Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja elämä eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli ei tarvitse erikseen tulla kysymään, mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osiosta löytyy myös tiivistettynä se, mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  350  351  352  353  354  355  356  357  358  359  360  361  362  363  364  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 12.04.2019
14:39
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ICHIRO

Goro totesi lopulta vain, että mennyttähän se nyt vaan oli ja että eteenpäin pitäisi jatkaa vain. Niin no ei sille nyt tietenkään mitään enää voinut, kun eivät kuolleet nyt henkiin kuitenkaan heränneet, että jotenkin asian yli pitäisi päästä, vaikka sitä ei koskaan hyväksyisikään täysin. Paitsi, että olihan kuolleista nouseminen mahdollista. Ne pari uutta naista... tai toinen heistä osasi herättää kuolleita henkiin. Tai siis niin nainen oli väittänyt, mutta sitä ei koskaan todistettu todeksi ja itse olin hieman epäilevä moisien taitojen suhteen muutenkin. Että ehkä turhaa toivoa oli turha alkaa herättämään. Riitti jo, että Yashamaru eli turhassa toivossa Hotarubinsa suhteen. Ja, kun otti huomioon, että hehän kuolivat tulipalossa muutenkin, niin ruumiissa tuskin olisi paljoa eloon herätettävää. Lisäksi kuolemasta oli jo pari kuukautta muutenkin, että ei siinä paljoa kuolleista herättäjätkään mitään tekisi, jos se nyt edes olisi mahdollista. Tosin seuraavaksi Goro jatkoi, että hän kävisi ulkona. "Selvä..." sain vaan suustani, kun tämä jo lähti.

"Mikä kiire Gorolle oikein tuli?" kuului seuraavaksi Yurin ääni aika läheltä. Hänelle nyt ei ainakaan ollut syytä kertoa asian laitaa, koska sitten hän vaan murehtisi sitä. "Vessaan", vastasin Yurille. "Tosiaanko? Itkettävätkö vessat yleensäkin?" Yuri kyseli. "Ei käsittääkseni... Mistä ihmeestä puhut?" kysyin puolestani kääntyen Yuriin päin. "Minusta Goro näytti jotenkin surulliselta... Onko kaikki varmasti hyvin?" Yuri jatkoi eli taas mentiin. "Kyllä, kaikki on hyvin. No hänen koiransa kuoli pari päivää sitten. Oli kuulemma rakas karvaturri, mutta eiköhän se siitä lähde. Surullistahan se toki on, mutta ei tässä mitään sen vakavempaa kuitenkaan onneksi ollut", valehtelin Yurille. "Koira? En tiennytkään, että Gorolla olisi ollut koira", Yuri vastasi. "En minäkään, mutta rauha sen koiran sielulle", jatkoin loppuun toivoen, että Yuri antaisi vain olla.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 12.04.2019
19:52
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YURI

Ilta alkoi lähestymään pikku hiljaa, vaikka tarkasta ajasta en ollutkaan varma(?). Mutta häät olivat kuitenkin kaiken kaikkiaan olleet mahtavat ja onnistuneet, vaikka äitini aiheuttama draama kyllä jäytikin mielessäni edelleenkin. Kyllä sitä pitäisi pohtia hieman tarkemmin, koska tuskin isäkin valehteli ihan vaan äitin takia moisesta. Mutta en ollut varma halusinko oikeasti mennä pilaamaan asialla kenenkään tunnelmaa, kun juhlat olivat muuten olleet mukavat. Rokuro oli esittänyt tanssiesityksensä ja Gennosuke oli hoitanut huilun soiton taustalla. Lopun oli kruunannut mahtava juhlaruoka, joka oli ollut taivaallisen hyvää ja nyt jokaisella oli varmasti kupu pulleana(?). Loppuaika oli myöskin mennyt mukavasti jutellen niitä ja näitä perheen jäsenten kera sekä muidenkin. Oli juhlien aikana myös tapahtunut uusia järjestelyjäkin sen suhteen, että Wakasa oli päättänyt haluta itsenäistyä ja ottaa vastuun omasta elämästään ja pyytänyt ilmeisesti Takaraa lähtemään kanssaan, mutta en ollut vielä antanut siunaustani sille idealle. Sen lisäksi Jiron kauhukakaroille oli saatu uusi paikka, koska vanhemmat olivat luvanneet ottaa heistä vastuun.

"Selvä... Olen valmis kuuntelemaan koko stoorin siitä, miten Nobuyuki oikein mahtaa olla poikasi ja mikä tämän asian laita nyt oikeasti on", totesin lopulta äitilleni, koska pakko se oli selvittää jossain kohdassa kuitenkin. "Ehdottaisin myös, että olisi varmaankin syytä kerätä kaikki osapyörät kasaan ennen kuin alat selittämään mitään. Se kaikeki käsittää Nobuyukin lisäksi Yukimuran ja meidän perheemme", jatkoin perään. "Aivan, olet oikeassa. Helpompi se on selittää kaikille yhdessä", äiti myönteli, joten sen jälkeen, kun kaikki asiaan osalliset oli saatu kasaan(?), niin siirryimme sairastuvalle(?) pitämään moista draamakokousta, koska kokoussalissa oli edelleenkin porukkaa ties millä mitalla. Sairastuvalla ei kuitenkaan ollut ketään ja ei tällaista laumaa voinut kenenkään kotiinkaan viedä pitämään kokousta, kun paikalla nyt olivat äiti, isä, sisareni, Nobuyuki(?) ja Yukimura(?), koska kuului hänkin tavalla tai toisella samaan perheeseen Nobuyukin kautta, jos Nobuyuki nyt todella olisi äitini esikoinen.

