muitakaan vaihtoehtoja, tai ainakaan parempia, ei ollut. Ja sota oli pakottanut Ichiron ja ilmeisesti myös Yurin ja Rozun tänne. Koska Rokuro oli täällä Yukimuran takia ja Nanakuma Nobuyukin. Tiedä sitten miten he oikeasti olivat tänne kaikki päätyneet. Kuitenkin Ichiron ja Asunan suhteen päättymiseen, että eipä sille oikein mitään voinut, jos yhdessäelo ei sujunutkaan, ikävää se vain oli nyt lasten takia, kun joutuivat eroon toisistaan ja toisesta vanhemmastaan. Ichiro ei kuitenkaan välittänyt puhua asiasta kauheasti enempää ja kyllä Goro ymmärsi, ei hänkään olisi välittänyt alkaa avaamaan omia ongelmiaan.

Valitettavasti vain Ichiro kyllä huomasi Goron reaktiosta, ettei tässä ihan niin hyvin mennyt, kuin hän väitti. Ja oli Ichiro kuitenkin Goron isoveli, joten hän katsoi sitten parhaaksi kertoa miten asiat oikeasti oli, eikä yrittää korjata tilannetta jollain toisella hätävalheella. Pahemmin se vain olisi asiaa sotkenut. Ichiro meni sen jälkeen aika hiljaiseksi ja vaikeaksi, eikä ihme. Lopulta hän myönsi, että sanattomaksi veti ja otti osaa Goron menetykseen. ”No se on mennyttä ja pitää vain jotenkin jatkaa eteenpäin…” Goro totesi pyyhkien silmäkulmia kimonon hihaan ja yritti ryhdistäytyä. ”Anteeksi, taidan käydä ulkona…” Hän sanoi sitten ja lähti salista, ennen kuin joutuisi keskustelemaan aiheesta jonkun muun sukulaisen kanssa. Oli ehkä ollut virhe tulla tänne.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  350  351  352  353  354  355  356  357  358  359  360  361  362  363  364  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2019 Mahti roolipelit - suntuubi.com