Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
15:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Saizo oli hetki sitten herännyt ja häipynyt pihalle Kamanosuken yhä pohtiessa miten hän saisi asiansa jotenkin järjestykseen. Hieman ne järjestyivät siinä kohtaa, kun Deliah heräsi ja painui itsekin pihalle, ja Kamanosuke pääsi edes peseytymään rauhassa, ulkona purolla kun todennäköisesti oli jo häiritsevän paljon yleisöä. Jonkun kankaanriekaleen, joka ei ainakaan hänen tietääkseen kuulunut kellekään, hän oli löytänyt toimittamaan pyyhkeen virkaa, jotta hänen ei tarvitsisi muiden vaatteita kastella. Ja niin hän oli vetäytynyt itse kylpyhuoneeseen, kerta sitä ei kukaan tarvinnut juuri nyt nukkumiseen. Ajoitus oli hyvä, sillä juuri kun hän oli saanut itsensä valmiiksi ja kuivannut itsensä ja vetänyt lainavaatteet päälleen ja poistunut huoneesta, Hauru kompuroi hänen päälleen. Oli kai kiire laittamaan tukkaansa, tai oikeastaan hänellä näytti olevan jotain ylimääräistä kasvoillaan. Tämä päätti tiedustella Kamanosuken vaatekatoa, ihan niin kuin se oikeastaan olisi kuulunut hänelle mitenkään. ”Eivät kestäneet matkan rasituksia…” Kamanosuke vastasi vältellen, koska ei aikonut kertoa mitä niille todella oli tapahtunut. Se ei kuulunut kenellekään mitenkään, päätelkööt itse, mutta hän ei sitä ainakaan kertoisi. Eri asia jos joku muu kertoisi, mutta Kamanosuke ei tekisi sitä.

Seuraavaksi Tsukihikokin ehti paikalle päivittelemään tilannetta, mutta ei kyllä ihan samalla tavalla kuin Hauru. Tätä huoletti enemmän, miten Kamanosuke tarkeni niin vähissä vaatteissa. No ei mitenkään, etenkin kun pesuvesi ei ollut erityisen lämmintä. Ei hän toki ollut Deliahin kylpyvettä käyttänyt, sehän haisikin varmaan ihan kalalta, mutta vettä oli haettu purosta useampi sangollinen, jotta olisi mistä vaihtaa ja sitä oli ihan riittävästi jäljellä peseytymiseen. Kamanosuke ei ehtinyt sanoa mitään, kun Tsukihiko jo oli lainannut hänelle lisää vaatetta ja pakko sanoa, että vihdoinkin kunnon vaate. Oli hän tietenkin kiitollinen Noelle ja Saeryosille, mutta kunnon kokopitkä, Kamanosukelle vähän liiankin pitkä, paksu ja peittävä kimono oli todella tervetullut. Tsukihiko oli kuitenkin painunut takaisin nukkumaan ennen kuin Kamanosuke oli ehtinyt edes kiittää tätä.

Kamanosuke kiinnitti huomion taas Hauruun. ”Kylpyhuone on nyt vapaa.” Hän vain ilmoitti ja väistyi pois edestä hakeutuen nukkumapaikalleen saadakseen omaa rauhaa riisuakseen alla olevat vaatteet pois. Hän voisi palauttaa ne nyt ja käyttää vain tätä, kerta Tsukihikolla vaikutti olevan vaatteita ihan reippaasti ja hän varmaan nukkuisi koko päivän muutenkin. Nyt hän kehtaisi ehkä lähteä ihmisten ilmoille hommaamaan itselleen ihan omiakin vaatteita, kun oli edes peittävä vaate. Tsukihikon kimonon suojassa hän riisui ensin Saeryosin kaavun ja sitten Noen paidan, kietoi kimonon sitten paremmin päälleen. Tosin joku vyö siihen tarvittiin vielä. Hän repi siitä pyyhkeestään suikaleen ja sitoi vaatteen sillä kiinni. Onneksi Tsukihiko ei ollut kamalan pitkä, joten vaate oli aika sopiva Kamanosukelle. Lopuksi hän kiinnitti hiussoljella hiuksensa kiinni ja laittoi kusarigaman vyölleen. Nyt alkoi olla jo aika hyvä. Vielä kengät ja käsineet, mitkä olivat hiussoljen kanssa ainoat säilyneet asusteet, mutta ei niistä kauheasti iloa ollut siinä kohtaa, kun vaatteet oli tuhottu.

Hän nosti lainavaatteensa ja meni ensiksi katsomaan oliko Saeryos hereillä vai nukkuiko hän yhä. Tämä kun nukkui ilmeisesti seisten, mikä oli vähän outoa, mutta miten vain. Nukkui yhä, no jos Kamanosuke jättäisi vaatteen tähän lähelle… Ennen kuin hän ehti tehdä sitä, haltia avasi vihreitä silmiään. ”Anteeksi jos herätin… tulin vain palauttamaan tämän… kiitos lainasta.” Kamanosuke sanoi haltian hymyillessä hieman unisesti. ”Ai, ei se mitään. Ole hyvä vain.” Tämä sanoi vähän hajamielisesti ottaen vaatteen vastaan. Sen jälkeen Kamanosuke lähti ulos etsimään Nokea ja löysikin tämän Deliahin ja Asamihimen kanssa, Saizo oli vähän matkan päässä purolla. Hän käveli porukan luo, harmi vain, että Noen ympärillä oli taas muitakin. Kamanosuke olisi halunnut pahoitella aikaisempaa ilkkumistaan, mutta halusi tehdä sen kahden Noen kanssa eikä kaivannut sille mitään yleisöä. Hän ei ehkä tottuisi tähän ryhmätyöhommaan ikinä, jatkuvasti oli lauma pyörimässä ympärillä. Hän ojensi Noelle kuitenkin tämän paidan takaisin. ”Saat tämän takaisin, kiitos lainasta.” Hän sanoi menninkäiselle.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
16:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Hetken aikaa pähkäiltyäni maailman menoa tajusin vasta, että hetkinen... missä se Raizu sitten oli vai oliko ketään Raizua edes oikeasti olemassa? Jos ei, niin kuinka olin muka päässyt tänne? Jaa'a... siinäpä vasta kysymystä kerrakseen. Ehkä jotain hämärää tapahtui ja jouduin tänne? Ehkä kuolin ja elän nyt jossain... antaa olla. Kuollut ei elä missään, koska on kuollut eikä aivoni jaksa rekisteröidä tällaista näin turhaa asiaa kuin sen pohtiminen, että oliko se eilinen Raizu harhaa vai todellinen. Kaiketi hän vaan oli ulkona tekemässä jotain ja tulisi kohta sisälle tai sitten olin vaan astetta tai paria sokeampi enkä nähnyt Raizua, mutta antaa olla.

Eipä siinä kuitenkaan kauaa mennytkään, kun ovi aukesi ja kukas muukaan kuin itse Raizu astui sisään. Raizu ei siis ollut vaan kuvitelmaa, mutta jos olisi ollut, niin en varmasti edes olisi tässä. Antaa nyt kuitenkin olla, koska turha tässä nyt oli märehtiä jotain, jonka märehdintä oli ylipäätään ihan turhaa.

Raizu tiedusteli sitä, että olen jo hereillä - melko terävää kyllä - ja jatkoi siihen, että mikä vointini laita mahtoi olla. Jätin sen hereillä olemisen sikseen, koska kai se nyt oli jo selvää, että olin hereillä, joten jatkoin siihen vointiin. "Onhan se parempi kun eilen, mut verenhukkaahan tässä vielä varmasti on kun heikotus on aika moinen edelleenkin. Seuraavaan ongelmaan kuuluu mm. oikean käden täydellinen tunnottomuus eikä se oikein edes liiku mihinkään suuntaan. On varmaankin myös sanomattakin selvää, että edelleenkin sattuu, mutta eihän kukaan voi sellasesta yhessä yössä parantua, mutta muuten kaiketi sitten ihan hyvin", vastaan, vaikka tilassani ei ollut kyllä mitään muuta hyvää kuin se, että paremmin kuin eilen, joten kohdallani muuten hyvin oli aika kauaa haettu, mutta ainakin pää pelaa. Tässä näytti myöskin olevan jonkunlainen ruokatauko tai no aamiainen. Koitinkin seuraavaksi istumaan käyttäen vasenta kättäni apuna, koska oikea vaan ollamöllötti ja roikkui matkassa mukana. Istumaan nousu oli kuitenkin helpompaa kuin eilen, mutta kipu oli kyllä pahempi kun istui. Kaivalen kuitenkin sen riisikulhon käsiini ja asetan jalkojeni väliin ja pidin sen jaloillani pystyssä. Vasemmalla kädellä sitten hoidin ruokailun, koska oikea oli edelleenkin sanonut itsensä irti koko touhusta.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
16:41
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAURU

