Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: deviant
Lähetetty: 30.01.2016
20:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Raizu oli kertomansa mukaan suunnitellut tätä mahtavaa suunnitelmaansa jo pitkään. Kuinka pitkään hän siis oli oikein stalkannut minua? Ihme äijä... Tällä ei ilmeisesti pahemmin tainnut sitten olla omaa elämää, kerta elämä menee tällaisen asian suunnitteluun ja toisten stalkkimiseen. Otan suuresti osaa. En kuitenkaan sanonut mielipidettäni ääneen asiasta. Ihan sama se loppujen lopuksi oli, ainakin saan valtaa ja kostoni. En tarvitse muuta. Mies jatkoi, että tämä oli kuitenkin suunnitellut kaiken loppuun vasta sitten kun oli löytänyt täydellisen yhteistyökumppanin suunnitelmalleen eli näköjään minut. Tosin lähinnä varmaankin vaan siksi, että olen muodonmuuttaja ja se sitten ratkaisi tämän suunnitelman ongelmakohdat. "Ai... No onhan se toki hienoa, että jollain riittää tälläsiin aikaa ja mielenkiintoa. Mä oon ihan tyytyväinen, että mun ei ole tarvinnut suunnitella koskaan moisia eikä tarvii tästä eteenpäinkään, koska sä näköjään teet kaiken mun puolesta suunnittelupuolella", vastaan siihen. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan aijo tehdä ihan kaikkea, koska en halua kostaa kokemaani vääryyttä Raizun keksimällä tavalla. Haluan itse keksiä omat ratkaisuni sen suhteen, koska muutenhan se olisi Raizun kosto eikä minun.

Raizu jatkoi siitä, että taitoni muodonmuuttajana oli aika kätevä siihen kohtaan, kun kerroin, ettei shogunin tarvitse olla hengissä kun kaivan tältä tai tästä tietoa ja muutun häneksi. "Mä olen kyllä huomannut sen itsekin, mutta sä olet oikeassa", sanon siihen melko itsekkään kuuloisesti, mutta olen aina ollut ylpeä voimistani ja kyvyistäni, joten ei kehut haitannut ollenkaan. Päivänvastoin, se sai tuntemaan itsensä vielä mahtavemmaksi enkä peitellyt sitä ollenkaan. Ei kehuissa ollut koskaan mitään väärää... siis jos kehut kohdistuvat minuun. Muille tarkoitut kehut on ihan yksi ja sama. Se ei ole minulta pois eikä minulle mitään, joten ei pahemmin kiinnostanut.

Seuraavaksi oli kuitenkin vuorossa Raizun motiivit koko hommalle ja suunnitelman laatimiselle. Tämä halusi toisin sanoen keskittyä omaan taiteeseensa ihan rauhassa. Mitä sitten liene tarkoittikaan. Tämä tarkensi, että oli omistanut koko helvetin elämänsä naisten vaatteiden suunnittelulle ja luomiselle. Eikä tässä vielä kaikki, koska kyseiset hepenet olivat tarkoitettu miehille. Kohotin toista kulmaani ja kasvoiltani oli helposti luettavissa se, että oliko äijä hitto vie tosissaan puheidensa kanssa. Joka tapauksessa katastrofi oli se, että ihmiset olivat polttaneet tämän talon ja hänen luomuksensa siinä mukana. "Saanko mä nyt kysyä ihan suoraan, että mitä vittua?" pääsee suustani Raizun selityksen jälkeen. Kuka helvetti oikein tuhlasi elämäänsä naisten vaatteisiin ja puetti niitä miehille? Ihan sairasta touhua. "Ihan sama kuitenkin... Tehään tässä kohdassa selväksi kuitenkin se, että vaikka sä pukisit keitä hyvänsä luuserimiehiä kolttuihis, niin muo et kyllä pue sellaseen", päätin vielä sanoa, koska minähän en missään koltussa esiinny yhtään missään. Raizu pääsee hautaan, jos edes ehdottaa moista minulle.

Lopuksi Raizu jatkoi, että oli enemmän taustavaikuttajatyyppiä ja teki suunnitelmia muille enemminkin kuin olisi se toteuttaja ja ottaisi vallan itselleen. Maailmassahan olisi lisäksi seuraava katastrofi, jos Raizu ylipäätään pääsisi valtaan, koska kaikki miehet varmasti olisivat mekko päällään. Korjaan... kaikki kauniit miehet olisivat mekko päällä ja loput varmaan kuolleena ojan pohjalla naisten kanssa. Kaikessa lyhykäisyydessään Raizu teki suunnitelman siksi, että saa palatsin, kunnolliset työskentelytilat, varat kankaisiin, kauniita nuoria miehiä ja heille koltut niskaan ja elämä hymyili. Sairas äijä. "No sehän on kiva, toooosi kiva", pääsi lopuksi suustani, koska en vaan voinut ymmärtää moista. Ihan tosi, tuo elämän hukkaan heittämistä. Ei kukaan normaali mies pue miehiä mekkoihin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
21:25
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Noki näytti hieman siltä, ettei todellakaan ollut enää edes odottanut mitään anteeksipyyntöä aiheeseen liittyen. No ehkä hän oli odottanut sitä jo eilen, mutta Kamanosuke ei ollut kaiken muun nöyryytyksen lisäksi vielä alkamaan pyytämään typeryyksiään anteeksi kaikkien kuullen. Ehkä se oli typerää, mutta hän ei vain ollut halunnut tehdä sitä muiden ollessa läsnä ja nyt oli ensimmäinen kunnon tilaisuus, kun ketään ylimääräistä ei ollut paikalla. Kun Kamanosuke oli sitten saanut sen anteeksipyynnön vihdoinkin sanottua ja lisättyä siihen vielä senkin seikan, että jos jotakuta täällä piti säälittäväksi sanoa niin sitten häntä. Noki tosin kielsi sen heti, ettei Kamanosuke ollut säälittävä, mutta tällä hetkellä Kamanosuke ei oikein jaksanut uskoa moista. Tämä jatkoi vielä, että Kamanosuke oli antanut Rickterille hyvän vastuksen. Ja hitot ollut. ”En antanut, hyvä jos sain häneen vaivaista naarmua pahempaa jälkeä aikaiseksi.” Kamanosuke vastasi siihen koska niin se vain oli ollut. Rickter ei ollut oikein moksiskaan hänen hyökkäyksistään, turha sitä enää oli kiistää.

Noki selitti myös, että Rickter oli voittanut sen takia, että oli murtanut Kamanosuken jalan sisältä päin. Ai oliko? Sitä se outo tunne jalassa siis oli ollut. Ilman sitä Rickter ei muka olisi voinut voittaa, mutta tiedä sitten vaikka olisikin. ”Ai sitä se siis oli. Ihmettelinkin mikä jalkaani meni kun se ei enää kannattanut painoa.” Hän totesi. No ainakin oli tämä mysteeri selvinnyt. Rickter oli murtanut hänen jalkansa jollain kirotulla tempulla. Ehkä hänen oli myönnettävä puolustuksekseen se seikka, että Rickter oli käyttänyt melko raukkamaisia keinoja päästäkseen niskan päälle, okei, erittäin raukkamaisia. Hän tuli itse lähelle vasta sitten, kun oli saanut Kamanosuken estettyä hyökkäämästä, muuten hän oli vain noitunut turvallisen välimatkan päästä. Lisäksi jos Kamanosuke olisi käyttänyt kaiken tuulenhallintavoimansa, hänen olisi ollut vähän pakko kaataa osa metsästä ketoon ja se olisi ollut liian huomiota herättävää ja toiset olivat voineet loukkaantua, Rickteristä nyt ei toki ollut mitään väliä. Kun puut estivät, tuuli ei päässyt riehumaan koko voimallaan, siksi hän olikin turvannut lähinnä kusarigamaansa tuulen ohella.

Kamanosukea hävetti entisestään Noen lohdutusyritykset, ehkä hänen olisi pitänyt jättää sanomatta se, että oli itse säälittävä jos Nokeen vertasi, se kai kuulosti liian itsesääliseltä ja nyt Noki koki tarpeelliseksi jotenkin vakuuttaa, ettei hän ollut säälittävä. Tämä jatkoi sillä, että moni muu olisi moisen kokemuksen jälkeen mennä täysin sekaisin, eikä Kamanosuke ollut säälittävä, koska jatkoi eteenpäin moisen kauheuden jälkeenkin. ”Ei oikein ollut vaihtoehtoja tai aikaa jäädä rypemään siinä, kun tässä on tärkeämpiäkin asioita menossa, kuin joku Rickter.” Kamanosuke vastasi niin uskottavasti kuin pystyi, vielä kun itsekin uskoisi. Se nyt tästä puuttuisikin, jos hän olisi niin traumatisoitunut jonkun Rickterin takia, että ei kyennyt toimimaan enää minkään asian suhteen. Lisäksi Noki teki hienon päätelmän, ettei Kamanosuke vielä ollut kunnossa, mutta hengissä kuitenkin. No sen varmaan huomasi aika helposti, ettei hän ollut kunnossa, onneksi kukaan ei ollut kehdannut kysellä asiasta enempää Haurua lukuun ottamatta. Se oli myös yksi syy lähteä Noen ja Asamihimen mukaan, ettei hänen tarvitsisi vastailla muiden kysymyksiin tapahtuneesta. Lisäksi Rickter ei enää voinut tehdä vastaavaa kellekään, koska hän oli kuollut, Saizo oli varmistanut sen. ”Tuo oli helpottavaa kuulla, olin itse aikeissa varmistaa, että Rickter myös on kuollut, mutta en viitsinyt, kun hän on selvästi yhä vihainen.” Kamanosuke vastasi, ainakin hän sai varmuuden, että Rickteriä ei ollut enää, ja se oli jo hyvä.