"Okei, mistä tästä nyt on kyse?" Ichiro kyseli heti, kun kaikki olivat löytäneet paikkansa. "Perheestämme ja millainen se todellisuudessa on. Se kun ei ole niin yksiselitteinen, miltä se on näyttänyt", äiti aloitti. "No kerro jotain uutta. Perheemme ei ole koskaan näyttänytkään yksiselitteiseltä", Daria totesi kuivasti asiaan. "Mennään nyt vaan siihen asiaan... Ei tässä koko päivää jaksa tarinoida", Jiro kuitenkin hoputti. "Selvä, rauhoittukaas nyt. Mutta ensinnäkin... Vaikka minä ja Hirotsugu olemmekin kokeneet paljon yhdessä ja olleet jo pitkään naimisissa, niin emme mekään koko elämäämme ole menneisyydessämme toisiamme tunteneet. Minun vanhempani eivät koskaan olleet menestyneitä ja perheemme oli köyhähkö. Isä oli sen verran sairas, ettei kyennyt tekemään töitä ja äitini hoiti arkea kotona ja auttoi isääni. Jonkun oli siis pakko tehdä töitä ja se olin minä ja lopulta sain töitä Sanadan palvelijana eli Nobuyukin ja Yukimuran isän palvelijana. Masayukilla oli tietenkin vaimonsa eli Yukimuran äiti, mutta jotenkin minä ja Masayuki aloimme tuntemaan eräänlaista vetovoimaa toisiaamme kohtaan ja sitten sattui eräs ilta, jolloin se tapahtui ja jonkun ajan päästä ymmärsin olevani raskaana. Odotin silloin Nobuyukia ja Nobuyukin synnyttyä minun ja Masayukin piti tehdä päätös. Minä en millään olisi siinä tilanteessa kyennyt kasvattamaan lasta ja Nobuyuki sai paremman tulevaisuuden Masayukin kanssa. Jatkoin kuitenkin jonkun aikaa vielä palvelijana, mutta koska tunsin liian voimakkaasti Masayukia kohtaan, niin meidän oli pakko keksiä taas jotain ja paras ratkaisu oli se, että etsin muualta töitä", äiti selitti. "Ja samaan aikaan, kun Noriko oli Masayukin palveluksessa, minä olin toisen naisen kanssa naimisissa. Naisen nimi oli Midori ja Midori on biologinen äiti Ichirolle, Yurille sekä Darialle. Siksi Ichiro on minun esikoinen ja Nobuyuki Norikon esikoinen. Emme olleet vielä tavanneet toisiamme silloin. Tapasimme vasta parin vuoden päästä Darian syntymästä", isä puolestaan jatkoi äitin selityksestä. "Te muut olette kuitenkin meidän lapsia biologisesti... Paitsi Rozu. Sinun biologinen äitisi on eräs Akiko niminen nainen, joka taas oli minun lapsuudenystävä", isä vielä jatkoi. "Oli? Eikö hän sitten enää ole? Ja tarkoittaako se, että sinulla oli joku syrjähyppy?" Rozu kyseli seuraavaksi. "Niin, Akiko valitettavasti menehtyi synnytyksesi aikana ja kyllä, se oli syrjähyppy erään illan päätteeksi", isä vastasi. "Eli yritätkö sanoa, että olen vain joku vahinkolapsi?" Rozu tiuskaisi ja ennen kuin isä kerkesi enempää vastaamaan, niin Rozu vaan otti ja lähti huoneesta todella loukkaantuneen näköisenä. Mutta en vaan voinut käsittää, millainen sotku perheemme oikeasti olikaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 13.04.2019
17:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOBUYUKI

Nobuyukin oli ollut vaikea keskittyä tilaisuuteen enää sen jälkeen, kun rouva Unno oli tullut sepittämään satujaan. Ei hän muuten moisen sekopään puheisiin olisi kiinnittänyt mitään huomiota, mutta kun hän oli nähnyt tästä unta pari kertaa ennen häitä. Toki se ei kertonut mitään varmaa, saattoi se olla vain sitä, että nainen ylipäänsä tuli tänne aiheuttamaan ongelmia, ei se tarkoittanut, että tämä puhuisi totta. Ja eihän se tietenkään ollut totta, nainen oli vain sekaisin.

Lopulta tilaisuus oli ohi ja jonkin ajan päästä Yukimura tuli hakemaan hänet keskustelemaan siitä törkeästä valheesta, mitä hänelle oli sepitetty. Miksi hänen pitäisi tuhlata aikaansa moiseen? Hän ei kuulunut Unnojen ongelmasukuun, pitäkööt sukukokousta aivan keskenään. ”Pelkäät, että se on totta vai mitä? Siksi et tahdo selvittää asiaa.” Yukimura sanoi sitten. ”No en tietenkään pelkää, koska se ei ole totta.” Nobuyuki vastasi, mutta Yukimuran sanat saivat hänet kyllä epäilemään, että pelkäsikö hän sitä todella? No lopulta hän suostui, vain siksi, että muut eivät kuvittelisi mitään siitä, että hän jättäisi asian välistä.

He siirtyivät sairashuoneelle koko Unnolauma ja Nobuyuki ja Yukimura. Niitä kahta toheloa Nobuyuki ei kaivannut tänne ja hänestä Yukimurakaan ei asiaan kuulunut eikä kaikkia Unnoja olisi tarvittu tänne, mutta olkoot. Lopulta rouva Unno pääsi asiaan ja selitti taas pidemmän kaavan myötä, miten oli kurjista oloista ja joutui tekemään töitä Nobuyukin ja Yukimuran isälle. Ja sitten he rakastuivat ja isä petti äitiä ja nainen väitti aivan tosissaan, että Nobuyuki oli pelkkä äpärä. Miten tällä oli otsaa? ”Ei pidä paikkaansa. En tiedä mihin pyrit moisilla väitteillä, paitsi jos kuvittelet, että alan nyt elättämään sinua ja perhettäsi sukulaisuusvelvoitteen takia, niin tuo on kyllä surkea petosyritys.” Nobuyuki ilmoitti vihaisesti, että joku edes kehtasi väittää moista. ”Nobuyuki, rauhoitu…” Yukimura yritti ja Nobuyuki yritti niellä kiukkuaan vaikka hänestä koko konkkaronkan olisi voinut heittää ulos saman tien. Ei hän muuta syytä keksinyt, miksi nainen väitti moista ja mies vielä tuki väitettä, kuin että heillä oli tiukkaa ja he keksivät, että huijaamalla moista, Nobuyuki joutuisi velvollisuudesta auttamaan heitä taloudellisesti. No ikävä heidän kannaltaan, mutta Nobuyukilla ei ollut enää Sanadan suvun omaisuutta hallussaan, joten turhaan olivat nähneet vaivaa valheittensa eteen.

Sitten herra Unno alkoi selittämään omista lemmenseikkailuistaan ja sitten kävi ilmin sekin, että Rozu oli pelkkä vahinkolapsi ja nainen otti nokkiinsa ja lähti. Nobuyukinkin teki mieli, keskustelu oli äärimmäisen kiusallinen hänen kannaltaan. ”Vieläkö teillä oli jotain palturia kerrottavana vai voiko tämän typeryyden lopettaa?” Nobuyuki kysyi, koska häntä ei huvittanut olla täällä loukattavana. ”Ymmärrän, että sinun on vaikea sulattaa asiaa, mutta ei tuollainen totaalinen kieltäminen auta asiaa…” Yukimura alkoi sitten selittää. ”Ja sinäkö muka uskot moista hölynpölyä?! No tietenkin uskot, sehän olisi sinun kannaltasi hyvä uutinen, joten tietenkin haluat uskoa moista.” Nobuyuki totesi, koska sehän tarkoittaisi sitä, että Yukimura oli oikeasti suvun pää, jos Nobuyuki oli pelkkä äpärä. ”En tarkoittanut sitä…” Yukimura väitti, mutta sitten hän oli vain hyväuskoinen hölmö, no se kyllä ainakin oli totta.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 13.04.2019
18:17
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DARIA

Äiti oli jossain kohdassa häitä alkanut selittämään Nobuyukista ja siitä, että hänen pitäisi jotenkin keksiä tapa, jolla saisi Nobuyukinkin uskomaan sitä, että Nobuyuki olikin äitin esikoinen. En ymmärtänyt, miksi kummassa hän siitä minulle vaahtosi, koska ei kai äiti oikeasti kuvitellut, että minua moinen kiinnostaisi? Minulle oli aivan sama kenen äpärä Nobuyuki oli tai ei ollut sekä se, miten äiti sen kertoisi. En vaan jaksanut ymmärtää, mikä sai äitin pohtimaan asiaa juuri nyt täällä häissä ja miksi yli 30-vuotiaalle miehelle pitäisi nyt vasta kertoa, että hei kuulutkin oikeasti tähän ongelmasukuun, tervetuloa ja lämmin halaus.