En kyllä tosiaan ollut ajatellut, että kylpyhuoneessa olisi ollut joku tai korkeintaan Deliah, mutta Kamanosuke oli tullut yllättäen sieltä enkä edes tiennyt, että hän edes oli jo täällä. En ollut todistamassa sitä kuitenkaan missään kohdassa, kun loppupää pääsi paikalle, mutta ainakin he olivat palanneet paikalle. Tosin punapään vaatevarustus oli kyllä ollut sen verran vähäinen, että se oli kyllä melko silmiinpistävä. Yleensä sitä käytettiin jonkunlaisia housuja tai hametta paidan kanssa, mutta tämä päättänyt vetää ilman housuja. Ehkä se oli mielenilmaisua Rickteriä kohtaan? Tosin oliko Rickter edes täällä? Tuskin, jos Kamanosuke oli tai sitten he vain saivat sovittua? Tosin sitäkään en uskonut. En kuitenkaan tajunnut, että mihin Kamanosuke tarvitsi muiden vaatteita, jos vaan halusi olla ilman housuja. Toisaalta tuossa nyt ei ollut muutenkaan mitään järkeä. Moinen kuulosti ihan tyhmältä. Punapää ilmoittikin pian, että vaatteet eivät kestäneet matkan rasitusta. "Justiinsa..." totesin vaan siihen, koska mitäpä muuta tuohon voisi sanoa? Sen, että tuo ei ole totuus? No ei se voinut kyllä mitenkään olla, mutta tajusin kyllä, että toinen ei halunnut asiasta puhua. En toki väkisin, koska ei se nyt ongelmani ollut. Hypelkööt vaikka alasti, jos siltä tuntui.

Tsukihiko puolestaan päivitteli sitä, että kuinka Kamanosuke tarkenisi noissa vaatteissa ja viskasi tälle kimonon. Se ilmeisesti kelpasi ja seuraavaksi punapää ilmoitti kylpyhuoneen olevan vapaa. "Mitä ilmeisemmin, kun kerta olet siinä", vastaan ja astelin kylpyhuoneeseen varaten sen samalla itselleni. Riisuin sen takkini pois tai se nyt kyllä oli ollut lähinnä vaan olkapäilläni, mutta kuitenkin. Jonkunlainen naulakkoviritys eli naula seinässä näytti olevan, joten ripustin sen siihen ja astelin sitten yhden sangon luo ja samalla koitin nähdä sitä mössöä kasvoissani rikkinäisestä peilin palasta, joka oli vielä seinässä kiinni. Peili oli kuitenkin todella sotkuinen ja siksi epätarkka, mutta löysin tahran, jonka sitten hinkkasin kasvoistani pois vedellä. En kyllä aikoisi nukkua enää lattialla.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
16:56
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Kun kaikki ns. asiat oli käyty läpi, niin sen jälkeen ilmapiiriin laskeutui hiljaisuus. Linnut lauloivat edelleenkin ja puro solisi. Tuuli kahisutteli hieman puiden oksia ja niiden lehtiä, mutta muuten oli oikeastaan hiljaista. Deliah puolestaan päätti tehdä olonsa mukavaksi siinä purossa ja oli samalla mennyt hieman kauemmaksi. Pitäisikö meidän sitten lähteä suorittamaan sitä vakoilua linnaan vai mitähän seuraavaksi oikein piti tehdä? Pitäisikö odottaa kaikkien heräämistä? No kaiketi sekin selviäisi jossain kohdassa, mutta Deliahin puheista päätellen jonkun moiset suunnitelmat oltiin jo tehty kerta he olivat päättäneet, että retkelle lähtisin minä aina vuorotellen vuorokauden ajasta riippuen Tsukihikon ja Asamihimen kanssa. Nyt oli päivä, joten olisin menossa sinne Asamihimen kanssa ja Asamihime oli kyllä tuossa, mutta hänkään ei tuntunut olevan perillä ihan kaikesta. Epävarmuus oli kyllä loppujen lopuksi aika ärsyttävää, mutta onneksi asiat selviäisivät kun asiaa kysyisi joltain ja kaiketi se joku sitten olisi Dorian kerta häneen nyt luotettiin kiven kovaan tai ainakin Deliah oli sanonut niin. Dorian taisi kuitenkin kyllä olla sisällä. No niin, olihan hän vampyyri, joten missäpä muuallakaan.

"Tiedätkö yhtään, milloin olemme mahdollisesti menossa sinne linnaan urkkimaan?" kysyn Asamihimeltä, vaikka taisin kyllä tietää jo vastauksen valmiiksi, mutta ainahan voisi toivoa, että hänkin tietäisi jotain hieman enemmän. Huomioni kuitenkin kiinnittyi seuraavaksi taas siihen sen rakennukseen oveen kun se aukesi ja tällä kertaa ulos astui Kamanosuke. Kamanosuke oli saanut jostain päällensä jonkun hieman paremman vaatteen, koska tämä vaate näytti peittävän kaiken paremmin kuin paitani. No eihän paita kuitenkaan mekko ollut enkä edes käyttänyt mekkoja, koska olenhan kuitenkin miespuolinen (ellei Raizu keksi pukee sille mekkoo XDD). Kamanosuke asteli myöskin meidän luo, mutta ei sentään vaatinut samalla tavalla tenttaamalla jotain tietoa heti ensimmäiseksi kuten Deliah oli tehnyt. Punapää kuitenkin tuli palauttamaan lainaamansa paitaa eli sainkin paitani jo nyt takaisin. Samalla tämä kiitteli lainasta. "Ei mitään... Hyvä, jos siitä edes oli jonkunlainen hyöty", sanon ja hymyilin hieman päälle. Halusin kysyä samalla toisen tämän hetkistä oloa, mutta se saattaisi vaan herättää lisäkysymyksiä Kamanosukelle ja tuskin hän haluaa kertoa asiaa mitenkään tarkemmin. En itse ainakaan haluaisi hänen tilanteessaan kertoa asiasta jokaiselle, joten päätin olla kysymättä. Otin kuitenkin paidan vastaan ja tietenkin myös puin sen takaisin päälleni ja napitin sen kiinni.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
18:11
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickterin olotila oli siis parempi kuin eilen. Se oli hyvä mutta eiliseen verrattuna mikä tahansa melkein olisi ollut parempi, tyyppihän käytännössä oli paloiteltu osiin, no ehkei ihan. Verenhukkaa kuitenkin oli vielä ja sen johdosta heikotusta. Sitten vakavampaan ongelmaan, että oikea käsi oli tunnoton eikä liikkunut. Pitäisi tutkia sitä hieman paremmin, vaikka voihan olla, että se oli vain pahemmin puutunut tai jotain. Lisäksi Rickteriä sattui joka paikkaan, mutta se oli aika itsestään selvyys. Raizu kuitenkin kaiveli taas esille sen lääkepullonsa, josta oli tätä epämääräistä huumaavaa enemmän ja vähemmän kasvipitoista ihmelääkettä Rickterille yölläkin juottanut. Hän kaatoi uuden annoksen kuppiin ja laittoi tarjottimelle muiden kippojen ja kulhojen viereen. ”Ehkä kätesi tunto palaa itsestään, mutta voin vielä vilkaista sitä kun olet saanut syötyä. Mutta voi olla että menee enemmän aikaa, ennen kuin ruumiisi tottuu ja toipuu ennalleen. En usko että sinun tapauksessasi siihen kuluu paljoa aikaa, olet jo nyt sen verran virkeässä kunnossa.” Raizu Sanoi Rickterille. Ei hän mikään lääkäri ollut, sattuipahan nyt omistamaan hyödyllisiä välineitä ja lääkkeitä tällaisiin pikkuvaivoihin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
18:29
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Noki tiedusteli hetken hiljaisuuden jälkeen, että tiesikö Asamihime milloin tiedustelua oli tarkoitus tehdä. No ei hän sen tarkemmin tiennyt, kuin että joskus päivällä. ”Ei sillä varmaan väliä ole, mihin aikaan menemme, vaikka heti minun puolestani. Tietenkin voisi varmaan mennä kysymään joltain sisällä olijalta tarkemmin, ettei tule tehtyä virheitä. Itse en viitsi mennä, etten vahingossakaan kärvennä vampyyreja.” Asamihime vastasi, koska Noki voisi mennä kysymään asiasta joltain, kerta Saizo oli pesulla ja Deliah oli painunut puroon pulikoimaan. ”Miten ajattelit pysyä piilossa ihmisiltä kun liikumme? Muistan vain, että mainitsit, että olet kerännyt tietoa ennenkin, mutta päiväsaikaan on hiukan hankala liikkua huomaamatta ja erotut kuitenkin aika helposti, ettet ole ihminen.” Asamihime varmisti, koska ei hän tiennyt mitä mahtavia taitoja Noella oli. Toki hän voisi tarpeen tullen luoda sen verran häikäisevää valoa, että Noki pääsisi livahtamaan huomaamatta. Asamihimellä ei ollut ongelmaa, päivä oli aurinkoinen ja hän voisi liikkua valona kenenkään huomaamatta, Noki taas ei voinut tehdä sellaista, varmaankaan.