Kamanosuke oli jo melkein unohtanut äskeisen keskustelun aikana, että oli ehtinyt pyytää Noelta anteeksi, kun Noki sitten jatkoi taas siitä aiheesta. Hän sanoi että oikeastaan hän oli menninkäisloitsuissa melko huono, koska ei ollut täysin menninkäinen. Se tuli yllätyksenä, vaikka eihän Kamanosuke menninkäisistä mitään tiennyt, mutta jos Noki oli loitsuissa huono, niin miten Rickter sitten osasi? Sekin selvisi sillä, kun Noki jatkoi, että ne loitsut joita hän osasi, hän ei oikeastaan edes haluaisi osata. Ne siis olivat jotain muita kuin menninkäisloitsuja? Selvä sitten, onneksi Kamanosuke ei ollut ehtinyt ääneen asiaa ihmetellä. Tosin hän ei ymmärtänyt, miksei Noki halunnut osata niin vahvoja loitsuja. Noki kuitenkin jatkoi ilman että Kamanosuken tarvitsi esittää tyhmiä kysymyksiä, että niiden hänen osaamiensa loitsujen tarkoitus oli vain satuttaa muita. Oliko siinä sitten jokin ongelma? Tosin hän jatkoi suojaloitsusta, mutta silläkin oli kyky eliminoida vastustajan voimat. No nyt selvisi toinenkin mysteeri. ”Ai sen takia en saanut pidettyä tuuleni avulla Rickteriä poissa kimpustani.” Kamanosuke totesi vahingossa ääneen kun palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. Se oli kyllä ollut kelju temppu, hän oli ollut muutenkin täysin avuton maassa levällään juurissa kiinni ja sitten tämä vielä esti häntä käyttämästä omia voimiaan puolustukseksi.

Noki alkoi lopuksi vielä syyttämään itseään siitä, mitä Rickter oli Kamanosukelle tehnyt. Koska jos hän ei olisi koskaan opetellut niitä loitsuja ja ei osaisi niitä, Rickter ei olisi voinut käyttää niitä eikä hän silloin olisi pystynyt tekemään Kamanosukelle sitä minkä teki. Totta kyllä, Rickter oli käyttänyt noen loitsuja melko reippaasti hyödykseen, enemmän kuin muiden hahmoja. Hän oli selvästi huomannut melko nopeasti hyödyt mitä Noen voimista sai käyttöönsä ja myös käytti niitä. ”Se ei ollut sinun vikasi, syy on yksin Rickterin. Lisäksi sinähän lopulta sait poistettua sen suojan. Ilman sinua Rickter olisi saanut jatkaa rauhassa loppuun asti ja saattaisi olla jopa elossa vielä (kuten onkin XD). Sinun ei tarvitse kantaa syyllisyyttä siitä, että joku urpo kopioi ja käyttää voimiasi väärin.” Kamanosuke sanoi Noelle, joka alkoi selvästi masentua syyttäessään itseään kaikesta. Jos jotain muuta kuin Rickteriä tässä voisi edes alkaa syyttämään, niin Kamanosukea, kun ei ollut tajunnut antaa asian vain olla ja oli tahallaan alkanut haastaa riitaa ylivoimaisen vastustajan kanssa. Olkoonkin, että oli yhä vaikea myöntää, miten ylivoimainen Rickter oli ollut, mutta niin se vain oli. Kamanosuke sai kuitenkin anteeksi sen, että oli pilkannut Nokea, joten ilmeisesti tämä ei kantanut hänelle enää kaunaa ainakaan siitä asiasta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
21:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickter ei selvästi ihan tajunnut Raizun kostontarvetta ja koston suunnittelun hienoutta, mutta oli kuitenkin tyytyväinen, että joku hoiti suunnittelut hänen puolestaan. No ainakin toistaiseksi, jos asenne alkaisi mennä liian ylimieliseksi, niin Raizulta saattaisi lopahtaa kiinnostus eikä hän aikonut olla koko ajan sanelemassa, mitä Rickterin pitäisi tehdä. Saisi tämä hieman omaakin päätään vaivata, mutta hän oli kuitenkin auttamassa näiden asioiden hoitamisessa ihan jo siksi, että sai tämän suojaamaan selustaansa. Eikä hänellä ollut mitään suunnitelmien tekoa vastaan. Mielellään hän auttoi ja neuvoi Rickteriä sittenkin, kun tämä oli vallassa ja alkoi suunnitella kostojaan, vaikka tietenkin tämä sai kostaa, kuten tahtoi. Voisi Raizu ehdottaa toimintatapoja, jos hänelle sellaisia mieleen tulisi, mutta ensin oli saatava hänet shoguniksi.

Raizun ei ollut vaikea huomata tyytyväisyyttä Rickteristä, kun tämän voimia ylistettiin. Melko itseriittoinen kaveri, mutta sehän vain helpotti asioita. Tällä ei ollut ongelmia ottaa valtaa ja esittää shogunia uskottavasti, tämä oli kuin luotu siihen tehtävään… väärän hallitsijan tehtävään siis. Oikeamielistä hallitsijaahan hänestä ei saisi tekemälläkään, mutta ei Raizu sellaista tarvinnutkaan.

Kun Raizu oli saanut kerrottua Rickterille vastauksen tämän kysymykseen, pojan ilme oli sellainen, kuin useimmilla muillakin, kun hän ensi kertaa oli tuonut intohimonsa esille. Ei hän ymmärrystä ollut odottanutkaan eikä tarvinnut sitä. Hänelle riitti se, että hän itse uskoi itseensä ja saavutuksiinsa. Hän tarvitsi Rickteriä pitämään ihmiset poissa hänen kimpustaan, ei hänen hyväksyntäänsä elämäntyölleen. Sitten Rickter kysyä töksäyttikin, että mitä vittua, vaikka tässä ei ollutkaan vituista kyse millään muotoa. Tämä myös otti heti shogunasenteen päälle ja teki selväksi, että hänelle ei sitten mitään kolttuja puettaisi päälle, vaikka Raizu pukisikin keitä hyvänsä luuserimiehiä niihin. ”Ei huolta, et vastaa käsitystäni kauniista miehestä, joten saat olla ihan rauhassa.” Raizu ilmoitti Rickterille. Vaikka hän olikin tottunut moisiin reaktioihin vuosien varrella, ei hänen silti tarvinnut niitä hyväksyä. Se ei kuitenkaan koskettanut Rickterin elämää millään tavalla, mitä Raizu teki silloin kun ei ollut avustamassa häntä maailmanvalloitussuunnitelmissaan. ”Tehdään saman tien selväksi se, että en suostu jatkossa kuulemaan halventavia kommenttejasi taiteestani ja kolttu on erittäin halventavaa. Saat olla itseksesi ihan mieltä asiasta tahansa, mutta sinun ei tarvitse kertoa niitä mielipiteitä minulle enää.” Raizu kertoi sitten perään tehden myös selväksi, ettei Rickter voinut käskyttää häntä kuten tahtoi, Raizu ei ollut tämän alainen.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 30.01.2016
22:36
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Homma lähti käyntiin siitä, että Kamanosuke ei nyt sitten omasta mielestään antanut kovinkaan hyvää vastusta Rickterille. "Sait kuitenkin pidettyä hänet suhteellisen kauan aikaa poissa läheltäsi. Ja jos loitsuja ei olisi ollut, Rickter ei olisi kaiketi päässyt edes noin pitkälle aikeissaan. Onhan se helppoa käydä sellaisen kimppuun, joka ei ole täysissä voimissaan kun ongelmana on murtunut jalka. Joten ei se nyt säälittävää kuitenkaan ole... Aina ei voi tietenkään voittaa, mutta tuota nyt ei halua kyllä kenenkään joutuvan kokemaan", sanon, vaikka Kamanosuke nyt olikin sitä mieltä, että olisi säälittävä. Ei kuitenkaan ollut minun mielestä. "Lisäksi, koska Rickter kuoli, niin tavalla tai toisella voitimme ja vaikka et pystynytkään hoitamaan sitä mänttiä yksin, niin ei sekään ole heikkouden merkki", sanon vielä, koska olisimmehan kaikki heikkoja luusereja aina silloin kun tekisimme jonkun kanssa yhteistyötä.