No, mutta ilmeisesti oikea aika lopulta koitti ja pääsimme kaikki kokoontumaan linnan sairastupaan. Äiti päätti aloittaa epätoivoisen kuuloisen selityksensä siitä, miten syntyi köyhään perheeseen ja joutui tekemään töitä Sanadan suvulle ja sitten tapahtuikin rakkaus ja rakkauslapsi Nobuyuki syntyi maailmaan. Mutta kuten arvaten saattoi, Nobuyuki ei aikonut niellä moista vaan halusi vaan tietää, mikä moisen yrityksen todellinen syy oli ja veikkasi jotain elättämiskysymystä. "Ei... Emme kertoneet asiasta siksi, että meitä pitäisi elättää. Taloudellinen tilanteemme on ihan hyvä tällä hetkellä. Ajattelin vain, että teidän kaikkien olisi oikeus tietää todelliset juurenne", äiti selitti asiaan. "Onko moisilla ns. todellisilla juurilla ylipäätään mitään merkitystä enää tässä vaiheessa, kun ne, joita asia edes koskettaa jonkun verran ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan?" päätin kysyä, koska periaatteessahan ns. totuus ei muuttaisi mitään muuta kuin sen, että Nobuyuki olikin epärä ja Rozu vahinkolapsi, mutta voi voi, elämä oli julmaa ja sille ei voinut mitään. "Tietenkin on. Haluan, että tiedätte, miten asiat todella ovat", äiti vaan totesi. Nanakuma puolestaan näytti ainoastaan hyvin järkyttyneeltä jostain syystä tilanteeseen, vaikka asia ei periaatteessa edes koskettanut häntä missään määrin. Noriko oli edelleenkin hänen äitinsä ja kaikki oli hänen kohdallaan niin kuin ennenkin oli ollut.

Mutta tosiaan... Nobuyuki ei ollut ainut, joka päätti ottaa itseensä, koska Rozu oli seuraava ja hän päätti vain ottaa ja lähteä paikalta pois. "Eiköhän tässä ollut totuutta tälle illalle ihan tarpeeksi", Yuri totesi seuraavaksi. "Lähden Rozun perään", hän ilmoitti vielä ja poistui seuraavaksi huoneesta. Nobuyukia puolestaan kiinnosti, että jokohan oli tarpeeksi heitetty vitsiä ja typeryydet voisi lopettaa, minkä jälkeen Yukimura alkoi selittämään tilannetta hänelle ja Nobuyukia kiinnosti seuraavaksi, että Yukimurako uskoi moista ja siitä sitten melkein vuosisadan riitaan, mutta se vältettiin väitteellä, ettei Yukimura mitään ollut tarkoittanut sanoillaan. "Miten tuollainen voi muka edes olla mahdollista?!" Nanakuma kuitenkin kauhistui seuraavaksi melkein suunniltaan, vaikka en vieläkään ymmärtänyt, että miksi. "Eihän tuollaista paskaa voi mitenkään edes todistaa? Väitättekö oikeasti, että tuo hienohelmahomo olisi jotain sukua minulle?" Jiro puolestaan päätti aloittaa seuraavaksi. "Jiro! Voisitko joskus edes pitää pääsi kiinni?" Ichiro puolestaan yritti ojentaa idioottia. "Varmasti, mutta siis tämähän shokki, jos tuo on totta", Jiro jatkoi. Oikea draamaqueen. "Ymmärremme kyllä, että uutisissa on mietittävää ja nieltävää itse kullekin, mutta miksi ihmeessä valehtelisimme moisesta?" äiti yritti. "Kiva, että tunnet noin, mutta vaikka yrität olla oikeuden perikuva ja kieltää valehtelun ja haluat pyrkiä kertomaan asioiden todellisen laidan, niin välillä olisi syytä osata myös valehdella tai edes pitää vastaavanlaiset uutiset omanaan", totesin äitille, koska moiset uutiset olivat vaan saaneet liikaa turhaa draamaa aikaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 13.04.2019
18:59
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOBUYUKI

No eivätpä myöntäneet valheitaan tälläkään kertaa ja taloudellinen tilanne heillä oli ihan hyvä, etteivät rahan perässä sitten ainakaan yrittäneet valehdella. Mutta kukaan ei voinut todistaa moista asiaa todeksi enää tässä vaiheessa, Nobuyukin vanhemmat olivat kuolleet, joten heiltä ei voinut varmistaa. Ja hän ei moista ainakaan niellyt vaikka naisesta oli miten tärkeää, että kukin tiesi omista juuristaan. Nobuyuki oli harvinaisen perillä niistä, hän ei tarvinnut mitään Unnoa kertomaan niistä hänelle! Sitten Rozu sai kuulla myös epämiellyttäviä totuuksia ja Yuri ei halunnutkaan enää selvittää asiaa, ja lähti siskonsa perään. Sitten Nanakuma sai kohtauksen ja halusi tietää miten moinen muka oli totta. No ei se ollutkaan totta ja joku Nanakumakin meni vain uskomaan. Seuraavaksi järkyttyi Jiro, että oli Nobuyukille muka jotain sukua. Ihan pahaa teki ajatellakin asiaa. Nainen yritti vielä, että ymmärsi muiden järkytyksen, mutta hänellä ei ollut syytä valehdella. Tämän tytär sitten ilmoitti, että joskus voisi valehdellakin eikä kertoa totuutta. Siis uskoivatko nuo kaikki hölmöt muka tätä soopaa? ”Nyt saa riittää! Et ole äitini, lakkaa väittämästä moista ellet voi todistaa asiaa mitenkään!” Nobuyuki ilmoitti vihaisena ja Yukimura näytti taas siltä, että alkaisi sotkea asiaa. ”Ja sinä voisit pitää vaimosi kurissa tai molemmat lopettaa juonimasta omianne, sotkekaa omaa perhe-elämäänne millä draamalla tahdotte, mutta minua ette siihen enää sotke!” Nobuyuki totesi vielä Unnopariskunnalle ja poistui närkästyneenä huoneesta. Kaikkeen sitä joutuikin aikaansa tuhlaamaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 13.04.2019
19:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ICHIRO