Hetken päästä (ei seuraavaksi) Kamanosuke ilmestyi paikalle. Asamihime kohautti hieman kulmiaan huomatessaan tällä veljensä kimonon. Ei sillä. olihan hän itsekin sitä lainannut lupaa kysymättä ja taisi vielä unohtaa lattialle lojumaan, hupsista. Kamanosuke palautti Noelle tämän paidan ja kiitti lainasta. Miksi Kamanosuke oli lainannut Noen paitaa ja miksi tällä oli Tsukihikon kimono? Missä tämän omat vaatteet olivat? Tai ehkä ne sotkeutuivat tappelussa ja olivat pesussa, siksi tämä tarvitsi lainavaatteita? Kamanosukekin taisi huomata Asamihimen kummeksuvan katseen. ”En varastanut tätä, veljesi lainasi sen.” Tämä sanoi arvaten Asamihimen ajatukset. ”No mikäs siinä, tehkööt omilla vaatteillaan, kuten haluaa.” Asamihime vastasi nousten kuitenkin ylös nurmelta, jos tässä kerta alettaisiin tekemään lähtöä pikkuhiljaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
18:36
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Jatkoin syömiseni parissa, mutta eihän jonkun riisin syönnissä nyt kuitenkaan kovinkaa kauaa mennyt. Ainut vaan, että olin oikeakätinen ja oikea käsi oli tällä hetkellä käyttökelvoton, mutta toivottavasti se tulisi olemaan vaan väliaikaista, koska käsipuolena ei oikeastaan ollut kovinkaan mukavaa. Raizu puolestaan oli kaivellut jonkun putelin esiin, jossa oli joitain enemmän tai vähemmän epäilyttävän näköistä mössöä. Se kaiketi sitten oli joku lääke? "Mitä se on?" kysyn, koska en ainakaan muistanut moista ja vaikka olinkin vetänyt eilen yhden kupillisen samaa kamaa, niin en ollut tietoinen, että se oli juuri tuota. Eilen en myöskään ollut parhaimmassa mahdollisessa kunnossa edes aivotoimmin osalta, koska se oli lähennyt nollaa. Raizu jatkoi siitä, että käteni tunto varmaankin saattaisi palata itsestään ennalleen, mutta tämä voisi kuitenkin vielä vilkaista sitä kun olisin syönyt. "Kato pois vaan", sanon siihen ja jatkoin syömistäni. Piti kuitenkin tyytyä siihen tosiasiaan, että ruumiin ennalleen palautumisessa saattaisi mennä aikaa. En odottanutkaan, että se tapahtuisi silmänräpäyksessä, mutta Raizun mielestä olin siis nopea toipumaan. Aina parempi juttu.

Sain syötyä ja kiskaisin lopulta sen Raizun tyrkyttämän mössönkin nassuun, koska tuskin tämä nyt olisi antanut jotain, josta ei olisi hyötyä kerta haluaa tehdä tarjouksen kanssani. Riisuin joka tapauksessa sen mustan hupulla varustetun takin pois päältäni kokonaan, koska se saattoi olla oikean käteni tutkinnan edessä. "Mikä se sun tarjous on?" kysyn myöskin, koska Raizu oli sanonut, että saan tietää kaiken tänä aamuna ja samalla udella kaiken juurta jaksaen, joten senhän myös teen, jos en tajua jotain asiaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
18:58
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Asamihimen mukaan sillä, että milloin menisimme, ei olisi mitään väliä ja voisimme mennä vaikka hetikin hänen puolestaan. Tosin sitä ennen olisi hyvä varmistaa asia, ettemme sitten tekisi mitään väärin. "Tuskin se väärin on... Niinhän kuitenkin sovittiin, että jotkut kuitenkin menevät tiedustelureissulle ja te näköjään sitten sovitte senkin, että ketkä sinne menee. Mutta voin toki kysyä tai ainakin sanoa, että olemme menossa, ettei meitä etsitä turhaa", sanon siihen nousten samalla ylös ruohikolta venytellen ensin raajojani. Olin kuitenkin maannut jo pitkän tovin ruohikolla, joten nyt oli aika verrytellä hieman. Olin heti miten tekemässä jo lähtöä sisälle rakennukseen, kun Asamihime kysyi, että miten ihmeessä aijoin pysytellä piilossa ihmisiltä kun liikumme. Samalla tämä jatkoi, että muistaa vaan sen, että mainitsin, että olen kerennyt tietoa ennenkin. Niin, peikkojen puolelta, en ihmisten, mutta olen kuitenkin. Päiväsaikaan olisi kuitenkin hankalaa liikkua huomaamatta ja olin kuulemma aika helposti erotettavissa ihmisistä. "Tiedän... Ongelmaan vastaus löytyy hämäysloitsusta. Eli toisin sanoen näytän ihmiseltä silloin ihmisten silmissä, mutta ainoastaan ihmisten silmissä. Jos on jotenkin yliluonnollinen, niin hämäys ei tepsi sellaiseen. En ole koskaan testannut loitsua enkä voi testauttaa sitä teillä, koska se ei tepsi teihin. Pitää toisin sanoen vaan luottaa, että loitsu toimii ihmisii", vastaan kysymykseen, vaikka olihan moinen loitsu kyllä aika arvaamaton, jos se ei vaikka toimisikaan, mutta se oli sen ajan murhe joka tapauksessa.

Kamanosuke puolestaan oli vetenyt Asamihimen huomion seuraavaksi ja punapää ilmoitti, ettei ole varastanut vaatetta, vaan sai sen lainaksi. "Jos löydän linnasta jotain vaatteita, niin voin tuoda ne mukani, kun palaamme tiedustelureisulta takaisin", sanon Kamanosukelle ja jatkan matkaani sen enempää miettimättä sisälle rakennukseen, jossa oli aika hämärä meininki. Aisu nukkui edelleenkin, kuten myös Hakidonmuya. Hauru oli kadonnut johonkin, mutta ulkona häntä ei ainakaan näkynyt. Dorian oli sisällä nurkassa(?), mutta en ollut varma, että nukkuiko tämä vaiko ei. Hoshiyomi oli myöskin sisällä, mutta tämäkin taisi nukkua(?). Saeryoselinermayorshiwalerierna taas törötti lattialla ja näytti myöskin... nukkuvan(?). Loput olivatkin ulkona. "Suunnitelma ilmeisesti etenee niin, että minä menen päivällä Asamihimen kanssa linnaa tutkimaan ja yöllä Tsukihikon... Ajattelimme lähteä nyt Asamihimen kanssa tutkimaan linnaa. Jos se ei ole okei, niin mikä on oikea aika?" kysyn lopuksi, vaikka kaiketi me kaikki saimme päättää ihan yhtälailla asioista ja ainakin Asamihimelle oli käynyt se, että menisimme samantien. Se kävi myös minulle.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
19:30
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickter tiedusteli ensi alkuun lääkkeensä perään vaikka vetäisikin sen kitusiinsa ennen kuin sai vastausta siihen. Ainakaan tämä ei epäillyt Raizun myrkyttävän itseään. No miksi hän olisi ensin koonnut Rickterin kasaan kuoleman kielistä vain myrkyttääkseen tämän? No ei voinut tietää, ehkä huvin ja urheilun vuoksi. ”Veriseerumia, se palauttaa veritasapainon ja auttaa verenhukkaan, erittäin suosittua sotilaiden ja vampyyrien keskuudessa.” Raizu kertoi kuitenkin lääkkeen tiedot, jos Rickteriä oikeasti kiinnosti tietää. Poika sai syötyä ja riisui sitten takkiaan, jotta Raizu voisi tutkia tämän käden tilanteen. Niinpä hän siirtyi ja kumartui paremmin Rickterin käden puoleen tunnustellen sitä useasta kohtaa. ”Pystyit kuitenkin vielä yöllä käyttämään sitä, etkö?” Raizu varmisti, hän kyllä muisteli Rickterin käyttäneen lääkkeen juonnissa molempia käsiään, muttei ollut ihan täysin varma muistiko oikein. ”Luulen, että pitkä paikallaolo vain vaikuttaa kun et ole vielä täysin toipunut, eiköhän se siitä palaudu.” Hän kuitenkin sanoi. Ei hän tietenkään asiasta pahemmin tiennyt, kun ei ollut asiantuntija, mutta arvelu vaikutti hänestä ihan realistiselta.