Matka jatkui ja samalla keskustelukin eteni. Kamanosuke ihmetteli sitä murtumaa, josta sanoin, että oliko se tosiaan murtuma. "Oli... Se loitsu murtaa luun sisältäpäin, vaikka ei olisikaan heikkoja luita tai mitään muutakaan luuongelmaa. Vahingon vakavuus riippuu ihan siitä, että minkä luun loitsu murtaa. Usein se on yllätys jopa loitsijalle itselleen, että mikä luu murtuu. Mutta etkö muka tuntenut sitä?" kysyn vielä perään melko hämmästyneenä, koska kyllä minä nyt ainakin olisin tuntenut, jos joku murtaisi jonkun luuni. Seuraavaan asiaan kuitenkin päästiin melko heittämällä eli siihen, että joku muu olisi voinut mennä täysin sekaisin kokemansa takia, mutta Kamanosukesta se ei ollut vaihtoehto eikä sellaiseen ollut aikaa, kun oli tärkeämpääkin tekemistä. "Ei sinun kuitenkaan tarvitse vähätellä kokemaasi... tai esittää, että olisit kunnossa ja mitään ei olisi muka tapahtunut. Mutta on kuitenkin hyvä, että ei jää rypemään johonkin pohjamutiin", sanon vielä perään.

Jatkoin kuitenkin edelleenkin matkaa ja pian Kamanosuke jatkoi siitä, että oli helpottavaa kuulla, että Rickter on nyt kuollut. "Niin... Onhan se oikein hänelle, vaikka en niinkään iloitse kenenkään kuolemasta. Tällä kertaa se taitaa kuitenkin olla parempi kaikille", sanon siihen huitaisten samalla valkoisia hiuksiani pois suklaanruskeiden suurien silmieni edestä, kun ne olivat taas selvästi liian pitkät. Kamanosuke puolestaan mietti jo sitä, että sen suojaloitsunko takia hän pystynyt käyttämään tuultaan. "Niin... Onhan se kyllä melko inha suojaloitsu. Osaan toki myös ihan normaalinkin suojaloitsun, joka ei vie toisilta osapuolilta voimia", kerron ja mietin kyllä, että miksi edes olen halunnut oppia moisia loitsuja. Varmaankin siksi, koska en osaa menninkäisloitsujakaan enkä voi oppiakaan niitä ja siitä pääsimmekin itsesäälin huipulle. Tosin harvoin minä nyt kuitenkaan ryvin, jossan itsesäälin huippulukemissa tai no itseni syyttelyn huippulukemissa, mutta jos en olisi osannut niitä loitsuja, ei olisi Rickterkään osannut. Kamanosuke kuitenkin sanoi, että syy ei olisi ollut minun, vaan ihan vaan Rickterin ja minähän suojaloitsun sain poiskin. "Niin, koska minähän sen tavallaan loinkin. Loitsu oli minun, joten sain sen tietenkin poiskin. Rickter ei tainnut ottaa sitä huomioon. Mutta vaikka sainkin sen pois, niin silti tuntuu pahalta", sanon lopuksi. Kamanosuke kuitenkin jatkoi siitä, että Rickter kuitenkin oli jo kuollut (kuten näkyykin XD) ja minun ei tarvisi kantaa syyllisyyttä urpon kopioinnista. "On kuitenkin mukavaa, että olet siinä", sanon ja samalla hymyilin hieman. Tosin seuraavaa en miettinyt kovinkaan kauaa, kun jostain syystä tunsin pakottavaa tarvetta halata punapäätä ja näinpä sitten kiedoin käteni toisen ympärille halaukseen. Kai siksi, että hän oli sitä mieltä, että syy ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollutkaan minun, vaikka kovin olinkin ollut sitä mieltä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 30.01.2016
23:05
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Kun nyt olimme päässeet tähänkin asti suunnitelmassa, niin kai siinä oli sitten joten myöskin edistyttävä eli koska tämän hetkinen viivytys johtui minusta ja kunnostani, niin minun pitäisi koittaa saada itseni kuntoon mahdollisimman nopeasti. Yritin seuraavaksi tosissani saada sitä liikkumatonta ja tunnotonta kättäni edes jotenkin liikkumaan, mutta kun se ei vieläkään liikkunut mihinkään. Se oli kyllä kerrassaan ärsyttävää, mutta kai sen kanssa oppisi elämään, jos se vaan jököttäisi tuossa. Tosin halusin pitää lipun korkealla sen suhteen, että kyllä se varmastikin vielä tulisi liikkumaan. Seuraavaksi halusin kuitenkin päästä omille jaloilleni, mutta ennen sitä koitin saada sen mustan takin päälleni yhden käsin voimin. Se kuitenkin onnistui jonkunlaisien ihme vääntöjen jälkeen.

Raizu puolestaan totesi, että en vastannut sitä mieskauneutta, jota Raizu halusi uhreiltaan. No olivathan he uhreja kun joutuivat mekkoihin. Pääasia, että sain olla rauhassa. "Se on hyvä kuulla", totean siihen suoraan ja olin kyllä helpottunut, koska hitot pukisin mitään kolttua niskaani. En ikinä pukisi sellaista päälleni. Kuolisin jopa mieluummin. Seuraavaksi kuitenkin piti tehdä jo selvästi sekin asia, että ei suostu kuuntelemaan halventavia kommennettejani taiteestaan ja kolttu oli nyt maailmanloppu. No se on sitten voi voi Raizun kannalta, mutta olkoot sitten. En sanoa enempää hänen koltuistaan. "No en sitte kerro... Ei siitä nyt tolleen itteensä tarvii ottaa. Mun puolesta sä saat kuitenkin vaikka tehdä eläimille kimalle kalsareita, jos siltä tuntuu", sanon perään.

Koitin kuitenkin seuraavaksi päästä ylös siltä patjalta ja kyllä se oikeastaan sujui, mutta kauaa se ei toiminut, kun jalkani sitten päättivät sanoa itsensä irti tällä kertaa ja pötkötin lattialla. Sentään kuitenkin tunsin jalkani ja ne liikkuivat, mutta tämä oli nöyryyttävää. En halunnut olla joku hemmetin rampa, joka ei osannut tai pystynyt mihinkään. Jalat piti saada toimimaan ja halusin jo, että kehoni olisi normaali, sellainen kun se oli ennen kuin Saizo näytti miekkaansa. Hemmetin Saizo. Hänen takiaan joudun kokemaan tämän.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
23:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Väittely jatkui siitä että oliko Kamanosuke luuseri vai ei ja Noen mielestä hän oli antanut ihan hyvän vastuksen Rickterille, koska oli kyennyt pitämään tämän melko pitkään poissa kimpustaan. Nimenomaan, hän oli vain kyennyt pitämään tämän loitolla, mitään muuta hän ei sitten ollutkaan saanut aikaan. Ja jos loitsuja ei olisi ollut, Rickter ei olisi päässyt niin pitkälle ilman niitä. Taas Noki syyllisti itseään siitä eikä jossittelu auttanut, loitsut olivat olleet ja Kamanosuke ei ollut pärjännyt Rickterille ja se oli karu fakta. Lisäksi Noki jatkoi Kamanosuken olevan helppo kohde kun oli menettänyt liikuntakykyään sen luunmurtuman takia ja aina ei voinut voittaa. No niinpä, lisää elämän karuja faktoja. Ja koska Rickter kuoli pois, niin olimme tavallaan voittaneet. Niin ehkä, mutta Kamanosukelle se oli täydellisen nöyryyttävä tappio, sanoi Noki mitä hyvänsä. ”Ehkä sitten niin…” Hän vain totesi, turha asiasta oli enää vängätä.

Kuitenkin jalan murtumaan, josta Noki ihmetteli, ettei Kamanosuke ollut tuntenut moista asiaa. Lisäksi oli ihan sattuman kauppaa, mikä luu loitsun yhteydessä murtui, eli Kamanosuke oli ollut onnekas, kun kyseessä oli ollut vain jalka, eikä esimerkiksi selkäranka, koska sitten hän olisi vähintäänkin halvaantunut ja Rickter ei olisi edes tarvinnut mokomia juuritemppuja pitääkseen häntä paikallaan. ”No kyllä se hieman vihlaisi kävellessä, mutta ei siinä kohtaa kauheasti ehtinyt asiaa ihmettelemään.” Kamanosuke vastasi, hän oli oikeasti luullut vain astuneensa jonkun Rickterin tempun takia huonosti ja nyrjäyttänyt jalkansa tai jotain. Kamanosuken tunto-ongelmista sitten kuitenkin siihen, että hänen ei tarvinnut vähätellä kokemaansa ja esittää kuin se ei vaivaisi häntä, mutta oli hyvä jos hän ei jäänyt rypemään siihen. Mitäpä tuohon nyt voisi sanoa? Hänen luonteeseensa ei kuulunut alkaa avautumaan ja itkemään ongelmiaan muille, joten murehti mieluummin niitä itse. Eli hän esitti kuin Rickterin teko ei voisi lannistaa häntä ja samalla rypi siinä pohjamudassaan yksikseen, loisto juttu.