Koska eihän tässä linnassa ollut muuta kuin draamaa niin äiti oli päättänyt lisätä sitä entisestään. Jos minulta kysyttiin, niin aika paksu tarina, vaikka nyt en ymmärtänytkään, mitä kukaan oikein mahtoi saada moisesta, jos kyseessä oli pelkkä perätön valhe. Itse kukin järkyttyi aina välillä ja Rozu niin pahasti, että lähti pois paikalta ja Yuri lopulta hänen peräänsä. No joo'o, olihan siinä ollut kyllä tarinaa itse kunkin juurista ja siitä, ettei Noriko nyt sitten ollutkaan äitini vaan joku Midori, josta ei ollut kyllä minkäänlaista hajuakaan. Ja sekin nainen oli ilmeisesti kuollut jo siinä missä Rozun, Nobuyukin ja Yukimurankin vanhemmat. Se taas tarkoitti sitä, ettei pahemmin enää ollut ketään, jolta todisteita asian todenperäisyydestä voisi saada, joten totuus kaikesta jäisi kaikesta huolimatta roikkumaan ilmaan. Mutta Nobuyuki oli seuraava, jolle alkoi riittämään ja Noriko sai olla väittämättä moisia, ellei voisi todistaa asiaa mitenkään. "Pahoin pelkään, etten voi, koska kaikki loput mahdolliset todistajat ovat kuolleet", Noriko vastasi. "No sattuipa sopivasti", Daria totesi yhtä kiinnostuneena kuin yleensäkin asioiden laitaan. Mutta isä saikin ilmeisesti seuraavaksi tehtävän pitää äiti kurissa tai antaa juonien olla eli uskoiko Nobuyuki sittenkin? Ehkä alitajuisesti, mutta kielsi kuitenkin kaiken selvästi ja lähti paikalta. Minä en ollut varma, mitä tässä pitäisi oikein uskoa. "No sehän meni hienosti. Oliko tämä toivomanne lopputulos? Hieman epäilen... Olisi ollut ehkä parempi olla sepittämättä moisia, koska... No en tiedä... voihan tuo olla totta, mutta jotenkin kaukaa haettua kuitenkin ja kuinka tosiaan sattuikaan, että kaikki todistajat ovat kuolleet", totesin perään. "Ei se ollut palturia, vaan totta. Ja miksi ihmeessä me molemmat valehtelisimme moisesta asiasta?" isä päätti lopulta kysyä. "Jaa'a... Sitä en todella tiedä", totesin siihen. "Eihän Nobuyuki edes näytä keneltäkään meistä", Jiro totesi asiaan. No ei näyttänytkään, mutta en sitten tiennyt miltä Nobuyukin isä oli mahdollisesti näyttänyt nuoruudessaan, että ilmeisesti hän oli tullu isäänsä siinä tapauksessa, koska en nyt ehkä Norikoa Nobuyukissa nähnyt. Eli ulkonäkökään ei todistanut mitään.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.04.2019
10:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Tässä oltiin nyt yritetty selvittää sitä, mistä Noriko-dono oli keksinyt, että olikin yhtäkkiä Nobuyukin äiti. No kyllähän sieltä tuli selitystä ja saattoi se ihan totta toki olla, ei Yukimura ollut edes syntynyt silloin, joten paha sanoa, oliko asiat noin vai ei. Nobuyuki nyt ei tietenkään uskonut ja Yukimura ymmärsi kyllä. Ei se helppoa olisi muutenkaan, kuulla eläneensä koko ikänsä valheessa ja etenkin kun Nobuyuki olisi tällöin palvelijan lapsi eikä oikeasti oikeutettu siihen asemaan, missä tämä oli ollut. Ja oli se kai Yukimuraakin kohtaan siinä mielessä väärin, että hänellä taas olisi ollut oikeus siihen asemaan, mutta ei vain tiennyt sitä. Tosin ei häntä olisi kiinnostanut ja olisi kyllä ihan mielellään antanut Nobuyukin jatkaa siinä hommassa, mutta noin periaatteen tasolla. Ja täällähän sillä nyt ei taas oikeastaan mitään merkitystä ollut, koska ei heillä ollut mitään eriarvoisia asemia täällä ja Yukimura oli muutenkin johtajan virassa nyt.

Rozu taas sai kuulla olevansa pelkän syrjähypyn tulos ja loukkaantui ja poistui Yurin lähtiessä tämän perään. Nobuyuki taas kielsi kaiken täysin ja lähti itsekin paikalta, kun ei halunnut kuulla enää mitään perusteettomia väitteitä. Yukimurastakin oli hiukan turha tulla sotkemaan asioita, kun ei ollut todisteita ja todistajat olivat kaikki kuolleet. Ichirokin totesi, että hienosti hoidettu ja moisen asian sepittäminen oli ollut aika turhaa ilman mitään todisteita. Mutta Hirotsugu väitti myös, ettei se valhetta ollut ja vetosi taas siihen ainoaan aika hataraan perusteeseen, että mitä syytä heillä olisi valehdella. ”Ei varmasti mitään, mutta kun tälle asialle ei ole muuta näyttöä kuin teidän sananne, niin sitä on aika vaikea uskoa, kun yli 30 vuotta on kuitenkin pitänyt tiettyjä henkilöitä perheenä ja sitten kerrotaan, ettei asia olekaan oikeasti näin. En minäkään sitä usko ja ymmärrän, että Nobuyukin on vielä vaikeampi uskoa ja hyväksyä moista, etenkään kun sitä ei kukaan voi mitenkään varmasti todistaa. Helpompi se on vain kieltää.” Yukimura sanoi, koska ei hän voinut sanoa oliko se totta vai ei, mistä hän olisi tiennyt.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 14.04.2019
13:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DARIA

Äitin ja isän draamakokous taisi vähän niin kuin päättyä siihen, että porukka alkoi yksitellen lähtemään huoneelta. Ensin Rozu oli ottanut itseensä ja lähtenyt ja Yuri lähti tämän perään ja lopulta Nobuyuki oli lähtenyt myöskin, kun alkoi riittämään. Ichiro puolestaan oli todennut homman menneen hienosti ja olihan se, todella hienosti. Lopputulos oli vähän niin kuin se, ettei kukaan varmaan kunnolla uskonut tai halunnut uskoa moista ja no olihan tuo aika moinen selitys. Mutta sinänsä sillä ei minulle ollut minkäänlaista merkitystä, että oliko äitini nyt sitten Noriko vai joku Midori, koska kummankaan naisen äiteys ei kuitenkaan tulisi enää muuttamaan omaa elämääni millään tavalla. Että sinänsä samantekevää, oliko Norikon sanat totta vai valhetta, mutta en jaksanut alkaa miettimään, miksi hän olisi alkanut valehtelemaan moisesta, niin olkoot sitten totta. Ei se mitään kuitenkaan muuttaisi. Joidenkin kohdalla ehkä saattoikin muuttaa, mutta ei Nobuyukikaan täältä käsin paljoa pyllistäisi sukunsa päänä, vaikka asia kuinka olisi. Sodan myötä kellään tuskin edes oli mahdollisuutta palata entiseen elämäänsä muutenkaan. Rozukin oli jo aikuinen nainen, joten mikä merkitys silläkin nyt sitten oli, että oliko hänen äitinsä oikeasti yhden illan huora vai Noriko. Ei hänkään kotona asunut vanhempiensa helmoissa toisin kuin tämän perheen saamattomat eli Jiro ja Goro, joista Gorolla nyt ehkä oli enemmän syytäkin moiseen, mutta ihan sama. Minua ei kiinnostaneet luuserit ja se miten heidän elämänsä vaan jylläsi paikoillaan. Oma ongelmansa, jos ei tee asialle mitään tai ryhdistäydy. Ei sitä elämää kenellekään hopeatarjottimelle tuoda, se pitää itse luoda ja asioita muuttaa.