Eipä aikaakaan, kun Rickter vihdoin otti tarjouksen puheeksi. ”Tarjoukseni on se, että tulet kanssani Kiotoon. Tietenkin kun olet kunnolla toipunut. Soluttaudumme shogunin palatsiin, sinun muodonmuutostaidoillesi ei luulisi olevan temppu eikä mikään tekeytyä palatsin vartijaksi. Itselläni ei ole muodonmuuttajan taitoja, alaani ovat harhat ja illuusiot. Saan silläkin voimalla muut uskomaan minun olevan linnan vartija, joten se ei ole ongelma. Hoitelemme valitut vartijat pois tieltä, jotta linnassa ei ole kahta samaa vartijaa, ja sen jälkeen soluttaudumme samalla tavalla shogunin henkivartijakaartiin päästäksemme tarpeeksi lähelle itse shogunia. Sen jälkeen hoitelemme shogunin ja sinä otat hänen paikkansa.” Raizu kertoi nyt alkuun melko lyhyesti suunnitelmansa ytimen, saisi sitä vielä täsmennettyä, se kun oli aika monivaiheinen.

”Kun ihmisiä on lukematon määrä meihin verrattuna, sotatoimet ovat ihan turhia, heitä tulee aina jostakin lisää. Ainoa tapa voittaa heidät on tehdä se heidän kauttaan. Kun olet shogun, olet käytännössä koko japanin vaikutusvaltaisin ihminen ja kokonaiset armeijat syövät kädestäsi ja tottelevat pienintäkin käskyäsi. Ihmiset eivät edes tiedä, että heitä vastaan on hyökätty. Vangitsen käyttämämme vartijat harhaan, ja palautamme heidät sen jälkeen, eivätkä he tiedä asiasta mitään. Shogunin ruumiin hävitämme siten, ettei siitä löydy mitään todisteaineistoa, kukaan ei tule huomaamaan, että valta on vaihtunut. Voit tapattaa ihmisiä pikkuhiljaa jos siltä tuntuu, tai käyttää heitä omien tavoitteittesi saavuttamiseksi. Tämä oli se osio, jolla pääset eroon ihmisten aiheuttamasta uhasta ja saat heistä itsellesi alaisia ja orjia.” Raizu jatkoi tarkennustaan asiaan.

”Sitten pääsemme kostoosi. Shogun tahtoo vangita kaikki yliluonnolliset olennot siksi, että tämänhetkinen shogun on heikko ja daimiot ovat riistäytyneet hänen hallinnastaan. Jos ihmisillä on yhteinen vihollinen, he eivät ehdi tapella toisiaan vastaan. Pitkään näin olikin, mutta sitten yliluonnolliset alkoivat loppua kesken. Nyt shogun pelkää, että kun ulkopuolista uhkaa ei ole, valta romahtaa taas hänen käsistään, siksi hän tarvitsee itselleen pelotteeksi mahdollisimman paljon yliluonnollisia, joilla pitää alaisensa ruodussa. Typerää, koska aika harva yliluonnollinen lopulta pysyy vangittuna ihmisten keinoin, mutta hän on ilmeisen epätoivoinen. Sinä olet kuitenkin eri asia, et ole heikko ihminen, vaikka sellaista esitätkin shogunin roolissasi.” Raizu jatkoi suunnitelmansa jatkosta, hän oli suunnitellut tätä pitkään ja hartaasti.

”Jatkat shogunina yliluonnollisten olentojen metsästystä, mikä olisi sen hienompi kosto, kuin saada vangittua entiset liittolaiset, jotka kohtuuttomasti heittivät sinut ulos ryhmästä? Pystyt helposti saamaan tietoosi jokaisen heikkoudet ja vahvuudet, joten pystyt vangitsemaan heidät ja kun he ovat otteessasi, voit tehdä heille mitä haluat. Voit raiskata Kamanosuken vaikka päivittäin, voit paloitella Saizon osiin, tehdä Noesta rukkaset, mitä vain tahdot. Yksinkin olisit vahva vastus heille ja sinulla on armeija tolkulla ihmisiä sotimassa puolestasi. Tiedät osan heidän suunnitelmistaan jo ja voit käyttää niitä hyödyksi. Lisäksi he kuvittelevat sinun kuolleen ja uskovat vastassa olevan pelkkiä ihmisarmeijoita. Lisäksi sinulla on minun tukeni ja apuni puolellasi.” Raizu lopetti viimein antaen tilaa Rickterin mahdollisille tarkentaville kysymyksille.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
20:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Dorianin oli onnistunut torkahtaa taas hetkeksi nurkkaansa, mutta sekään rauha ei kestänyt kauaa, kun joku alkoi kailottamaan kuin viimeistä päivää. Hän raotti usvanharmaita silmiään ja huomasi Noen, joka sepitti jostain suunnitelman kulusta. Aivan, se tiedustelu, hehän olivat sopineet että se tehtäisiin myös päivällä. Noki oli siis nyt lähdössä neiti aurinkoisen kanssa matkaan ja piti ilmoittaa mikä aika oli hyvä, jos ei sitten tämä. Dorianilla ei ollut käsitystä miten ihmiset liikkuivat aamuisin ja päivisin parhaiten ja mikä olisi päivätarkastukseen otollisin hetki, siitä kun oli melko kauan kun hän oli viimeksi kulkenut päivänvalossa ilman, että hänen oli pitänyt keskittyä sietämään sietämättömiä oloja. No kuitenkin, menkööt heti, ei se Doriania haitannut. ”Menkää vain, tuskin sillä on niin väliä tapahtuuko se aamulla, päivällä vai iltapäivällä.” Hän vastasi nurkastaan ainakin oman suostumuksensa asiaan. Kukaan muukaan ei vaikuttanut olevan kauheasti vastaan, tosin Tsukihiko ei ihme ja kumma ollut edes herännyt menninkäisen metelöintiin. Ihme unenlahjat tälläkin oli, luulisi että lattialla pötköttäminen olisi haitannut unta, mutta ei. Doriania ei niinkään lattialla olo haitannut, hän ei vain muuten nukkunut yleensäkään kovinkaan hyvin.

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 29.01.2016
20:14
Muokattu: 29.01.2016
20:21
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Se outo tökötti, jonka olin juonut jo vastauksia odottelematta sen enempää, oli jotain veriseerumia, joka auttoi verenhukkaan tai se siis piti yllä veritasapainoa. "Ihan hyödyllisen kuulonen mössö", totean siihen ja kyllä se tosiaan taisi olla sitä eilistä. Maku oli kuitenkin tavallaan tuttu. Joka tapauksessa kun mössöt oli mössöilty, niin sitten oli vuorossa käden tutkiminen. Raizu kyseli, että pystyinkö sitten liikuttamaan sitä yöllä. "Ai silloin kun mä nukuin? En tiedä... mutta kai mä pystyin sitä ennen nukkumaan menoo liikuttamaan. Emmä oo varma... Emmä muista sitä tarkasti", sanon, koska en varmasti ollut eilen sen löylytyksen jälkeen ihan täysillä messissä. Raizun mukaan ongelma olisi kuitenkin sellainen, joka hoituisi itsestään ja pitkä paikallaolo oli vaan saanut sen tuohon kuntoon. "Toivottavasti sä olet oikeassa", totean siihen.

Seuraavaksi pääsimme siihen itse tarjoukseen, joka alkoi sillä, että menisimme Kiotoon. Kohotin hieman toista kulmaani lähinnä sen merkiksi, että mitä ihmettä me siellä muka tekisimme. Sekin selvisi kuitenkin selityksen myötä eli soluttautuisimme shogunin palastiin ja tarkemmin sanottuna vartijoiksi. Minä muodonmuuttajan taidoillani ja Raizu jollain harhailluusiomahtivoimallaan. Sen jälkeen hoitelisimme vartijat pois niin, ettei linnassa ole kahta samaa vartijaa. Sitten seuraavaksi soluttautuisimme henkivartijakaartiin ja lopuksi shogunin hoidettaisiin pois edestä niin, että minä voisin ottaa hänen paikkansa. Oli pakko myöntää, että Raizu oli ensimmäinen, joka sai minut täysin sanattomaksi.

Sitten vielä tarkemmin asiaan eli sotatoimet olisivat Raizun mielestä täysin turhat, koska ihmisiä oli yliluonnollisia enemmän. Totta kyllä. Sota voitettaisiin toisian sanoen sisältä käsin. Raizu selitti myöskin sen, että kuinka vaikutusvaltainen olisin kun olisin shogun eikä sekään kuulostanut kovinkaan pahalta, koska nautin vallasta, mutta en tykännyt siitä, että joku käski minun tekemään niin kuin halusi ellei siitä olisi minulle hyötyä. Oikea shogunin tai lähinnä hänen ruumiinsa hävitettäisiin niin, ettei siitä jäisi todistusaineistoksi mitään. "Miten se hoituu?" kysyn ensimmäisen kysymykseni sanattomuuteni jälkeen. Raizu kuitenkin jatkoi vielä siitä, että voisin tapattaa ihmisiä tai käyttää heitä hyödykseni. Ja tämä oli sitten se osio, jolla pääsen eroon ihmisten aiheuttamasta uhasta ja saisin tehdä heistä itsellesi alaisia ja orjia. Ei yhtään paha.