Kertoi paljon, että Noki, joka ei riemuinnut muiden kuolemista, oli Rickterin kuolemasta kuitenkin tyytyväinen. Kamanosuke nyt suorastaan nautti tappamisesta, Rickterin kuolema oli hyvä, mutta yhä ärsytti, että hänet tappoi Saizo eikä hän. Kuitenkin asiasta suojaloitsuihin ja niiden inhottavuuteen. Kyllä, Kamanosuke oli samaa mieltä, että se oli nimenomaan inhottavaa maata raiskattavana pystymättä tekemään mitään, joten ei kieltänyt asiaa. Noki osasi kuitenkin vähemmän inhottaviakin suojaloitsuja. Ja loitsun purkaminen onnistui Noelta, koska se oli hänen loitsunsa eikä Rickter huomioinut sitä, mikä oli Kamanosuken onni. Kuitenkin Noesta tuntui yhä pahalta sen asian suhteen. Ihan turhaan, ei hän ollut tehnyt mitään väärää. Sama kuin syyttäisi Saizoa raiskaamisesta vaikka se oli Rickter Saizon muodossa. ”Ei sinun tarvitse edelleenkään tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Ihan sama oliko se sinun vai kenen loitsu, Rickter teki sen, et sinä. Sinä poistit sen ja olit ensimmäisenä luonani auttamassa ja luovutit ensimmäisenä ainoan vaatteesi kun olin menettänyt omani. Sinulla ei ole mitään syytä syyllistää itseäsi. Syy oli Rickterin ja minun, kun olin tyhmä enkä tajunnut antaa koko asian vain olla heti lähtöön.” Kamanosuke yritti saada Nokea unohtamaan itsesyytöksensä.

Noesta oli kuitenkin mukavaa, että Kamanosuke oli täällä ja hymyili siihen päälle. Kamanosuke ei ihan ymmärtänyt, mitä niin erityisen mukavaa siinä nyt oli, muttei ehtinyt miettiä sitä kovin pitkään. Seuraavaksi kun Noki päätti kietoa kätensä hänen ympärilleen ja halata? Kamanosuke ei osannut kuin ihmetellä tyhmänä suu auki mitä tämä hommasi, hän ollut tottunut siihen, että joku tuli yhtäkkiä halailemaan. Ei hän tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä eikä viitsinyt työntää toista pois juuri kun he olivat saaneet asiat jotenkin sovittua. Niinpä hän sitten varovasti hieman epäröiden vain taputti Nokea hartialle pari kertaa miettien, että miten ihmeessä tässäkin piti toimia? ”Niin tuota… kun vain saatte hommanne hoidettua, niin voisimme ehkä jatkaa matkaa? Nopein tie on toistaiseksi tätä suuntaa vain eteenpäin kunnes pääsemme kylän laidalle. Linna on hieman kauempana kylästä…” Kuului sitten ääni, kun Asamihime oli palannut.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.01.2016
23:51
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Raizu huokaisi hiljaa itsekseen, kun Ricter ilmoitti, ettei tarvinnut ottaa itseensä. Ja hänen puolestaan Raizu saisi tehdä vaikka kimaltavia kalsareita eläimille, jos tahtoi. Ja Rickterin ei tarvinnut ottaa itseensä Raizun henkilökohtaisista harrastuksista, jotka eivät oikeastaan kuuluneet hänelle mitenkään. Hän oli vain tahtonut tehdä asian Rickterille selväksi, kuten tämä sen, että hänelle ei mekkoja puettu. Olisivat ne paremmalta näyttäneet kuin hänen nykyiset vaatteensa, mutta Raizu oli tarpeeksi kypsä ollakseen sanomatta sitä ääneen.

Rickter keskittyi seuraavaksi liikkumisharjoitteluun. Käsi ei oikein toiminut, mutta hän koetti silti pukea takkiaan päälleen. Sitä seurasi ylöspääsemisharjoitus, joka päätyi nolosti nurin. ”Ymmärrän, että sinulla on kova halu päästä matkaan mahdollisimman pian, mutta toivut paremmin, kun lepäät ihan rauhassa. Vartalosi tarvitsee ennen kaikkea aikaa palautumiseen. Voit aiheuttaa vain haittaa, jos koetat liikkua väkisin.” Raizu neuvoi ystävällisesti, jotta Rickter malttaisi pysytellä paikallaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 31.01.2016
00:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Päädyimme kaiketi sitten jonkun väitelmän jälkeen, ettei Kamanosuke ollut niin luuseri ja toivoton tapaus kun hän itse sanoi olevansa. No ei ollut ainakaan minun mielestäni, vaikka hän sitten olisikin kuinka luuseri omasta mielestään. Eihän Kamanosukekaan pitänyt minua syyllisenä siihen loitsimiseen, jonka takia Rickter voitti Kamanosuken, mutta itse kuitenkin pidin tai äsken ainakin olin pitänyt. Mutta en kai sitten enää, kun Kamanosuke kerta oli sitä mieltä, että en ollut mitenkään syyllinen asiaan. Sovitaan siis sitten niin. Sitten siitä melko pian jalan murtumaan eli oli Kamanosuke jotain vihlontaa tuntenut, mutta ei ollut ehtinyt miettimään asiaa sen enempää. "Onneksi se kuitenkin oli vaan jalka, vaikka eihän jalka nyt ole kyllä vaan jalka, mutta se olisi voinut olla myös esimerkiksi selkäranka. Halvaantumisesta ei kuitenkaan parannuta enää edes loistuin eikä ketään kuolleestakaan voi herättää. Tai en tiedä, mitä muut osaavat moisten asioiden suhteen, mutta omani kyllä rajoittuvat ihan vaan haavojen ja suhteellisten pienien murtumien parantamiseen", sanon siinä kohdassa.

Joka tapauksessa Kamanosuke teki vielä toistamiseen selväksi, ettei minun tarvisi tuntea jotain syyllisyyttä Kamanosuken kohtalosta, koska Rickter se oli, joka loitsi ja hän oli silloin syyllinen. No tavallaan kyllä ja tottahan se oli, mutta loitsu oli kyllä edelleenkin minun. Mutta toisaalta Rickter myös päätti käyttää sitä. Itse en tietenkään olisi käyttänyt, joten kaiketi syy sitten oli Rickterin. Lisäksi minä poistin loitsun ja olin ensimmäisenä Kamanosuken luona auttamassa ja lainasin vielä ainokaista vaatekappalettani. Lopuksi siihen, että syy todella oli Rickterin, mutta myös Kamanosuken itsensä, koska ei ollut silloin antanut olla. "En minäkään niellyt Rickterin haukkumista, vaan oli pakko heittää häntä kivellä. Niin ja anteeksi siitä, että Rickter sattui päällesi kiven takia", sanon vielä. "Mutta okei... En sitten syytä itseäni siitä", sanon lopuksi perään.

Sitten siihen halaukseen, joka oli ollut jonkunlainen pakkomielle omalta osaltani. Vastakaikua en halaukseeni ainakaan halaksella saanut, mutta jonkunlaisen olalle taputtamisen kyllä. Seuraavaksi kuului ihan jonkun muun ääni kuin Kamanosuken eli kun homma olisi hoidossa niin voisimme jatkaa. Nopein reitti oli siis vaan tästä suoraan eteenpäin kunnes saavumme kylän laidalle ja linna olisi sitten hieman kauempana kylästä. Siinä kohdassa nyt tietenkin irrottauduin siitä halauksesta ja katsoin hetken aikaa punapäätä. "Tuota... anteeksi... ei ollut tarkoitus hyökätä kimppuun... Se vaan tapahtui", koitin selittää ja käännyin sitten Asamihimen puoleen. "Selvä", vastaan tälle ja sen jälkeen luonnollisesti jatkoin matkaamme, koska mitä sitä nyt tähänkään jäädä ihmettelemään maailman menoa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
00:18
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Se niistä mekoista ja vaatteista sitten. En kuitenkaan ollut osannut todellakaan odottaa, että kaiken suunnitellun takana oli vaan se, että Raizu olisi pukea mekkoja miehille. Kaikkea sitä oppiikin toisista. Toivottavasti tuo on ainut hämärä harrastus, jota Raizu harrastaa, koska hämärät harrastuksen ovat aina liian hämäriä ja moiset pitäisi suoraan kieltää lailla. Mutta ihan sama... ei se nyt henkilökohtaisesti kuitenkaan ollut ongelmani, koska Raizu ei ollut pukemassa minua mekkoon. Lisäksi olisi vähäntäänkin hinttimäistä olla kaunis ja samaan aikaa mies. Yleensä miehet olivat komeita ja naiset kauniita, mutta antaa nyt kuitenkin olla. Tässä on tärkeämpääkin kuin Raizun hämärät harrastukset. Jalat, kädet ja koko vartalo piti edelleenkin saanut kuntoon enkä aikonut olla rampa kovinkaan kauaa. Se oli lähinnä vaan turhauttavan ahdistavaa.