Mutta lopulta päädyttiin kysymykseen: miksi Noriko ja Hirotsugu valehtelisivat moisesta ja olisiko valheisiin oikeasti jotain syytäkin? Yukimura totesi asiaan, ettei varmaan ollut mitään syytä, mutta näyttö puuttui. Siis todelliset todisteet eikä vain sanat. "Mutta eihän asiaa nyt voisi muutenkaan kuin sanoilla todistaa joka tapauksessa, vaikka kaikki osapuolet olisivat hengissä", Noriko totesi siihen. "Ei toki olekaan, mutta se todistaisi kuitenkin enemmän", Ichiro vastasi asiaan. "Tietenkin totta, mutta muut eivät ole hengissä ja ei meillä ole syytä valehdella. Mutta emme tosin voi sillekään mitään, jos ette kerta kaikkiaan halua tai kykene uskomaan. Mutta moisesta asiasta olisi kuitenkin typerä tulla tänne asti valehtelemaan. Toki totuus muuttaa monta käsitystä yli 30 vuoden ajalta ja tokihan tässä on sulateltavaa. Ja on tietenkin mahdollista myös sekin, ettei kukaan teistä tule koskaan uskomaan asiaa todeksi, mutta minusta teillä kaikilla oli vaan oikeus kuulla totuus perheestämme. Ei siinä muuta syytä ole, mutta valitettavasti emme kykene tämän paremmin todistaa sanoja tosiksi. Uskominen tai ei uskominen on teistä kiinni", Noriko totesi asiaan. "Tosi jaloa, mutta jos yhtään olisit ajatellut, olisit ehkä mieluummin ollut hiljaa, vaikka sinänsä moisella totuudella ei pahemmin ole mitään merkitystä... Tai mitä ymmärsin, niin täällä kenelläkään ei mahdollisuutta palata vanhaan elämäänsä. Lisäksi olemme kaikki aikuisia, joten mitä väliä onko jonkun äiti joku toinen, miksi onkaan luullut joskus aikoinaan", totesin vaan kuivasti asiaan. "Sinua nyt harvemmin kiinnostaakaan, mutta ota huomioon, että jotain toista varmasti kiinnostaa", Ichiro sanoi, mutta kuinka vaan. Minulle oli ihan sama, kun en muutenkaan ollut sellainen, joka pahemmin perheistä perusti, vaikka sellainen minullakin oli ollut. Ongelmat ratkesi kuitenkin näppärästi, kun siitä pääsi eroon.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.04.2019
18:26
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOBUYUKI

Ei toki olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että kun linna kutsuttiin täyteen Unnoja, niin ongelmahan siitä nimenomaan tulisi. Tosin tätä Nobuyukikaan ei hurjimmissa unissaankaan olisi osannut ennustaa, vaikka taisikin, mutta ei hän nyt tätä vaihtoehtoa osannut edes arvata. Mutta ei hänen enneunensakaan mitään muuta olleet kertoneet, kuin että kyseinen nainen aiheuttaisi ongelmia, joten ei se sen enempää kertonut, että tämän puheet olisivat totta. No oli turha jäädä sinne vänkäämään asiasta, koska eivät he sitä millään voineet todistaa. Ainoa todiste oli se, ettei heillä ollut syytä valehdella. Ei varmasti ollut, mutta saattoi toki olla. Eiväthän he nyt sitä kertoisi, jos se syy olisikin. Ja kun se ei todistanut mitään, turha siitä oli isompaa ongelmaa tehdä. Siksi hän poistui paikalta, koska ei kokenut, että keskustelusta voisi mitään kehittävää enää tulla.

Ei Nobuyuki moiseen edelleenkään uskonut, mutta sen verran moiset valheet saivat hänen juhlafiiliksensä alas, että häntä ei enää innostanut jäädä hääjuhliin. Kaipa muut pärjäisivät ilman häntäkin loppuajan. Nyt hän koki tarvitsevansa omaa rauhaa. ”Nobuyuki-sama! Mihin menette?” Komatsu tuli keittiöstä juuri parahiksi kyselemään. ”Kotiin.” Nobuyuki ilmoitti lyhyesti. ”Oletteko kunnossa? mitä tapahtui?” Komatsu kyseli seuraavaksi. ”Ei mitään, mutta juuri nyt Unnokiintiöni alkaa olla täysi…” Nobuyuki sanoi ja lähti ja Komatsu onneksi tajusi jättää hänet rauhaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 15.04.2019
18:56
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Siinähän olikin ollut taas vaihteeksi sellainen uutinen, että oksat pois. En ollut varma, mitä pitäisi uskoa, mutta aika uskomattomaltahan tuo kyllä kuulosti. En toki ymmärtänyt, miksi vanhemmat olisivat vaan valehdelleet moisesta, mutta ilman todisteita tuollaisen kertominen oli jotenkin... turhaa ja tyhjänpäiväistä ja se aiheutti vain ongelmia. "No ehkä se turhuus oli tässä", Daria totesi seuraavaksi ja lähti pois huoneelta. Shiro ja Saburo lähtivät Darian kanssa.