Seuraavaksi kostooni, joka varmasti tulisi olemaan suloinen. Shogun tahtoi siis vangita yliluonnollisia, minkä toki jo tiesin. Yliluonnollisia kuitenkin siksi, jos oikein käsitin, että he olisivat joku peloite vallan riistäytymistä vastaan ja shogun liian heikko itse koko hommaan. Tai jotain... ihan sama. Mutta joka tapauksessa olisin eri asia kuin heikko ihminen. Tietenkin, koska en ole ihminen. Homman nimi olisi kuiteknin se, että jatkaisin sitä yliluonnollisten vangitsemista ja vangittavien listaan kuului myöskin edelleenkin joukko, joka päätti hylätä minut. Lopuksi voisin tehdä heille mitä ikinä vaan haluan. Eduksi oli myös se, että tiesin osan heidän suunnitelmistaan. Lisäksi minua luultiin kuolleeksi ja vielä viimeisenä Raizu olisi apunani. "Ne ääliöt suuntaa Himejin linnaan. Se oli niiden suunnitelman tukikohta, jonka ne aikoo vallottaa tiedustelun jälkeen... Mä tiedän vaan sen verran", sanon siihen hiljentyen kuitenkin miettimään asiaa. Se ei kuulostanut yhtään pahalta ja oikeastaan voisin kerrankin sanoa tuota todelliseksi suunnitelmaksi, mutta olisiko minusta shoguniksi asti? En kuitenkaan ole koskaan ollut niin korkeassa asemassa. Tosin Raizu sanoi auttavansa. Samalla saisin kostoni, mikä ei kuulostanut yhtään pahalta. "Okei... Mä suostun siihen", sanon lopuksi. Mielestäni siinä ei oikein ollut mitään tarkennettavaa. Kaikki oli selvää tähän asti tai ainakin melkein. "Kuinka kauan ton suunnitelman hoitamisessa kestää kaiken kaikkiaan?" kysyn lopuksi. "Mun on kuitenkin ensin nähtävä se vartija, joksi muutun... Emmä muuten voi muuttua miksikään", sanon vielä. Toisin sanoen piti päästä tarpeeksi lähelle niin, että näin vartijat tai edes yhden.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
20:36
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

En ollut aivan varma, että keille kaikille olin asiani ilmoittanut, kun kaikki näyttivät vetävän lonkkaa ja havaitsin vasta nyt myös Tsukihikon. En ollut edea tajunnut tämän olevan lattialla, mutta siinä hän pötkötti ja ilmeisesti nukkui siis. Itselläni ei ollut edelleenkään kokemusta, mutta siinähän sitten röhnöttivät. Lopulta Dorian taisi havahtua nurkastaan ja ilmoitti, että voisimme mennä, koska sillä ei ollut väliä, että oliko se aamu, päivä vai iltapäivä. Sanoihan se varmasti käy eikä asiaa erikseen tarvitse kysyä. Muita ei pahemmin liikuttanut asia ja lonka veto jatkui. Samahan se. "Okei... Nukkukaa hyvin", sanon vielä ja astelen takaisin ulos laittaen toki oven kiinni perässäni ja sen jälkeen jatkoin takaisin Asamihimen luo ja näytti Kamanosukekin olevan vielä paikalla(?). "Dorianin mielestä se on ihan okei, että menemme nyt heti sinne", kerron Asamihimelle. "Joten eiköhän sitten mennä?" sanon vielä. Joka tapauksessa en ollut kertaakaan nähnyt linnaa, mutta ilmeisesti kyseessä oli iso rakennus, jonka varmasti pitäisi näkyä tästä jossain suunnassa jotenkin. Eikä sen löytymiseen kauaa aikaa kuitenkaan tuhlautunut, koska ainut iso ja näyttävä rakennus oli tästä jonkun matkan päässä, mutta ei kuitenkaan ihan hirveän kaukana.

Sitten ei auttanut varmaan kun vaan laittaa töppöstä toisen eteen, että edes pääsisimme sinne joskus. Samalla piti edelleenkin toivoa, että hämäysloitsu toimisi. Toki olisi ollut kivempi saada siihen ensin tuntumaa, mutta se ei harmi kyllä onnistunut kun matkaseurueessa ei ollut ihmisen ihmistä, että voisin testata asiaa. Loitsun tietenkin muistin, kuten kaikki muutkin loitsut, koska loitsujen sanat nousevat aina esiin kun niitä tarvittiin. Suuntasin tämän hetkeseltä kohtauspaikalta askeeleni kuitenkin siihen oikeaan suuntaan odottaen toki myös, että Asamihime pääsee matkaan mukaan, kun kerta suoritan kyseisen retken hänen kanssaan. Hieman ehkä jännitti, koska kyllä tietojen hankinta varmasti oli linnassa ihan erilaista kuin peikkojen mailla hiipiminen. En kuitenkaan aikonut perääntyä tai jänistää, vaan jatkoin toki matkaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
22:51
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickterin käsi sai toistaiseksi pysyä mysteerinä, kun hän ei itsekään ollut varma oliko käyttänyt sitä ennen nukahtamistaan vai ei, mutta piti vain toivoa, että tämän käsi palaisi ennalleen. Raizu ei oikein tämän enempää voinut tehdä, ellei ompeleminen pinkillä langalla auttanut, sitten ei auttanut mikään. Niin se vain oli, elämän karut kävyt. Hommat hankaloituisivat huomattavasti, jos Rickter jäisi käsipuoleksi, vaikka toisaalta… ei kai shogun käsiä tarvitse, kerta kaikki muut sotivat puolesta? No ehkä Rickter saisi kätensä vielä kokonaan takaisin, sillä takaisinhan hän sen sai, siinähän se roikkui, mutta no niin.

Asiassa seuraavaan eli oikeasti siihen asiaan, ei sillä etteikö Rickterin käsi ollut tärkeä asia, mutta Raizun suunnitelmaa yksi ongelmakäsi ei kyllä kaataisi tässä vaiheessa! Raizun selittäessä alkua Rickterin ilme oli melko kyseenalaistava, mutta lopulta tämä ei näyttänyt saavan sanaakaan suustaan, ennen kuin Raizu siirtyi tarkentamaan asiaa. Ensimmäinen itse kysymys koski shogunin hoitelua, niin ettei tästä jäisi mitään jäljelle, olisihan ikävää jos Rickter-shogunin lisäksi löytyisi vielä joku kuollut shogunkin, että miten se asia hoidettaisiin. ”Minulla on vahva yhteys tuonpuoleiseen, pystyn tarvittaessa lähettämään koko ruumiin kadotukseen, jolloin ihminen vain lakkaa olemasta.” Raizu yritti selittää asiaa maallikolle mahdollisimman yksinkertaisesti.

Raizu näki Rickterin ilmeistä, että hän alkoi olla suunnitelman kannalla. Tietenkin, olihan Raizu tehnyt tätä pitkään ja hartaasti ja tämä oli ehdottomasti paras tapa päästä huipulle ja Rickterin kannalta tarjous oli kertakaikkisen hyvä, siinä ei ollut oikeastaan mitään menetettävää hänen kannaltaan. Hän ei edes joutunut tekemään mitään uhrauksia tämän eteen, ellei käsi nyt lakkaisi toimimasta, ja rajoittihan se hieman elämää, jos piti elää kaksoiselämää shogunin ja itsensä välillä, mutta edut kyllä korvasivat sen aika kiitettävästi. Rickter kertasi entisten tovereittensa suunnitelman, että he olivat valtaamassa Himejin linnaa ottaakseen sen tukikohdakseen, mutta sen enempää Rickter ei tiennyt. ”Se on jo paljon, että tiedämme missä he pitävät tukikohtaa. Voimme ensin lähettää heille riittävästi ihmisarmeijoita pitämään heitä kiireisinä ja uuvuttamaan heidät ennen kuin iskemme oikeasti. Mutta sitä voi miettiä kun olemme saaneet sinut shoguniksi shogunin paikalle.” Raizu vastasi, olihan tieto vihollisen olinpaikasta aina hyvä ja helpostihan he urkkisivat lisää tietoja.