Yritin epätoivoisesti ylös lattialta Raizun sanoessa siitä, että ymmärsi toki, että halusin päästä mahdollisimman nopeasti matkaan, mutta toipuisin kyllä, kunhan vaan jaksaisin levätä. "Eikö tätä muka voi mitenkään nopeuttaa?" murahdan siihen, vaikka eihän se nyt toki Raizun vika ollut enkä hänelle mitenkään ollutkaan asiasta ärhennellyt. Minua vaan ärsytti se, että Saizo oli päässyt yllättämään ja sai hoidettua minua tähän kuntoon enkä voinut laittaa edes vastaankaan, kun se juntti oli vaan hakannut miekallaan kuin viimeistä päivää. Laitan Saizon paloiksi seuraavan kerran kun näen hänet eikä häntä kukaan herätä henkiin. Tyydyin lopuksi kuitenkin vaan osaani ja koitin hilata itseni takaisin patjalle ja iskin pään tyynyyn ärsyyntyneenä tämän hetkiseen tilaani, josta sain syyttää vaan Saizoa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
00:41
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAKIDONMUYA

Ovi ei näköjään vieläkään auennut ja johan alkoi ärsyttämään. Miksi vampyyreillä pitää olla vessaan tarvetta? Tosin kaikilla lajeilla oli se ongelma tai ainakin kaikilla niillä, jotka söivät, koska pitihän turhan ja käyttökelvottoman aineen tulla jostain ulos. Veressä nyt ei toki ollut juuri mitään turhaa ainesta, mutta kyllä sekin jotenkin ulos tulee jossain kohdassa. Se nyt on vaan karu totuus kuitenkin enkä ole aina ollut vampyyri. Aisukin oli melkoisen turhautuneen näköinen. "Hauru, et voi olla kylpyhuoneessa noin kauaa. Mitä ihmettä muka teet siellä, että menee noin kauan!" Aisu ärähti oven läpi. "Menkää ulos hoitamaan asianne, jos ette voi muka hetkeä odottaa", Hauru vastasi oven toiselta puolelta. "Siis sanoitko tosiaan juuri äsken, että pitäisi mennä ulos tarpeilleen? En kestä aurinkoa, joten sinä voit ihan hyvin hoitaa kauneuden hoidon jossain muualla kuin siellä kylpyhuoneessa", sanoin takaisin ja potkaisin ovea, mutta ei se mihinkään auennut. Se vaan oli ja pysyi kiinni. "Päästä ämpäriin", sain toisen neuvon oven toiselta puolelta. Minähän en alkanut ämpäriin tarpeitani tekemään. Aisu voisi ihan hyvin tehdä vaikka keskelle lattiaa, mutta minähän en aikonut.

"Auttaisiko oven jäädyttäminen mitään?" Aisu pohti. "Niin kun mitä se muka hyödyttäisi?" kysyin Aisulta. "Jos oven saisi sitten rikki helpommin?" Aisu jatkoi. "Rikki? Luuletko muka tosiaan, että kukaan haluaa käydä vessassa, jos ovi on mäsä?" kysyn siinä kohdassa. "Niin... Hyvä huomio kyllä", Aisu myönsi. "Pälli..." mutisin siihen. "Nyt se ovi, Hauru, auki tai kadut syntymääsi heti kun tulet ulos sieltä!" päätin kuitenkin ilmoittaa, mutta tällä kertaa en edes saanut vastausta. Kuinka julkea mies. "Kuinka muka mahdat kotonasi pärjätä, jos lukkiudut vessaan homehtumaan tunneiksi?" Aisu jatkoi Haurulle. "Siellä ei ainakaan ole naisia oven takana huutamassa, joten ihan hyvin", Hauru vastasi oven takaa. "Niin no en kyllä yhtään ihmettele, miksi yhteiselo ei toimikaan kanssasi", Aisu jatkoi siihen, mutta siihen ei tullut kuitenkaan vastausta. Ei voinut mies olla tosissaan. Täällä oli muitakin kuin vaan Hauru ja hänen vessahetkensä. "Voit mennä takaisin sinne jatkamaan hommaasi, kun olen saanut tehtyä asiani ja Aisu omansa. Sitten se ei enää häiritse", koitin, mutta ei tapahtunut mitään.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.01.2016
11:15
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RAIZU

Rickter murahteli turhautuneena lattian tasosta, että eikö toipumista voinut mitenkään nopeuttaa. ”Valitan, mutta tässä kohtaa auttaa enää vain aika ja lepo. Olen kyllä jo tehnyt kaiken mikä tehtävissä on, mutta kun joltain silvotaan sisälmykset ulos ja pilkotaan ruumista osiin, niin se ei parhaimmillakaan välineillä ja lääkkeillä toivu ennalleen ihan tuosta noin vain. On jo ylipäänsä ihme, että pääset liikkumaan tuonkin verran tässä vaiheessa.” Raizu yritti saada Rickteriä odottamaan kärsivällisesti toipumistaan. Kyllä hän siitä nousisi, kun hänen kehonsa olisi siihen valmis. Heillä ei kuitenkaan ollut tässä mikään suuremman luokan kiire, vaikka mitä nopeammin he pääsisivät tästä murjusta eroon, niin Raizusta sen parempi. Ei vain kannattanut riskeerata kaikkea päästämällä puolikuntoista Rickteriä matkaan rasittamaan itseään, joten oli parempi vain odottaa kärsivällisesti. Rickterkin vaikutti lopulta tyytyneen kohtaloonsa ja ryömi patjalleen murjottamaan ja varmaan hautomaan kostoaan sitä varten, kun olisi valmis toteuttamaan sen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.01.2016
12:14
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Noki teki saman johtopäätelmän sen suhteen, että onneksi Kamanosukelta oli mennyt vain jalka, vaikka eihän sekään hyvä ollut, mutta jos häneltä olisi mennyt selkäranka, niin siitä hän ei olisi enää pelastunut millään taikatempuilla. Loitsu oli kyllä melko epämääräinen, kerta sillä ei voinut murtaa tiettyjä luita vaan se oli aina ihan sattuman kauppaa, että miten kävisi. Rickterkin oli varmaan vain testannut, että mitähän silläkin sai aikaan ajattelematta asiaa sen pidemmälle, mutta onneksi se oli ollut sentään vain jalka.

Seuraavaksi (koska tää aloitustapa vainoaa mua taas) oli Noen vuoro pyytää anteeksi Kamanosukelta sitä, että oli viskonut häntä Rickterillä silloin kun oli suuttunut tälle ja Kamanosukellekin varmasti ainakin jonkin verran. Tähän päästiin sitä kautta, että Kamanosuke oli itsekin syypää omaan osaansa kun ei ollut antanut Rickterin olla omassa arvossaan vaan oli väkisin alkanut haastamaan riitaa tämän kanssa. Noki totesi, että itsekin oli antanut Rickterin provosoida itseään ja sitten seurasi se yllättävä anteeksipyyntö. ”Ei se mitään, taisin kuitenkin ansaita sen.” Kamanosuke totesi ja pientähän se oli ollut Rickterin seuraavaan oma-aloitteiseen päälle käyntiin verrattuna. Harmi ettei Noki ollut murskannut Rickteriä kiven alle jo silloin niin paljolta pahalta oltaisiin säästytty. Sitä hän ei kuitenkaan sanonut ääneen nyt kun Noki vihdoin oli lakannut syyttämästä itseään siitä, mitä Kamanosukelle oli tapahtunut.

Kamanosuke oli vieläkin hieman puulla päähän lyöty Noen äkillisistä halauksista, mutta kun Asamihime palasi retkeltään, tämä onneksi irrotti otteensa, joten Kamanosuken ei tarvinnut itse alkaa tönimään häntä irti. Lisää anteeksipyyntöjä seurasi siitä, ettei Noen ollut tarkoitus hyökätä kimppuun. Ei Kamanosuke osannut sanoa siihen mitään ja matka jatkuikin sitten hiljaisuuden taas vallitessa, mutta ainakin he olivat nyt saaneet puhuttua asiat halki.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.01.2016
12:35
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
DORIAN

Dorian ei Noen lähdettyä ehtinyt nukahtaa nimeksikään, kun oli seuraavaa ongelmaa jo kehissä. Kamala huuto ja melu keskellä päivää. Oliko niin hemmetin vaikea ymmärtää, että toiset yrittivät nukkua? Kun huuto ei loppunut sitten millään, Dorian luovutti ja nosti katseensa metelin aiheuttajiin. Saeryos oli selvästi päättänyt, että jossain muualla oli rauhallisempaa nukkua, sillä tätä ei enää näkynyt, Hoshiyomikin oli ottanut hatkat. Hyvähän heidän oli, kun aurinko ei kärventänyt heitä kasaksi tuhkaa, vaikka ei Doriankaan nyt ihan heti palanut, mutta ei se tarkoittanut, etteikö aurinko olisi ollut haitaksi hänelle silti. Tsukihiko sen kun nukkui, eikö hän tosiaan muka edes herännyt tuohon meteliin?