"Eihän tämä nyt mitenkään voi käydä järkeen! Mikä teitäkin oikein vaivaa, että aina pitää kaikki pilata!" Nanakuma raivostui seuraavaksi ilmeisesti vanhemmille. "Rauhoitu, Shichiro. Ei ole mitään syytä alkaa huutamaan", isä vastasi jotenkin tuimasti mulkaistessa Nanakuman suuntaan. "Se on Nanakuma sinulle, helvetin kurppana!" Nanakuma ärähti siihen. "Jospa nyt vain rauhoittuisit", yritin puuttua tilanteeseen, muttei ehkä olisi kannattanut. "Ole sinä ruoja hiljaa! Sinun syytäsi tämä kuitenkin on! Pilaat aina kaiken!" Nanakuma jatkoi. "Kuinka tämä nyt muka on minun vikani?" kysyin siinä välissä. "Varmaan siksi, koska olet hedelmä", Jiro vastasi huvittuneena tilanteeseen. "Ole sinäkin saatana hiljaa!!" Nanakuma raivosi seuraavaksi Jirolle. "Millä ihmeen perusteella oikein syytät Rokuroa tästä?" Ichiro kysyi Nanakumalta. Niin, se olisi kyllä kiva tietää. "Aivan, se oli varmasti Yukimuran vika johtajana, kun antoi tämän paskan tapahtua!" Nanakuma riehaantui seuraavaksi ja nappasi Jirolta saken, jonka päätti viskata Yukimuran päälle. En tosin ollut varma, mistä Jiro nyt oli sakea pöllinyt tähän tilaisuuteen, mutta ei sillä väliä. Vaistomaisesti päätin kuitenkin itse asettua uhkaavasti lentävän saken ja Yukimuran väliin. "Varokaa pyhävaatteitanne!" huusin samalla, kun asettauduin tulilinjalle ja otin Yukimuran puolesta saket päälleni. "Aina saa hävetä", Ichiro huokaisi ja löi kättä otsaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.04.2019
17:25
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Lisää porukkaa alkoi lähteä ja Yukimurakin aikoi palata Ruin luokse, koska olihan se nyt typerää omissa häissä vatvoa vain muiden kanssa jotain toisten perhesotkuja. Tai omia, sille kun ei oikein tullut selvyyttä. Sitten Nanakuma hermostui, kun hänen vanhempansa aina pilasivat kaiken. Ja sitten jonkun Shichiron piti rauhoittua ja Yukimura mietti jo hetken, että kuka, kunnes muisti, että tietenkin Nanakuma. Nanakumakin muistutti isäänsä nimestään ja sitten Rokuro teki virheen ja puuttui asiaan ja sai kuulla kunniansa. Ja syyt niskoilleen, että Rokuronhan vika tämä oli, koska hänkin pilasi aina kaiken. Sitten Ichirokin ihmetteli Rokuron osallisuutta asiaan ja sitten syy olikin yhtäkkiä Yukimuran, koska hän oli johtaja ja antoi tämän paskan tapahtua. No olisiko hänen pitänyt kieltää Yuria kutsumasta vanhempiaan vai mitä? Sitä Yukimura ei ehtinyt miettiä kovin pitkään, kun Nanakuma pölli Jirolta saket ja viskasi hänen päälleen. Rokuro syöksyi urheasti eteen ja käski Yukimuran varoa pyhävaatteitaan, jotka Rokuro oli hoitanut edustuskuntoon tätä päivää varten. Yukimura ja pyhävaatteet säästyivät, mutta Rokuro ei. Ichiroa taas hävetti. ”Ymmärrän, että tämä oli aika odottamaton ilmoitus, mutta miten se nyt Nanakuma sinun maailmaasi mullistaa tai pilaa yhtään mitään? Eihän kukaan varmasti edes tiedä onko tämä totta vai ei, tai varmasti Noriko-dono tietää ja en kyllä itsekään näe mitään syytä miksi hän valehtelisi asiasta… mutta jos oletetaan, että se on totta, niin miksi se nyt on sinulle noin iso katastrofi?” Yukimura yritti selvittää asiaa muuten kuin käskemällä Nanakumaa vain rauhoittumaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.04.2019
17:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NANAKUMA

Rokuro pilasi senkin, kun tuli pelastamaan Yukimuran ja tämän pyhävaatteet tulemalla eteen ja Yukimura säästyi. Okei, ehkä saken heittäminen oli ollut typerä veto, mutta meni jo ja saihan Rokuro siitä kuitenkin, vaikka ei se kohteeseensa ollutkaan osunut. Ichiroa puolestaan hävetti taas vaihteeksi, mutta eipä hän muuta tehnytkään kuin häpesi. Mutta sitten Yukimuraa kiinnosti, miksi ihmeessä minä moisesta asiasta mieleni pahoitin. "Ei ole sinun asiasi", totesin vaan siihen ja tokihan olisin voinut olla alunalkaenkin vaan hiljaa, mutta se oli ollut tunnepohjainen reaktio, koska ei niin vaan voinut olla tai saanut olla, koska en ollut varma, miten sen asian kanssa pitäisi elää, että olisin tehnyt ikään kuin Ichirot ja Jirot ja pannu veljeäni tai velipuolta eli Nobuyukia... silloin joskus aikaa sitten. Joten ei se vaan voinut olla niin, koska minähän en hitto vie pane sukulaisiani! "Älä yritä, Nanakuma... Kaikkihan nyt tietävät, että olet lätkässä Nobuyukiin ja jos Nobuyuki onkin sukua, rakkautesi häntä kohtaan on suurimman osan mielestä vääränlaista... sairasta ehkä. Mutta itse ongelma on se, että sinä oikeasti panet tai ainakin olet pannut Nobuyukin kanssa. Siksi se on niin iso katastrofi. Äläkä väitä vastaan. Se on totta ja kaikki tietää sen", Jiro totesi. "Enkä eikä se ole totta, joten pää kiinni!" huusin siihen. "On se, koska reagoit noin vahvasti ja punoitat", Jiro totesi. "Eikä ole!" huusin siihen. "Onpas", Jiro vastasi. "EI-" aloitin, kun Ichiro päätti keskeyttää: "Nyt turvat kiinni molemmat!"

"Tuli tässä mieleen, että onhan Yukimuralla hypnotisointivoimansa... Sillä yritettiin viimeksi saada syyllistä kiinni silmäni puhkomisen suhteen, joten jos se auttaa paljastamaan totuuden, eikö sitä voisi käyttää?" Rokuro ehdotti. "Niin ja sen päätteeksi laitoit Ruin kanssa Yukimuran kaappiin ja sitä ennen hän vaipui itse suunnilleen koomaan, että onko se hyvä ajatus oikeasti?" Jiro kyseli siihen. "Yukimura vaipui koomaan tai no hypnoosiin, koska Gennosuken voima heijasti sen takaisin. Ei äitillä ole sellaista voimaa. Enkä ole laittamassa ketään kaappiin ja sekin oli typerä teko ja sen yli on päästy jo, joten oliko pakko muistuttaa?" Rokuro kyseli lopuksi äitin näyttäessä aika järkyttyneeltä siinä kohdassa, kun kävi ilmi, että hänen kultapoika Rokuro lukitsi porukkaa kaappiin. Kerrankin äiti katsoi Rokuroa järkyttyneenä. "Niin... Se tapaus päättyi epäedullisesti, mutta toisaalta hypnoonista voisi olla apua totuuden paljastamiksi. Enää pitäisi saada Nobuyuki houkuteltua takaisin paikalle", Ichiro lisäsi loppuun. "Tai sitten voidaan mennä Haurun puheille ja hän voi tehdä totuusjuomaa?" Jiro jatkoi. "Sen tekemiseen meni kuukausi ja mistä luulit löytäväsi Haurun tähän hätään?" Rokuro kysyi. "No en minä tiedä... Tsukihiko tai Asamihime voi etsiä Haurun käsiin", Jiro vastasi. "Ja sittenkö odotamme kuukauden, kun hän tekee sitä?" Rokuro jatkoi. "Loogisesti, jos siinä sen aikaa kuluu", Jiro vaan totesi asiaan. "Ellei Hauru ole keksinyt jotain parempaa tapaa tehdä sitä", Jiro jatkoi vielä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.04.2019
18:17
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Nanakuma ilmoitti vain, ettei hänen hermostumisensa olleet Yukimuran asia. No eivät toki olleet, mutta jos se hänen syytään oli, niin eikö se sitten jollain logiikalla hänenkin asiansa sitten ollut? Jiro alkoi seuraavaksi kiusata Nanakumaa sillä, että tämä hermostui, koska oli pihkassa Nobuyukiin ja nainut tämän kanssa ja se olisi astetta vieläkin ikävämpää, jos he olivat puoliksi sisaruksia. Nanakuma kiisti ja Jiro kiisti Nanakuman kiistämiset ja sitten Ichirolla meni hermot. Kyllä Nanakuma aivan selvästi oli hiukan turhan kiintynyt Nobuyukiin, eikä Yukimura ymmärtänyt, että miksi. Mutta Nobuyuki nyt ei olisi tehnyt elettäkään moiseen, eihän tällä ollut mitään tunne-elämää muutenkaan.