Rickter ei kauheasti joutunut miettimään vastaustaan vaan ilmoitti heti kättelyssä suostuvansa. ”Tiesin, että pääsisimme yhteisymmärrykseen.” Raizu vastasi. Rickter oli oikea henkilö tähän tehtävään ja hän oli varma, että he tulisivat pelaamaan hyvin yhteen, sen verran samankaltaisia he olivat loppu peleissä. He olivat kumpikin voittajia, keinoja kaihtamatta. Muun porukan urhoollinen vastarinta oli varmasti kunniakas, mutta sillä keinolla ei eletty kovin pitkään. Rickter tiedusteli seuraavaksi, kauan suunnitelman toteutumisessa kestäisi. ”No sitä on tarkalleen vaikea arvioida kokonaisuudessaan, tässä on sen verran monta vaihetta. Mutta riippuen sinun toipumisestasi joudumme viipymään täällä vielä varmaan jonkin aikaa. Täältä Kiotoon on noin päivän kävelymatka, jos sen tekisi yhteen soittoon ilman taukoja, ja tietenkin riippuen matkan nopeudesta. Palatsiin soluttautumisen ei pitäisi kestää kauaa ja luulisin, että saamme saman vuorokauden aikana soluttauduttua henkivartijakaartiin. Riippuen miten paljon aikaa tarvitset shogunin tutkimiseen ja pitääkö hänen olla elossa sen aikaa kun otat hänestä tietoja selville, jotta esittäminen olisi helpompaa… Mutta ei tässä pitäisi viikkoa kauemmin kestää jos kaikki sujuu ongelmitta.” Raizu teki nopean arvion, sitten oli vaikeampi sanoa, kauan menisi aikaa Rickterin koston kanssa. Sitä olisikin sitten parempi suunnitella ajan kanssa. Rickter huomautti vielä, että hänen oli nähtävä vartija ennen kuin voisi muuttua täksi. ”Tietenkin, sen luulisi onnistuvan ilman mitään temppujakin, mutta tarvittaessa saan meidät huomaamattomasti tarpeeksi lähelle jonkun harhan avulla.” Hän vastasi siihen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 29.01.2016
23:24
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke oli ollut sanomassa, ettei Noen tarvitsisi hänen takiaan alkaa mitään vaatteita etsimään, mutta tämä oli jo kipittänyt takaisin sisälle. Hän ei halunnut olla vain rasitteena muille, osasi hän vaatteensa itsekin hommata ja Noella oli nyt tärkeämpääkin tehtävää kuin Kamanosuken vaatteista huolehtiminen. Lisäksi Kamanosukelta menisi hermot, jos hän joutuisi vain lorvimaan täällä muiden nukkuessa tekemättä mitään, kun Saizokin ilmeisesti oli hänelle yhä vihainen. Senkin suhteen oli parempi pitää vähän etäisyyttä ja käydä etsimässä joku kaupunki, mistä voisi hommata vaatteet. Olisi ainakin jotain kehittävää tekemistä eikä ehtisi murehtia omaa surkeutta ja Rickteriä, joka oli kaiken lisäksi jo kuollut. Tai ei kai hän ollut voinut siitä selvitäkään? Tosin ei hän ollut saanut tilaisuutta kysyä Saizolta asiaa, tämä kun oli heti herättyään rynnännyt ulos ja nytkin tämä oli yhä purolla (?).

Noki palasi pain ja ilmoitti Asamihimelle, että oli saanut Dorianin siunauksen retkellä ja tiedusteli, että lähdettäisiinkö sitten saman tien. ”Lähdetään vain niin ehditään ajoissa takaisinkin vielä eikä tule sitten paikan päällä mitään kiirettä.” Asamihime vastasi ja lähti Noen perässä kulkemaan poispäin. No koska he olivat menossa linnalle, linnan lähettyvillä luultavasti olisi joku isompi kylä tai kaupunki, joten Kamanosuke voisi saman tien mennä heidän kanssaan samaa matkaa. ”Tuota… voinko tulla teidän kanssanne?” Hän kysyi sitten ja tajusi vielä tarkentaa: ”Siis vähän matkaa, vakoiluhommat eivät oikein ole alaani, mutta ajattelin etsiä aikani kuluksi jonkun kylän tai kaupungin, mistä voisi koettaa hommata vaatteita…” Hän selvensi asiaa, ei hän tietenkään tunkisi sotkemaan tiedusteluretkeä. ”Tule vain, Ei se minua ainakaan haittaa. Kannattaa kuitenkin olla varovainen ihmisten kanssa, ettet paljastu.” Asamihime vastasi siihen. ”Tiedän, en aikonut jäädä kiinni.” Kamanosuke vastasi. Kyllä hän tiesi olevansa erikoinen näky, vaikka jos Nokeen ja hohtavaan Asamihimeen vertasi, niin Kamanosuke näytti ihan tavalliselta ihmiseltä. Hänen tarvitsisi vain peittää hiuksensa jollain, niin ei häneen niin kauheasti kukaan kiinnittäisi huomiota.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
23:26
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Kädestä ei sitten kaiketi puitu sen enempää, mutta eipä sille varmaan ihmeitä voinut tehdä. Kiersiköhän siinä edes veri? Voisihan toimimattomuus olla myöskin senkin syytä, ettei veri kulkenut kunnolla? En kyllä ollut lääkäri tai edes moisella alalla, vaikka kyllähän voisin jonkun sortin lääkäri olla, jos vaan haluaisin, mutta en halunnut. Ei siihen vaadittu kuitenkaan muuta kuin muodonmuutos ja olin lääkäri. Mutta antaa lääkäreiden olla, koska tässä ei ollut tarkoitus puida lääkärien elämää ja ajatuksen kulkua. Raizu aloitti vastauksien selittämisen kysymyksiini ja ensimmäinen kysymys tosiaa koski sitä, että mitä kummaa sille oikealle shogunille tehtiin. Grillattiin ja sitten se mitä jäi jäljelle viskottiin ympäriinsä niin, ettei kukaan voinut sanoa enää, että mistä aines oli peräisin? Raizu kuitenkin päätti mennä ihan tuonpuoleisen kautta ja hän pystyi lähettämään ruumiin kadotukseen, jolloin ihminen vaan lakkaa olemasta. Se kuulosti paljon yksinkertaisemmalta ja varmemmalta kuin grillaus, joten menkööt sinne sitten. "Ihan hyvä", totean siihen. Ei tässä sitten mitään ongelmaa sen miekkosen hoitelemisen kannalta ollut. Hienoa, että joku on jaksanut suunnitella kaiken valmiiksi puolestani.

Sitten vihollisiin, jotka olivat olleet vielä eilen liittolaisia. Tosin nyt he olivat ex-liittolaisia. Oli siis jo paljon, että tiesin majanpitopaikan. Raizulla oli jopa jonkunlainen suunnitelma heidänkin varalle eli ensin voisimme lähettää heille tarpeeksi ihmisarmeijoita pitämään heidät kiireisinä ja samalla he uupuisivat siihen. Sitten vasta voisimme hyökätä oikeasti, mutta siitä kuulemma tarkemmin sitten kun luuseri shogun oli poissa edestä ja oikea hallitsija eli siis minä astuisin kuvoihin. "On se kyllä hienoa, että sä olet selvästi suunnitellut kaiken mun puolesta..." totean siinä kohdassa. Olisi varmasti niin sanotusti ottanut päähän ja vituttanut, jos en olisikaan suostunut. Olisinkohan sittenkään edes saanut ajatella kielteistä vastausta? Ehkä Raizu olisi laittanut pääni poikki, jos en olisi suostunut. No, mutta suostuin jo ja hyödyinhän itse suunnitelmasta aikalailla.

Mutta joka tapauksessa Raizu sanoi siitä, että tiesi, että pääsisimme yhteisymmärykseen, mutta lopuksi vielä siihen, että kuinka kauan koko homman suhteen sitten menisi. Sitä olisi kuitenkin kuulemma vaikea arvioida. Ai, sitä hän ei sitten ollut suunnitellut tarkasti. Kaikki kuitenkin riippui siitä, kuinka nopeasti satuin tulemaan kuntoon. Kiotoon kävelisi päivän verran ilman taukoja siis. Soluttautumisissa ei kuulemma kuitenkaan menisi kauaa. Kaikki riippui siitä, että kuinka kauan tarvitsen aikaa shogunin tutkimiseen ja siihen, että pitäisikö se äijän olla hengissä sen aikaa. "Ei tarvitse... Riittää, että mä näen sen äijän ulkonäön ja muuta ei tarvita", vastaan siihen, koska en tutkinut ihmisten tai olentojen käytöstä. Kaivoin ne kaikki tarpeelliset heidän sisältään ollessani kyseisen uhrin muodossa. Ei siihen tarvittu mitään muuta. Omaksuin muodonmuutokset nopeasti ja oikeastaan jopa uhrin vilkaisu saattoi riittää. Yhdessä vilkaisussa oli kaikki tarpeellinen tieto. Vartijankaan ulkonäön näkeminen ei ollut temppu eikä mikään, koska voisimme päästä jonkun harhan avulla tarpeeksi lähelle. "Selvä... Yks asia on vaan jääny häiritsemään. Jos mä kerran saan maan hallinnon käsiini, niin mitä sä sitten haluat itelles tän kaiken avulla? Tuskin sä haluat pelkästään sitä, että joku tuntematon heppu ottaa sun suunnitelman avulla johdon ja kostaa ääliöille. Kai sä havittelet ittekin jotain tai jotakin... jotakuta?" kysyn vielä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 29.01.2016
23:47
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Asamihime oli tosiaan myös sitä mieltä edelleenkin, että voisimme mennä, että edes ehtisimme edes ajoissa paikalle. Mietin hetken, että miten niin ajoissa ja että eihän tässä nyt mitään suurempaa kiirettä ollut, mutta Asamihimehän oli rajoittuneempi illan ja yön aikana ja kaiketi luokiteltavissa silloin ihmisen kaltaiseksi. Siinä siis taisi tulla vastaus siihen mahdolliseen kiireeseen. "Aivan... Mutta emmeköhän me ehdi", tokaisen vielä. Piti vaan saada tärkeimmät asiat huomioitua ja tärkeimpiin asioihin varmasti kuului ainakin linnan vartiointi, vartijoiden suurpiirteinen määrä ja mahdolliset turvatoimet sekä tietenkin se, että mistä olisi ehkä kannattavinta hyökätä sitten valloituksen aikana. Saizo ja Deliah puolestaan jäivät pesuille kun lähdin Asamihimen kanssa. Tai no Saizo näytti kyllä pesevän vaatteitaan, mutta ihan sama.