Ongelman aiheuttajat olivat Aisu ja Hakidonmuya, jotka huusivat kylpyhuoneen oven takana jollekin, joka oli päättänyt linnoittautua sinne. Hätä oli ilmeisesti suuri huudosta päätellen, mutta sisällä olijaa ei kiinnostanut. Kylpyhuoneen valtaaja paljastui jossain kohtaa Hauruksi. Lopulta Dorian ei enää vain jaksanut kuunnella mokomaa huutoa ja nousi ylös ja marssi väsyneenä ja ärtyneenä ongelmapaikalle. Mitään kellekään sanomatta hän tarttui oven kahvaan ja silkalla voimalla väänsi sen auki (?) tiedä sitten millä loitsuilla se oli suljettu, kun häneltäkin siinä meni aikaa ja voimaa sai tosissaan käyttää, mutta lopulta ovi aukesi. (?) ”Noin jos nyt voisitte olla hiljaa, että saisin nukuttua edes vartin yhteen menoon ilman että täällä on joku neitien ongelmakerho pauhaamassa?” Dorian pyysi, ei ollut hänestä liikaa vaadittu saada rauhaa edes sen vertaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
12:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
RICKTER

Raizun mukaan tässä kohdassa auttoi enää vaan aika ja lepo. Lisäksi tämä oli kuulemma jo tehnyt kaikkensa sen suhteen, mitä oli tehtävissä, koska jos joltain silvotaan sisälmykset ulos osin ja laitetaan ruumis teuraaksi, niin edes parhaimmilla välineillä ja mössöillä ei voinut saada ruumistaan tuosta noin vaan kuntoon. Yritti tämä kaiketi sitten lohduttaa sillä, että on ylipäätään jo ihme, että edes pääsen tämän verran liikkumaan. "Mun mielestä tää on kyllä säälittävyyden multihuipentuma ja se raiskattu aasi muka sai jäädä henkiin", sanahdan melko ärtyneenä koko hommaan, koska mielestäni tämä oli säälittävyyden huippu. En voinut tehdä muuta kuin odottaa jotain odottaa jotain hemmetin moista ihmettä. Tai ei tämä nyt ollut ehkä ihmeen odottamista, koska tähän tarvittiin vaan jotain lepoa ja odottelua. Ihmettä ei odotettu, mutta toipumista kyllä. Mielestäni tämä oli melko hidasta ja olisin halunnut jo päästä eteenpäin, koska halusin todella kostaa ainakin niille kolmelle mulkerolle, joihin kuuluu Saizo, Kamanosuke ja Noki. Saizo saa tuntea verisen loppunsa kidutuksen kautta ja Kamanosuke pääsee viettämään uudestaan laatuaikaa raiskauksen uhrina. Noen kohtalosta en ollut vielä täysin varma, mutta kyllä hänkin saa tuntea vihani. Mutta kaiketi tässä sitten piti keskittyä enemminkin toipumiseen kuin koston hautomiseen tällä hetkellä, mutta lupaan kyllä, että yksikään näistä kolmesta ei pääse helpolla. Raizu voi vaikka pukea muut kolttuihin ja leikkiä heidän kanssaan muotileikkejään ja tappaa vaikka sen jälkeen, mutta minua kiinnosti tällä hetkellä vaan niiden kolmen elämän pilaaminen. Olkootkin, että kaikki äänestivät minut ulos ryhmästä ja kyllä hekin ansaitsevat jotain siitä hyvästä. En kuitenkaan ollut heille nyt niin vihainen, että jaksaisin vaivata päätäni niiden kohtalolla, mutta kunhan edes saan ne kolme hoideltua sellaiseen kuntoon, että tulee varma äitiä ikävä melko pian. Jos heidän vanhempansa edes tunnistavat heitä enää siitä kasasta.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
13:12
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Asamihime oli tosiaan päässyt paikalle ja kertoi suunnan. Lopuksi myös kaikki mahdolliset anteeksipyynnöt oli käyty läpi ja Kamanosuke totesi siihen Rickterillä viskomiseen sen verran, ettei se kuulemma mitään ja hän oli kuulemma ansainnut sen. Niin no kyllä minustakin tuntui sillä hetkellä siltä, että Kamanosuke oli ansainnut saada Rickteristä kiven kera kun meni huutelemaan, mutta koska Kamanosukekin osasi olla pahoillaan sanoistaan, niin toki siinä samalla myös pyysin anteeksi sitä Rickterillä viskomista. Kaikesta huolimatta olimme vihdoin sujut näissä asioissa ja matka voisi jatkua sinne Asamihimen kertomaan suuntaan eli tästä vaan eteenpäin, niin kuin auntingonhaltija olikin sanonut. Jälleen väliimme kuitenkin laskeutui hiljaisuus, mutta totta puhuen, tässä kohdassa ei nyt kuitenkaan ollut paljoa edes keskusteltavaa. Loppu matka siis sujui hiljaisuuden merkeissä.

Jonkun ajan päästä joku isommin asutettu ilmeisesti nyt nimeltään kylä, jossa asui kyllä ihmisiä, alkoi näkymään. Menninkäisten kylä oli tuohon verrattuna kyllä paljon pienempi, mutta mikä se kaupunki sitten oli? Vielä isompi paikka, jossa asui ihmisiä? En kuitenkaan jäänyt asiaa mitenkään tarkemmin miettimään, vaan lähinnä seurasin Asamihimeä ja Kamanosuke toki myöskin tuli mukana(?). Pääsimme pian ihan sen kylän tuntumaan ja samalla puut olivat harventuneet suunnilleen olemattomiin. "Kaiketi me sitten eroamme tässä kohdassa väliaikaisesti", totean Kamanosukelle, joka oli tullut mukaan päästäkseen kylästä etsimään itselleen vaatteita.

Näin se eroaminen nyt sitten tapahtui(?) ja jatkoin matkaani Asamihimen johdolla(?) kylän läpi, koska emme kuitenkaan olleet jäämässä kylään, vaan olimme menossa linnaan. Aurinko oli tällä välillä noussut jo melko korkealle eli taisimme olla lähempänä päivää tällä hetkellä. Kylän reuna tuli kuitenkin jonkun ajan päästä vastaan ja tästä se iso rakennus eli linna näkyi jo suhteellisen isona, mutta ei kuitenkaan ollut ihan ns. kylässä kiinni. "Tuoko on nyt sitten se linna?" päätin varmistaa lopuksi Asamihimeltä, koska en kuitenkaan ollut koskaan nähnyt linnaa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
13:44
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Hauru oli ja pysyi vessassa eikä avannut ovea sitten millään. Hakidonmuyalla puolestaan alkoi olemaan selvästi jo todella isokin hätä päästä vessaan. Itse olisin vaan halunnut saada peilin käteeni ja jos oikein muistin niin kylpyhuoneessa oli ollut joku peili, jota voisin käyttää apuna hiusten laitossa. Hakidonmuya voisi siis suorittaa ensin hätänsä, minkä jälkeen minä pääsisin laittamaan hiuksiani. Ongelmana oli enää se, että Hauru oli edelleenkin vessassa lukkojen takana, vaikka en käsittänyt, että mistä mies oli lukon loitsinut oveen. Aivan, loitsinut... hänhän oli velho, joten kai se lukko sitten oli mahdollista loitsia oveen, mikä oli kyllä tässä tapauksessa erittäin harmillista. "Päästä jo perkele sinne vessaan!!" Hakidonmuya ärähti ja potkaisi ovea suutuspäissään. Ei tämä huuto kyllä auttanut yhtään. Ehkä löytäisin peilin jostain muualta. Voisin tehdä sen ehkä jopa jäästä. Hakidonmuya ei kuitenkaan löytänyt vessaa muualta eikä voisi mennä uloskaan, koska siellä paistoi aurinko kuitenkin.