Sitten Rokuro keksi, että Yukimurahan voisi hypnotisoida heidän äitinsä ja selvittää totuuden siten. No toki mahdollista, mutta ei hän halunnut hypnotisoida kenenkään äitiä. Sitten Jiro huomautti, miten hyvin ne hypnotisoinnit aikaisemminkin olivat menneet, kun ensin Yukimura päätyi koomaan omasta hypnoosistaan ja sitten hänet lukittiin komeroon, ettei sama toistuisi. No Yukimura ei olisi välittänyt muistella asiaa, kuten ei Rokurokaan, mutta yllättävää tosiaan, että Rokuro tätä ehdotti. ”Mutta ei sillä viimeksikään edes saatu selville kuka silmäsi puhkoi… mutta toki se on ihan mahdollinen keino, mutten tee sitä kellekään ilman lupaa.” Yukimura vastasi samalla kun muut pohtivat, miten Nobuyukin saisi takaisin. ”Ehkä se ei ole häiden aikana suoritettava asia kuitenkaan ja voi odottaa sen aikaa, että juhlat ovat ohi... ja kaikki saavat rauhoituttua näistä uutisista.” Yukimura sanoi, koska ei hänen hääsuunnitelmiinsa kuulunut alkaa hypnotisoimaan vieraita.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 16.04.2019
18:35
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Yukimuran omaan hypnoosiin ja kaappiin joutuminen otettiin samantien esille, kun vaan ehdotin hypnoosin käyttämistä totuuden löytämiseksi. Ja totta toki, että viimeksi oli käynyt hieman ikävällä tavalla, mutta äitillä ei ollut edes vedenvoimia. Hän oli täysin ihminen eli ei ollut edes mahdollista käydä mitään hypnoosiongelmaa ja miksi minä nyt ketään kaappiin enää tunkisin. En tosin tiedä vieläkään, miksi niin Ruin kanssa silloinkaan tein, mutta siihen tuskin löytyisi vastausta koskaan. Mutta sitten siihen, ettei silmänpuhkojaa edes saatu selville hypnoosilla. "Onko joku siis oikeasti puhkonut silmäsi eikä kukaan edes tiedä, miksi ja kuka on vastuussa?" isä järkyttyi seuraavaksi. "Ei se välttämättä edes ollut kenenkään vika vaan omaa kömpelyyttäni", vastasin siihen. "Mutta olet siis menettänyt silmäsi? Sen kyseisen silmän?" isä jatkoi. "Kyllä... Valitettavasti... Mutta mieluummin silmä kuin esimerkiksi henki... eikö?" vastasin isälle. "Tietenkin, mutta sehän on suuri menetys!" isä järkyttyi. "Ja jos joku on syyllinen, niin eikö asialle pitäisi tehdä jotain? Eihän sitä voi tähän jättää", isä jatkoi paasaamistaan. "Mutta ei kukaan välttämättä ole edes syyllinen", vastasin siihen. "Viis siitä, pitäähän se tarkastaa. Se oli kuitenkin silmäsi eikä mikä tahansi silmä!" isä jatkoi. Välillä sitä mietti, että kumpi olikaan isälle tärkeämpi: minä vai silmä? No en välttämättä halunnut tietää enkä saisi silmää takaisin kuitenkaan, vaikka se olisikin ollut jonkun toisen syy, joten ei se mitään muuttaisi. Lisäksi syyllinen saattoi olla kuollutkin tätänykyä.

Mutta kuitenkin siihen, ettei Yukimura ketään hypnoosiin pakottaisi eikä hypnoosia välttämättä tässä ja nyt heti myöskään ollut kannattavaa suorittaa, koska häät nyt osin olivat kuitenkin vielä kesken. "Kyllä minä suostun siihen, jos se voi todistaa tai auttaa todistamaan asiaa todeksi. Mutta ei sillä nyt tietenkään tulenpalava kiire kuitenkaan ole", äiti vastasi. "Hienoa, no minä lähden etsimään sakea", Jiro totesi ja lähti seuraavaksi paikalta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.04.2019
16:44
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Rokuron silmän kohtalo tuli hypnoosin kautta taas puheeksi ja Rokuron isä järkyttyi siitä seuraavaksi, koska olihan se kauhea menetys. Yukimurastakin, mutta hänestä hiukan tuntui, että he eivät ajatelleet asiaa ihan samalla tavalla. Vaivasi se Yukimuraa itseäänkin edelleen aina silloin tällöin, ettei sille asialle ikinä saatu selvyyttä ja sen takia oltiin kuitenkin hypnotisoitu ja jopa kidutettu porukkaa tiedon saamiseksi ja täysin tuloksetta ja edes se totuusjuoma ei ollut toiminut. Paljon sen avulla selvisi tietoa ja Yukimura itse pelastui sen avulla, mutta ei sitä asiaa saatu ratkottua, mitä sillä haluttiin saada selville.

Lopulta siihen hypnoosiin, mitä Yukimura ei käyttäisi, ellei saisi lupaa siltä, joka hypnotisoitaisiin. Noriko-dono kuitenkin suostui siihen ja sanoi kyllä, ettei sillä tulenpalava kiire ollut. Niin no jos totuus oli saanut odottaa sen 33 vuotta, niin eipä sillä tosiaan kiire näyttänyt olevan. ”Selvä, palaan nyt velvollisuuksien pariin, niin jatketaan tästä myöhemmin.” Yukimura sanoi ja alkoi tehdä lähtöä. Hyvä kun hän oli oven saanut auki, niin Mitsunari oli taas kimpussa. ”Mihin ihmeeseen sinäkin katosit omista häistäsi, vaimosi on exiesi keskellä yksin aika orpona, jos et tiennyt.” Tämä ilmoitti. ”Oli perhekriisi…” Yukimura selitti. ”No ei kyllä yllätä kun sinun suvustasi on kyse.” Mitsunari myönsi ja he palasivat yhdessä saliin, jossa Yukimura etsi Ruin.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.04.2019
16:56
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RUI

Yukimura oli kadonnut yllättäen vaan jonnekin, eikä minulla ollut hajuakaan, että minne. Tosin nyt kun tilannetta katsoi, niin kaikki Unnotkin puuttuivat. Siis kirjaimellisesti ihan kaikki. Salissa tai käytävällä ei näkynyt ketään ja en ymmärtänyt, miten sellainen määrä Unnoja voisi kadota noin vain, koska yleensä Unnoja tuli ja meni joka nurkan takaa, vaikka ei olisi edes halunnut tavata ainuttakaan Unnoa. Hyomakin oli kadonnut selvästi Yurin jonnekin, vaikkei nainen enää Unno ollutkaan tai sukunimi ei ollut Unno. Gennosuke kuitenkin oli tämän seurassa ja minun seuraani puoleestaan tuppautui ne Yukimuran huorat seuraavaksi kyselemään ja puhumaan ties mistä. He olivat sen verran puheliasta porukkaa, että suurin osa asiasta meni aika kiitettävästi ohi korvien, mutta ehkä he eivät pahastuisi siitä. Yritin kuitenkin parhaani pysyä mukana.