Emme kuitenkaan päässeet tai kerenneet pääsemään kovinkaan pitkälle, kun Kamanosuke kyseli seuraavaksi, että voisiko hänkin tulla. Olin juuri kysymässä, että vakoilemaan kanssamme vai, mutta tämä kerkesi itse tarkentamaan, että ihan siitä ei kuitenkaan ollut kyse, koska hän tulisi vaan vähän matkaa kanssamme, koska ajatteli, että jossain kylässä tai kaupingissa voisi olla joku mahdollinen paikka etsiä vaatteita. Asamihimen puolesta Kamanosuke voisi totta kai tulla, mutta varoitteli tämä vielä siitä, ettei saisi paljastua, mutta sen Kamanosuke tiesikin jo, koska ei aikonut jäädä kiinni. "Älä sitten myöskään jääkään, koska sinuakin tarvitaan, mutta kyllä voit minunkin puolesta tulla mukaan", vastaan vielä, koska yleensä kysymyksiin oli tarkoitus vastata kuitenkin. Mutta sitten kai muuta kuin jalkaa toisen eteen ja kohti sitä linnaa ja Kamanosuke oli matkalla kohti kyllä tai kaupunkia, vaikkakaan en ollut täysin varma, että mikä se kaupunki oli, mutta kai se oli joku, jossa yhtälailla asuisi porukkaa kuin kylässäkin. Muut jäivät tämän hetkiseen suojaan, mutta mikä järki kaikkien olisi lähteä johonkin? Kamanosukella nyt kuitenkin oli ihan kunnon syy, koska olisihan vaatteet toki varmasti kiva asia ja eipä ainakaan alasti tarvinnut kulkea. Muilta kun puuttui kokonaan turkki. Mutta pääsi kuitenkin kaikesta huolimatta alkuunsa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 30.01.2016
13:01
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Havahduin siihen kun joku ystävällisesti päätti tökätä minut patjalta lattialle ja tuo joku tietenkin oli Hakidonmuya, koska hänen kanssaanhan olin jakanut patjan, mutta minä olin kyllä löytänyt patjan ennen Hakidonmuyaa. Nyt kuitenkin varmaan takaisi olla aamu, vaikkakin rakennus oli sisältä kyllä pimeä, koska valontulo oli selvästikin rajoitettu. Ymmärrän toki, koska matkassa oli myös kaksi vampyyria ja olisihan se ikävää, jos jompikumpi tai molemmat kärtsäisivät kesken kaiken. Olihan heistäkin kuitenkin hyötyä, vaikkakin oikeastaan enimmäkseen yöllä tai sen jälkeen kun aurinko laskisi, mutta kyllähän heistä täältäkin käsin voisi ihan hyvin olla hyötyä. Rakennus oli kuitenkin tyhjentynyt porukasta eikä sisällä nyt ollut enää juurikaan ketään. Mutta minä voisin kuitenkin harkita heräämistä nyt kun kerta jo heräsin, kiitos Hakidonmuyan. En kuitenkaan ollut vihainen, koska en halunnut nukkua koko päivää.

Nousen ylös lattialta ja pudistelen hameeni ja oijon sen helman kuntoon. Asettelin myös suhteellisen olematonta paitaani kunnolla päälle ja sullon pitkävartiset valkoiset saapikkaani jalkoihini ja vedän valkoiset sukat jalkaani kunnolla peittäen näin myös oikeassa jalassani olevan pitkän arven suurimmaksi osaksi. Viitan jätin vielä laittamatta ja lopulta peittelin Hakidonmuyan sillä. Ei sitä nyt tarvinnut kuitenkaan. Vyön, jota koristi pääkallo, laitoin myöskin paikalleni ja asetin miekkani vyölle. Kruunua en päähän kuitenkaan vielä laittanut, koska en piti selvittää pitkät valkoiset hiukseni, joten jatkoin siitä kylpyhuoneen ovelle, joka kyllä oli kiinni ja ilmeisesti lukossa. Kuinka se muka voi olla lukossa, kun ei siinä eilen yöllä vielä mitään lukkoa ollut.

"Hei kuka siellä vessassa oikein jumittaa? Meneekö vielä kauankin? Täällä olisi myös muita sinne haluajia", kyselin oven läpi. Hakidonmuyakin näytti samalla päässeen patjalta pystyyn ja oikeastaan hänkin suustasi kylpyhuoneen ovelle. "Onko siellä joku?" Hakidonmuya kysyi. "On ja ovi on jotenkin muka lukossakin... Eikä sinne pääse enkä tiedä, että kuka siellä on", vastaan naiselle. "Kuka oletkin, täällä on jonoa, joten koita saada hommasi hoidettua ja vähän äkkiä myös!" Hakidonmuya jatkoi ei-niin-kauniisti. "Menee vielä hetki", kylpyhuoneen oven taakaa kuului miehen ääni. Jos kyseessä olisi ollut naisen ääni, niin vastaus olisi ollut sitten Asamihime, mutta kukahan siellä nyt sitten oli. En ollut ihan varma, koska olin huono yhdistämään pelkkää ääntä jonkun kasvoihin. "Hauru on selvästi vessan valloittaja", Hakidonmuya sanoi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
16:15
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke oli aistivinaan jonkinasteista epäluottamusta sen suhteen, että hän osaisi pitää itsestään huolen, olkoonkin, että eilen ei todellakaan mennyt ihan putkeen. Nyt ei kuitenkaan voisi tulla mitään Rickteriä vastaan ja ihmisten kanssa hän kyllä pärjäisi, vaikkei ollutkaan täysin saanut itseluottamustaan vielä takaisin. Noki yritti jotenkin parantaa asiaa ilmoittamalla Kamanosuken tarpeellisuudesta, mutta tällä hetkellä hän ei oikein nähnyt omaa tarpeellisuuttaan mitenkään. Hän koki olevansa täysin turha, mitä hän tähän asti oli onnistunut saamaan aikaan kuin harmia kaikille? Ei tuon ajattelu kuitenkaan asioita parantaisi, päinvastoin, joten hän keskittyisi nyt hommaamaan vaatteet itselleen, jos hänestä nyt hitto olisi tekemään edes sitä. Hän lähti Noen ja Asamihimen perässä, kerta kummallakaan ei ollut mitään sitä vastaan, että hän tulisi alkumatkan heidän kanssaan.

Hetken hiljaisuudessa taivallettuaan Asamihime avasi suunsa: ”Voisin oikeastaan katsoa reittiä hieman edeltä, että mitä tietä pääsisi nopeimmin perille.” Tämä sanoi eikä Kamanosuke ollut ihan varma yrittikö nainen vain päästä kiusallisesta hiljaisuudesta pois, mutta ei se haitannut. Hän saisi tilaisuuden puhua Noen kanssa edes hetken kahdestaan. Asamihime katosi sitten valona taivaalle ja Kamanosuke odotti hetken, että tämä oli varmasti kanssa mennyt, ennen kuin avasi suunsa: ”Olen pahoillani siitä, mitä sanoin eilen sinun ja Rickterin tappelusta. En tiennyt mihin todella pystyt sen ensinäytöksen kohdalla, mutta sain kyllä riittävän hyvän selon siitä tapellessani itse Rickterin kanssa ja tiedän nyt paremmin, ettet todellakaan ole mitenkään säälittävä tai mitään sellaista. Jos joku täällä on säälittävä, niin minä, joten anteeksi siitä.” Kamanosuke sanoi Noelle. Ei hän tavallisesti murehtinut saati pyydellyt anteeksi jos oli loukannut jotakuta, mutta Noki oli siitä huolimatta auttanut häntä niin paljon ja tottahan se oli, Noen voimat olivat käsittämättömän vahvat eikä hän ainakaan uudestaan tahtoisi ihan heti ottaa yhteen tämän loitsujen kanssa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 30.01.2016
16:59
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Kamanosuke lähti myöskin matkaan kanssamme muiden jäädessä sinne tämänhetkiseen suojaan. Tosin kun matka pääsi kunnolla alkuun, niin väliimme laskeutui hiljaisuus ja se tuntui kyllä melko ahdistavalta tällä kertaa. Ihan niin kuin väliimme olisi laskeutunut joku paksuakin paksumpi muuri. Tosin eipä tässä nyt kauheasti ollut mitään puheenaihettakaan eikä koko ajan tarvinnutkaan puhua, mutta hiljaisuus oli kyllä melko vaivaannuttava. Tai kuuluihan ympäriltämme tietenkin koko ajan jotain ääniä, puiden kahinaa ja linnun lausua suurimmaksi osaksi, mutta ihan kuinka vaan. Kamanosuke murehti kuitenkin selvästi jotakin, mutta ajatuksia lukevaa loitsua ei kuitenkaan tainnut edes olla olemassakaan tai vaikka olisikin, niin siihen en kuitenkaan pystynyt, joten en osannut sanoa tarkasti tämän murehtemisin aihetta, mutta osasin kyllä jotenkin arvata. Ehkä se eilinen mietitytti edelleenkin. Tosin Rickterhän oli kuollut, joten ei Kamanosuken ainakaan Rickterin kostoa tarvinnut odottaa (eipä niin XD) eikä kyllä kenenkään muunkaan. Emme tapaisi enää sitä sekopäätä.