Mekkalan yltyessä Saeryos ja Hoshiyomi kuitenkin tuntuivat saavan tarpeekseen ja lähtivät paikalta. Tsukihiko puolestaan röhnötti edelleenkin lattialla ja nukkui. Dorian näytti myöskin heräävään oven potkimiseen ja oven edessä huuteluun. No minkäs teet, kun Hauru oli valloittamassa kylpyhuonetta ja oli ollut siellä jo kauan aikaa. Dorianille alkoi selvästi pian riittämään oven edessä mekastus ja kyllä minullekin ja varmaan toki Hakidonmuyallekin, mutta en minäkään housuun, ulos tai ämpäriin päästäisi, vaikka Hauru olikin ehdottanut niitä vaihtoehtoja. Dorian puolestaan sai väännettyä oven jotenkin auki, vaikka saisi sitä kyllä vääntää. Kylpyhuoneesta puolestaan kuului selvästi veden roiskahdus, siis kunnon loiskahdus. Sellainen kun joku olisi hypännyt veteen. Dorian jatkoi siitä, että voisimmeko nyt olla hiljaa, että tämä saisi nukkua edes vartin yhteen menoon ilman sitä, että jotkut huusivat oven edessä jonkun ongelmakerhon merkeissä. "Eihän tässä enää ongelmaa ole, kiitos", tokaisen Dorianille. "Voit mennä ensimmäisenä", sanon kuitenkin Hakidonmuyalle, joka olikin jo astunut sisään ja katsoi selvästi jotain ns. järkyttyneenä tai hämmentyneenä tai jotain. Astuin itsekin kylpyhuoneeseen vaan nähdäkseen sen, että Hauru oli rähmällään kylpyammeessa koittaen päästä vaikeasta asennostaan ylös siinä onnistumatta. Tämä oli selvästi täysin alasti ja oli tehnyt kaiketi jotain muuta kuin huitonut ilmaa kylpyammeessa ennen sitä kun satuimme tulemaan ovesta sisään. Lattialla puolestaan makaili jonkunlainen partaveistä kovasti muistuttava veitsi.

"Tuota... Taidan sittenkin luoda peilin jäästä", totean melkoisen hiljaisuuden ja hämmentyneen toljotuksen jälkeen. "Hauru perkele!! Nyt ulos täältä niin kun olisi jo!! Haluan vessaan! Menen muualle sheivaamaan!" Hakidonmuya huusi ja kun mitään ja tapahtunut, niin Hakidonmuya asteli vaan kylpyhuoneenseen ja työnsi Haurun kylpyammeineen ovesta ulos ja lopuksi paiskasi oven kiinni niin, että me kaikki muut jäimme Haurun ja kylpyammeen kanssa oven ulkopuolelle. Hauru oli näköjään kuitenkin päässyt tukalasta tilanteestaan ja istui nyt sitten kylpyammeen pohjalla. Kylpyammeessa tietenkin oli myöskin vettä. Taisi olla sama vesi, jossa Deliah oli lillunut yöllä, koska se haisi kalalta. Hauru puolestaan toi jalkojaan kehonsa suojaksi ja peitti kaiketi häpeissään kasvonsa käsiin. "Että sellaista..." totesin lopulta kun en muutakaan osannut sanoa. Haurun vaatteet tosin taisivat jäädä kylpyhuoneeseen, mutta ihan oikein hänelle. Mitäs ei päästänyt meitä vessaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.01.2016
14:08
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Matka jatkui hiljaisissa merkeissä metsän läpi tiedä sitten johtuiko vaisu tunnelma Asamihimen läsnäolosta, ilmeisesti Kamanosukella ja Noella oli ollut jotain sovinnontekoa meneillä, kun hän oli löytänyt heidät halailemasta. No hyvä, että he olivat saaneet sovittua, oli heillä sitten ollut mitä erimielisyyksiä, eivätkä ne Asamihimelle kuuluneet, joten antoi asian olla. Kylän laidalla Kamanosuke sitten erosi porukasta, koska hänen piti hommata itselleen vaatteet, tiedä sitten mitä hänen edellisilleen oli tapahtunut. Asamihime ja Noki puolestaan jatkoivat matkaansa kylän laitamia pitkin (?) kiertääkseen sen takana olevalle linnalle. Tosin ihmisiä oli liikaa, joten Noki sai hoitaa matkansa lähinnä yksin Asamihimen oikaistessa valona jo toiselle puolelle odottamaan. Hohtava nainen kun olisi saattanut luoda kaaosta ihmisten keskuudessa. Oli hän taustalla seurannut Noen etenemistä, jos tämän loitsu pettäisi ja hän tarvitsisi apua, mutta kaikki sujui hyvin ja he selvisivät linnan lähettyville. Asamihimekin oli palautunut normaaliin olomuotoonsa nyt kun he olivat katseilta suojassa. Noki kyseli, että oliko tuo nyt se linna. ”Kyllä, tuo on Himejin linna.” Asamihime vastasi ja mietti miten linnaa oli paras tutkia. Hän nyt pääsi esteettä kulkemaan linnan pihoilla ja varustuksilla, minne vain valoa ulottui, mutta miten kummassa Noki ajatteli päästä tarpeeksi lähelle? Eihän tavallisia ihmisiä nyt noin vain linnaan päästetty ja jos Noen hämäys toimi vain niin, että ihmiset luulivat häntä ihmiseksi, niin eihän se linnan tutkimisessa kauheasti auttanut loppupeleissä kuitenkaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
14:54
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Ilmeisesti hämäysloitsuni oli onnistunut, koska ihmiset eivät jääneet pahemmin katsomaan perään tai muutenkaan en ollut mitenkään huomiota herättävä. Yksinhän olin loppujen lopuksi joutunut matkaa taittamaan sen jälkeen kun Kamanosuke oli jatkanut matkaansa omilleen, koska Asamihime taisi taittaa matkansa valona. Olisihan se toki varmasti herättänyt huomiota, jos kylässä oli kulkenut hohtava nainen ihan vaan muina miehinä. Toki minäkin varmasti olisin huomiota herättävä tapaus, jos hämäysloitsu ei olisi toiminut, mutta matka tosiaan sujui loppujen lopuksi ihan hyvin kylän poikki tai lähinnä kyllä kylän laitamia pitkin. Joka tapauksessa se hämmentävän suuri murju oli kuitenkin se kyseinen Himejin linna, joten matka toki jatkui lähemmäksi sitä linnaa, koska tästä käsin oli paha hankkia tietoa. Ainut vaan, että kuinkahan ihmeessä mahdoimme sitten päästä sisään? En ollut kuitenkaan miettinyt mitään sellaista, koska en ole koskaan nähnyt mitään linnaa tai oikeasti suurta rakennusta. Asamihimellä ei tainnut olla ongelmia, koska tämä voisi kulkea valona.

"Tulin tässä miettineeksi, että kuinka kummassa muka pääsen sisään... En ole koskaan ollut linnassa. Peikoilla ei ole linnoja ja on oikeastaan ihan eri asia astua muurittomalle ja aidattomalle alueelle, jota vaan sanotaan peikkojen puoleksi kuin koittaa päästää jonkun suuren rakennuksen sisään", totesin siinä kohdassa kun linna lähestyis. Lisäksi noin suurta rakennusta varmasti vartijoitiin jotenkin. "Luulen, että pelkät hämäysloitsut eivät auta minua sisälle..." totean lopuksi. Kaiketi olisi pitänyt miettiä asiaa tarkemmin ennen kuin edes ilmoittauduin moiselle retkelle, mutta se tavallaan meni jo. Olimme kuitenkin jo perillä ja olisi ikävää lähteä takaisin ilmoittamaan, että ei siitä mitään tullut. Mutta toisaalta... menisinkö sitten eläimestä? Tai olisiko tarpeeksi hämäävää, jos puen jonkun vartijan vaatteet niskaani? Tosin mitä eläin tekisi linnassa? "Jos pukeutuisin jonkun mahdollisen vartijan vaatteisiin, niin menisikö se läpi?" kysyn Asamihimeltä, koska en kuitenkaan itse ole koskaan ollut vastaavanlaisessa tilanteessa ja tämä oli kyllä nyt aivan uutta. Ihan liiankin uutta jopa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.01.2016
15:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Noki ja Asamihime jatkoivat tärkeää tehtäväänsä ja Kamanosuke jatkoi yksikseen itse kylän puolelle. Kaaostilanteita välttääkseen hän kaivoi kimonon hihasta esiin sen pyyhkeenään käyttämän valkoisen rievun loppuosan, mistä oli repinyt osan pitämään kimonoa paikallaan. Ihmiset tekivät johtopäätöksiä niin tyhmistä asioista ja Kamanosuken ulkonäkö poikkesi keskitasosta sen verran, vaikka hän olikin luokiteltavissa ihan ihmisen näköiseksi vielä. Kun valtaosa oli mustahiuksisia tai ainakin ruskeahiuksisia, niin hän erottui joukosta punaisine hiuksineen turhan helposti. Ja hän halusi nyt pitää mahdollisimman matalaa profiilia, ettei hankaloittaisi linnan valtausta. Niinpä hän aukaisi hiuksen ja sitoi ne kankaan alle mahdollisimman huomaamattomasti. Silmilleen hän ei oikein mitään mahtanut, mutta eivät ne niin herkästi herättäneet huomiota kuin hiukset, lähietäisyydeltähän ne oikeastaan huomasi. Hän laittoi hiussolkensa hihaan ja jatkoi matkaa.