Tosin jonkun ajan päästä väkeä alkoi taas kerääntymään saliin ja ainakin osa Unnoista löytyi. Ei, että olisin edes etsinyt heitä, mutta kuitenkin. Myös Yukimura tuli heidän kanssaan ja minä vaan pohdin, että minne kummaan ja missä välissä Yukimura oli kadonnut. Olin käynyt vain vessassa ja sillä aikaa Unnot ja Yukimura olivat kadonneet teille tietämättömille, mutta nyt he olivat tosiaan löytyneet. Yukimura löysi myöskin luokseni. "Minne kummaan sinä katosit sillä välin, kun kävin vessassa?" kyselin hämmentyneenä huorien parveillessa edelleenkin ympärillämme.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.04.2019
17:45
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Rui ei edes ollut huomannut Yukimuran kadonneen ja ihmetteli sitten, missä tämä oli ollut. ”Anteeksi, Unnot halusivat väkisin alkaa selvittämään perhedraamaansa.” Yukimura selitti. ”Ei ollut tarkoitus jättää sinua yksin tänne, mutta ei tuntunut reilulta jättää Nobuyukia yksin selvittämään asiaa kaikkien Unnojen kanssa.” Yukimura sanoi Ruille, vaikka ei hän tiennyt miksi oli edes vaivautunut. Ei asia nyt niin paljon hänelle kuulunut, ei se hänen vanhempiaan miksikään muuttanut. Ja Nobuyukikin valitettavasti olisi edelleen ainakin puoliksi Yukimuran veli edelleen. Ja Yukimuralla oli ollut aina aika olemattomat välit vanhempiinsa kuten muuhunkin perheeseen. Mistä kertoi se, että hänellä oli kaksi pikkuveljeä, joista ei edes tiennyt mitään tätä ennen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 18.04.2019
17:55
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RUI

"Miten Unnojen perhedraama sinua oikein koskee?" pääsi suustani, kun Yukimura selitti, että oli selvittämässä Unnojen perhedraamaa. Olihan Yukimura johtaja toki, mutta ei se nyt sitä kuitenkaan sanonut, että jopa joidenkin perhedraamaa piti mennä ojentamaan. Puheeksi kuitenkin tuli myös Nobuyuki tai se, ettei Yukimurasta ollut reilua jättää Nobuyukia Unnojen armoille. "Aivan se koskikin sitä asiaa... Aivan", totesin loppuun, kun perhedraama aukesi hieman enemmän. Mutta tiedä sitten, miten se asia vieläkään oli Yukimuran asia, koska eihän hänen vanhempansa mihinkään muuttuneet eikä sekään nyt kovin mitään muuttaisi, vaikka Nobuyukikin olisikin vain Yukimuran velipuoli. Veli se velipuolikin kuitenkin oli siinä, missä ihan velikin oli. Mutta no ainakin selvisi, missä Yukimura oli ollut.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 19.04.2019
15:23
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Rui ihmetteli, että miten Unnojen draama nyt Yukimuraa kosketti, mutta hoksasi sitten itsekin asian. Ja eivätkö Unnojen draama yleensä kuulunut ihan kaikille tai ainakin kaikki siitä joutuivat ottamaan osansa. ”No se on nyt kuitenkin toistaiseksi hoidettu. Mistä te olitte puhumassa, ennen kuin tulin keskeyttämään?” Yukimura vaihtoi sitten mielekkäämpään aiheeseen. ”Ei mistään tärkeästä, kerroimme vain Rui-samalle nuoruudenseikkailuistasi.” Sachiko kertoi ja Yukimuran ilme oli selvästi naurun paikka seuraavaksi. ”Vitsailin vain, emme me mistään ihmeellisestä puhuneet, kunhan rupattelimme. Mihin Rokuro-sama on kadonnut?” Rika sanoi kun sai naurunsa naurettua. ”Hmmm… varmaan siistiytymässä sen jäljiktä, että Nanakuma päätti viskoa häntä sakella.” Yukimura vastasi, muttei kyllä ollut jäänyt katsomaan, mihin Rokuro sen kokouksen jälkeen oli kadonnut.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 19.04.2019
15:39
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RUI

Asia oli nyt joka tapauksessa ilmeisesti hoidossa eli ehkä se Unno-draama oli draamattu ja hyvä niin. Mutta asiasta seuraavaan eli siihen, että mistähän mekin oikein juttelimme ennen kuin Yukimura tuli keskeyttämään. Niin no ei oikeastaan yhtään mistään tai ei ainakaan sellaista tärkeästä. Kunhan olimme tappaneet aikaa juttelemalla kaikesta mahdollisista... no naisten jutuista. Yksi naisista kuitenkin tokaisi vain, että he olivat kertoneet minulle muka Yukimuran nuoruudenseikkailuista, mutta jos yhtään osasin yhdistää, niin ihan hyvä vaan, etteivät oikeasti. Mutta ainakin Yukimuran ilme oli näkemisen arvoinen ja naurahdin hieman itsekin. Mutta vitsiähän se oli vain ollut ja sellaisena sai luvan pysyäkin. Mutta sitten kiperään kysymykseen siitä, että minne kummaan Rokuro oli kadonnut. "Niin... Häntä ei kyllä näy vielä paikan päällä", totesin siihen. Yukimura puolestaan epäili, että Rokuro oli vain siistiytymässä, koska Nanakuma oli viskannut häntä sakella. "Ja miksi ihmeessä Rokuro sellaisen ansaitsi?" kyselin siinä kohdassa, kun sakella piti toisia alkaa viskomaan. "En miksikään... Se oli vaan taas Nanakuman logiikkaa siitä, että jotenkin Nobuyukin veljeys tai ei-veljeys olisi Yukimuran vika, koska hän jotenkin antoi sen tapahtua johtana, koska hänellähän on valta päättää, kuka on kenenkin sisar", Rokuro vastasi salin ovelta ja tuli sitten myös tähän. "Melko outo syy. Mutta miksi hän sinua heitti sakella, jos se oli Yukimuran vika?" ihmettelin. "Ei heittänytkään... Minä vaan otin sen vastaan", Rokuro vastasi. Ahaa, no on se toki hyvä, että oli urheita ritareita, jotka ottivat saketkin jonkun toisen puolesta vastaan. Eipähän Yukimuran (pyhä)vaatteet ainakaan sotkeutuneet, kun hän oli kerrankin laitettu.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  350  351  352  353  354  355  356  357  358  359  360  361  362  363  364  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2019 Mahti roolipelit - suntuubi.com