Jonkun ajan päästä Asamihime kuitenkin rikkoi hiljaisuuden ja sanoin, että voisi mennä edeltä katsomaan, että mikä reitti olisi nopein määränpäähämme eli sille linnalle. Nyökäytän päätäni siihen ja pian Asamihime olikin jo kadonnut paikalta. Se kävi kyllä nopeasti. Kamanosuken ja minun matka kuitenkin jatkui edelleenkin kävellen ja jälleen hiljaisuus laskeutui väliimme, kunnes Kamanosuke rikkoi seuraavaksi hiljaisuuden sillä, että oli pahoillaan siitä, mitä oli sanonut eilen minun ja Rickterin tappelusta. Todellako? Käänsin siinä kohdassa myöskin katsettani punapäähän, joka jatkoi, ettei silloin tiennyt, mihin kaikkeen pystyin sen ensinäytöksen suhteen. Nyt tämä kuitenkin oli saanut selville kykyni, mutta tosin Rickterin kautta. Sitten toinen jatkoi, että en siis olisikaan mitenkään säälittävä ja jos joku täällä sitten olisi säälittävä, niin Kamanosuke itse tai ainakin hänen omien sanojensa mukaan.

"Etkä ole. Annoit hyvän vastuksen Rickterille, mutta koska hän voi hallita kaikkien voimia, niin hänen oli lopuksi helppoa päästä niskan päälle. Hän voitti sen takia, koska mursi jalkasi sisältäpäin. Ilman sitä, hän ei olisi voittanut. Eikä voittanutkaan, koska Rickter on kuollut. Lisäksi moni muu olisi voinut mennä täysin sekaisin vastaavan kokemuksen jälkeen. Et ole säälittävä, koska pystyt kaikesta huolimatta jatkamaan eteenpäin, vaikka koitkin kauheuksia. Et tietenkään ole ehkä täysin kunnossa, mutta ei se ole heikkoutta ja olet kuitenkin hengissä. Eikä Rickter voi tehdä sitä enää koskaan kenellekään, koska hän kuoli. Saizo sanoi niin", aloitin. "Mutta se, mitä nyt näit ns. ensinäytöksessäni kykyjeni suhteen... niin on totta, että olen menninkäistaijoissa ja -loitsuissa huono. En ole täysin menninkäinen... en voi koskaan oppia niitä kuin tavallinen menninkäinen ja totta puhuen... loitsut, jota osaan... en haluaisi osata niitä. Niiden päätavoite on satuttaa muita, olkoonkin, että mukana on myös suojaloitsu, mutta suojaloitsu eliminoi suunnilleen täysin toisen osapuolen kyvyt. Rickter käytti eilen sitä... jos en olisi osannut sitä... Rickter ei olisi tehnyt sinulle mitään niin kamalaa. Tavallaan tunnen syyllisyyttä kokemastasi. Kyvyissäni ei ole mitään hienoa... jos en osaisi niitä, Rickter ei olisi satuttanut edes sinua... Mutta, koska otin opin vastaan ja opin ne, niin kävi... Jos en olisi ottanut oppia vastaan, en osaisi niitä eikä Rickter olisi hyväksikäyttänyt niitä. Vika on tavallaan minun..." sanon ja käännän samalla katseeni maahan. Jos en todella osaisi jotain tuollaista, niin Kamanosuke ei olisi koskaan kokenut moista kamaluutta. "Saat kuitenkin anteeksi, vaikka onhan se totta, että olen säälittävä menninkäisvoimien suhteen. Se on totta joka tapauksessa..." sanon vielä lopuksi jatkaen tietenkin matkaa samalla.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
19:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickter ei ilmeisesti kauheasti löytänyt mitään täsmentämisen tarvetta Raizun suunnitelmasta, totesi vain miten hienoa oli, että Raizu oli suunnitellut kaiken hänen puolestaan. ”Olen suunnitellut tätä melko pitkään, mutten vain ole löytänyt tätä ennen ketään sopivaa, josta olisi toteuttamaan suunnitelmaani. No lopun hioin siinä kohtaa vasta, kun tajusin muodonmuutostaitojesi mahdollisuudet, se ratkaisi sitä ennen suunnitelmassa olevat ongelmakohdat.” Raizu vastasi Rickterille. Tietenkin hän oli suunnitellut tämän hyvin, hän ei aikonut hävitä. Ja Rickter oli kuitenkin suunnitelmassa pääosassa, joten olisi enemmän kuin kohtuullista, että Raizu hoiti suunnittelun ja taustatyön tämän puolesta tehdäkseen asiat hänelle mahdollisimman helpoiksi. Lisäksi hän oli omasta mielestään hyvä tällaisessa, muiden puolesta asioiden suunnittelussa, etenkin kostosuunnitelmat olivat hänen ominta alaansa.

Seuraavaksi kuitenkin suunnitelman aikatauluttamiseen ja Rickterin tarvitsi vain nähdä shogun, niin hän osaisi muuttua täksi ja kaivaa kaiken oleellisen tiedon esiin, joten tätä ei tarvinnut pitää hengissä. ”Taitosi on kieltämättä erittäin kätevä. Tuo nopeuttaa hommaa taas hieman lisää.” Raizu vastasi tyytyväisenä. Kyllä asiat taas tuntuivatkin luistavan hyvin. Tosin sitten Rickteriä häiritsi vielä jokin yksi seikka ja se oli se, että mitä Raizu tästä kaikesta halusi tai tavoitteli. Rickter ei uskonut hänen haluavan vain päästää oman suunnitelmansa avulla jotain tuntematonta vallan kahvaan. ”Haluan turvata selustani voidakseni keskittyä taiteelleni rauhassa. Olen omistautunut koko ikäni naistenvaatteiden suunnitteluun ja luomiseen miehille, ne ovat jokainen olleet uniikkeja taideteoksia. Keräsin omaisuutta ja hankin laadukkaita kankaita luodakseni toinen toistaan kauniimpia asuja. Ei vain kimonoita, hankin vaikeasti saatavia kirjoja ja kaavoja länsimaalaisten asujen tekoon. 1500 tavattoman kallista ainutlaatuista ja kaunista asukokonaisuutta. Ihmiset polttivat ne savuna ilmaan taloni mukana. Koko elämäntyöni meni siinä. Ihmiset ovat uhka vaatetaiteelleni ja kauneudentavoitteluilleni ja tahdon eliminoida sen uhan olemattomiin.” Raizu kertoi edelleen tavattoman katkerana kokemastaan julmuudesta.

”Olen enemmän taustavaikuttajatyyppiä, hoidan mieluummin suunnittelun muiden puolesta ja autan toteutuksessa, kuin olisin itse se, joka kerää kaiken vallan ja kunnian. Toimin neuvonantajanasi ja autan sinua kaikin voimin tavoitteissasi ja samalla saan palatsin, kunnolliset työskentelytilat, varat laadukkaisiin kankaisiin, kauniita nuoria miehiä malleikseni ja pystyn ilman uhkaa keskittymään kutsumukselleni. Voisin mahdollisesti hoitaa suunnitelmani yksinkin, mutta silloin aikani ei riittäisi enää taiteeni luomiseen.” Raizu vastasi motiiviensa selventämistä Rickterillä, vaikka osasikin jo varautua siihen, ettei tämä ymmärtäisi. Ei kukaan ollut koskaan ymmärtänyt Raizun suurta kutsumusta kauniiden miesten pukemiseen kauniisiin kimonoihin ja leninkeihin. He eivät vain ymmärtäneet sen asian kauneutta, olkoonkin, että Raizu oli jättänyt mainitsematta Rickterille siitä, mitä näille nuorukaisille yleensä kävi hänen käsissään. No siitä voisi mainita ehkä jossakin kohtaa, nyt oli tärkein kertoa vain syy miksi hän oli käyttänyt näin paljon vaivaa suunnitellakseen Rickterin valtaannousua.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2017 Mahti roolipelit - suntuubi.com