Kylässä alkoi olla jo melkoinen vilinä, olihan päivä jo kunnolla valjennut. Ensiksi Kamanosuke tarvitsisi rahaa, hänellä kun ei ollut kolikkoakaan eikä oikein mitään omaisuuttakaan. Toki hän voisi varastaa, mutta tässä kohtaa ei kannattanut saada koko kylän vihoja niskoilleen. Hänellä oli jo suunnitelma rahan saamiseksi, joskaan se ei häntä miellyttänyt. Vielä vähemmän kuitenkin miellytti lainavaatteissa kulkeminen, joten ei voinut mitään. Ainoa vähänkin arvokas esine mitä hänellä oli, oli hänen hiussolkensa. Jos hän saisi sen myytyä, hän saisi ehkä tarpeeksi rahaa ostaa edes jonkin näköiset vaatteet.

Hetken myyntikojujen seassa kuljettuaan hän huomasi sopivan kohteen, eli myyntipisteen, jossa myytiin hiusasusteita. Myyjä innostui heti kun hän vain oli päässyt tarpeeksi lähelle ja alkoi kaupittelemaan ties mitä koristetta ja hyvä jos Kamanosuke sai edes suunvuoroa. ”Ei minulla ole rahaa.” Hän lopulta töksäytti hiljentääkseen (Vaan) myyjän, joka alkoi sitten äksyillä, että mitä hän sitten tuhlasi tämän aikaa jos ei edes aikonut ostaa mitään. Kamanosuke kaivoi hiussolkensa esiin ja näytti sitä myyjälle: ”Tulin tiedustelemaan, olisitko halukas ostamaan tätä?” Hän kysyi miehen katsoessa solkea hieman epäillen. ”Miksi haluaisin ostaa sen, minulla on myynnissä paljon arvokkaampiakin hiussolkia.” Tämä sitten totesi. ”Ei sitten, kysyn joltain muulta.” Kamanosuke vastasi ja oli kääntymässä pois, kun mies sanoi, että voisi kyllä harkita asiaa jos Kamanosuke näyttäisi solkeaan tarkemmin.

Hieman vastahakoisesti Kamanosuke suostui ja mies tutki esinettä pitkään. ”Ei tästä kukaan sinulle kovin paljon suostu maksamaan, mutta annan siitä tämän verran.” Myyjä sanoi ja laski muutaman kolikon myyntipöydälleen. Kamanosuke kohautti toista kulmaansa. ”En myy sitä noin halvalla.” Hän ilmoitti. ”Sen enempää et tästä saa, se on kuitenkin käytetty eikä mikään uusi eikä se ole kovinkaan arvokas.” Mies sanoi. Kamanosuke ojensi kätensä. ”Selvä sitten, jos sillä ei ole sinulle tuon enempää arvoa, en myy sitä.” Kamanosuke ilmoitti, mutta myyjä rupesi hankalaksi. ”Yritätkö kuule huijata minua? Myit tämän jo, painu matkoihisi siitä tai hälytän linnan sotilaat paikalle.” Kauppias kehtasi väittää. ”Enhän myynyt! Anna se takaisin jos et tahdo ongelmia itsellesi!” Kamanosuke kivahti ja oli jo tarttumassa vyöllään olevaan kusarigamaan. Luuliko tuo typerä ihminen todella voivansa varastaa häneltä? Sen siitä sai kun kerrankin yritti toimia rehellisesti, tämä oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kerta kun hän vaivautui moiseen.

Kamanosuke ei ehtinyt paloitella ihmistä, kun joku esti hänet tarttumalla hänen käteensä. Kääntyessään katsomaan, Kamanosuke näki miehen (Yukimura) ruskeilla sekaisilla hiuksilla ja parransängellä varustettuna ja tämä reippaasti Kamanosukea pidempi mies oli estänyt häntä tarttumasta aseeseensa. Kamanosuke ei ehtinyt sanoa mitään kun vasta tullut mies alkoi puhua myyjälle. ”Kuulin ja näin kaiken, että kehtaatkin huijata tätä nuorta neitoa. Palauta varastamasi solki hänelle, niin voin katsoa asian tämän kerran sormieni lävitse.” Kamanosuke ei kyennyt kuin tuijottamaan, mikä hiton neiti hän muka oli!? Myyjä löysi kuitenkin yhteistyöhalukkuutensa ja luovutti soljen miehelle. ”Noin ja katsokin, että tämä oli viimeinen kerta.” Tämä sanoi ja nappasi pöydältä vielä ne muutamat kolikot. ”Tämän otan hyvitykseksi aiheuttamastasi vaivasta.” Tämä sanoi ja lähti vetämään Kamanosukea perässään kauemmas kojusta. Lopulta hän pysähtyi ja antoi soljen ja rahat Kamanosukelle tämän edelleenkään osaamatta sanoa asiaan yhtään mitään. ”Sinun pitäisi olla varovaisempi, kukaan ei ole epärehellisempi kuin kauppias. Mitä sinunlaisesi nuori neiti edes tekee yksin ilman rahaa?” Tämä tiedusteli. ”En ole neiti ja…” Kamanosuke aloitti, mutta miestä ei kiinnostanut. ”Höpsis, älä ole niin vaatimaton. Tule, saat kiitokseksi siitä, että pelastin sinut, pitää minulle seuraa!” Mies ilmoitti ja lähti raahaamaan Kamanosukea taas mukanaan. ”Odota, ei minulla ole aikaa tällaiseen!” Kamanosuke yritti, mutta turha vaiva…

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 31.01.2016
15:46
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Olin nyt sitten päätynyt Yukimuran kanssa johonkin kylään jonkun ihmeen syyn takia. En ollut ihan täysin varma tästä kylävierailusta, mutta kai täältä voisi löytyä jotain hyödyllistäkin. Yukimura joka tapauksessa asteli edellä(?) ja itse tulin hieman tämän perässä ikään kuin takavasemmalla, mutta kuitenkin. Kylä oli päiväsaikaan täynnä porukkaa ja jotain pieniä myyntikojuja oli vähän jokaisen nurkan takana ja ihmiset koittivat saada kaupiteltua tiesminkänlaista tavaraa ohikulkeville ihmisille. Meillekin oli keretty jo kaupittelemaan ties mitä turhaa tavaraa, jolla kukaan ei oikeasti tekisi mitään. Mukaan mahtui myös joidenkin hyötytavaroiden kauppaajia ja jotain hedelmien myyjiä, mutta en ollut kyllä tullut ostoksille. Eihän minulla edes ollut mitään, millä jotain voisi edes ostaa. Yukimuran varoista en tiennyt mitään, mutta matka jatkui siitä huolimatta jonnekin.

Tosin jollain myyntikojulla näytti olevan jonkunlainen polemiikki menossa. Kyseisellä kojulla oli näköjään myytävänä jotain hiusjuttuja ja joku kimonoon pukeutunut nuori nainen yritti kaupata kojun myyjälle jotain hiusolkea tai oli siis jo ilmeisesti puheista päätellen myynyt soljen, mutta ei halunnutkaan myydä sitä. Miksi hän sitten myi sen, jos ei halunnut myydä solkea? Kaveri ei tainnut olla kaikista terävin veitsi, mutta ei se kuitenkaan ollut ongelmamme. Tosin ennen kuin sitten tajusinkaan edes mitään, niin Yukimura oli jo mennyt kyseisen kojun luo, joten kai se ongelma sitten oli meidän. Jatkoin toki itsekin Yukimuran perässä kyseisen kojun luo, jossa tosiaan oli melkoinen riita yhden helyn takia käynnissä.

Seuraavaksi oli Yukimuran vuoro päästä riitaan mukaan. Itse seurasin tilannetta sivusta sanomatta sanaakaan asiaan. Yukimura aloitti sillä, että kuuli ja näki kaiken, mitä oli tapahtunut ja vähintäänkin häijyä varastaa siltä nuorelta naiselta rätti päässään. Myyjä sai luvan palauttaa soljen naiselle takaisin ja ilmeisesti myyjä sitten suostuikin asiaan ja solki vaihtoi taas omistajaa ilmeisesti alkuperäiselle omistajalleen eli sille naiselle. Yukimura nappasi vielä ne hilutkin mukaansa kuulemma hyvityksen merkiksi, lähti paikalta ja nappasi sen naisenkin mukaansa. Myyjä puolestaan katsoi heidän peräänsä pitkään. Jatkoin toki itsekin matkaani nyt näiden kahden perässä edelleenkin mitään sanomatta.

Kun pääsimme kauemmaksi siitä kojusta ja kauppiaasta, niin Yukimura alkoi varoittelemaan naista kauppiaiden epärehellisyydestä. Lopuksi Yukimura halusi tietää, mitä nainen teki edes täällä yksin ja ilman rahaa. Nainen aloitti siihen, että ei ole neiti, mutta Yukimuraa ei pahemmin kiinnostanut se ja neiti, joka ei ollut neiti saisi viettää hänen kanssaa aikaansa. Neiti, joka ei ollut neiti ilmoitti siihen, ettei hänellä ollut aikaa moiseen, mutta matka jatkui kuitenkin, jolloin jatkoin vaan näiden seuraamista. Niin tyypillistä Yukimuraa taas, että tässä ei tiennyt taas, että mitä pitäisi sanoa, joten en sanonut mitään, tulin vaan perässä.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2017 Mahti roolipelit - suntuubi.com