Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tässä on Mahti Roolipelit -sivuston foorumi eli sivu, joka on tämän sivuston henki ja sielu eli täältä löytyy kaikki roolipelit, jotka ovat tällä hetkellä menossa/käynnissä. Eli sinun ei tarvitse erikseen tulla kysymään, että mikä roolipeli on vielä elossa ja mikä on kuollut, koska täällä ei tule enää jatkossa olemaan roolipelejä, jotka eivät ole käynnissä. Lisäksi tästä osasta löytyy myös tiivistettynä se, että mitä jossain roolipelissä X on tapahtunut tähän asti. Eli, jos mielit mukaan roolipeliin X, niin olisi syytä, että lukisit edes ”Tapahtunut tähän asti” -osion, koska ainakin itse henkilökohtaisesti vihaan sitä, että pitää kertoa jollekin moneen kertaan se, että mitä on tapahtunut ja mitä on missannut. Mutta jos ”Tapahtunut tähän asti” -osio ei kuitenkaan syystä tai toisesta kerro kaikkea, jonka haluaisit tietää, niin kysy ihmeessä. Nekin kysymykset kuitenkin vieraskirjaan, koska roolipelin puolella en vastaan mihinkään, vaan poistan viestin ja se on sitten oma häpeä se, kiitos!


/ Etusivu / Roolipeli / RP. Yliluonnolliset vastaan ih

<< Ensimmäinen < Edellinen  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 01.02.2016
22:05
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosuke alkoi pikkuhiljaa palata tajuihinsa, tosin hänellä meni hetki muistaa missä oli ja mitä oli tapahtunut. Ei hän kyllä muistanut, missä kohtaa oli sammunut tähän, eihän hän ruuan yhteydessä ollut juonut muuta kuin teetä. Kauan hän oli nukkunut? Olo tuntui kuitenkin paremmalta, kun otti huomioon, ettei hän ollut nukkunut yöllä kovin kummoisesti. Hän nousi istumaan sängyllä ja helpotuksekseen tajusi, että vaatteet olivat yhä päällä, nyt kun hänellä taas oli vaatteet. Noista kahdesta ei oikein voinut mennä takuuseen mitä olivat miehiään, Yukimura ainakin oli erittäin epäilyttävä tyyppi. Kauaa hän ei ehtinyt siinä miettiä miten tähän oli päädytty, kun Yukimura äkkäsi hänen heränneen. ”Oletko kunnossa?” Tämä kyseli mukamas huolestuneena. ”Kai… mitä tapahtui?” Hän tiedusteli, koska ei nyt ihan tarkkaan muistanut miten oli päätynyt nukkumaan. ”Sinulta meni yhtäkkiä taju.” Yukimura vastasi. (Kusetuksen makua) Niinkö muka oikeasti? Jostain syystä Kamanosuken oli vaikea uskoa sitä.

Ihan sama, hän ei aikonut enää jäädä tänne. Niinpä hän nousi ja poimi Tsukihikon kimonon lattialta ja heitti sen niskaansa. ”Oletko nyt varma, että sinun kannattaa lähteä tuossa kunnossa yksiksesi?” Yukimura tiedusteli. ”Voin jo ihan hyvin, kiitos.” Kamanosuke vastasi samalla kun sitoi sitä rättiä hiustensa eteen. Ei se, että nämä sekopäät eivät niistä mitään ihmeen kohtausta saaneet, tarkoittanut, etteivät muut voisi saada. Hiussolki ja rahatkin olivat mukana ja hän poimi vielä sen vyöksi tarkoitetun kangassuikaleen maasta mukaansa, kun ei sitä tähänkään viitsinyt jättää. ”Hyvästi.” Kamanosuke sanoi ja poistui huoneesta niin nopeasti kuin vain pääsi. ”Turvallista matkaa!” Yukimura huuteli vielä perään, mutta siihen Kamanosuke ei enää sanonut mitään, nyt vain äkkiä pois täältä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 01.02.2016
22:16
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Kamanosuke palasi tajuihinsa, keräsi kamppeensa ja lähti. Yukimura odotti hetken, nousi sitten ylös ja lähti Kamanosuken perään olettaen toki Rokuron seuraava. Tavarat voisi jättää tähän toistaiseksi, he todennäköisesti tulisivat takaisin ja nyt ei ollut aikaa pakata. Majatalon ulko-ovella hän joutui hetken tähyilemään ihmispaljouteen, kunnes erotti Kamanosuken. ”Miten hän jo noin pitkälle ehti? Nyt vauhtia Rokuro tai kadotamme hänet!” Yukimura ilmoitti ja lähti selvittämään tietään eteenpäin ihmispaljoudessa. Oli haastavaa pysyä tarpeeksi kaukana ja huomaamattomana ja samalla pysyä Kamanosuken perässä. Ja hauskaakin tämä oli! Milloinkohan Yukimura oli varjostanut jotakuta? Vaikka toisin voisi luulla, niin ei, hän ei tehnyt sitä ihan joka päivä. Kylvyssä olevien naisten varjostamista ei laskettu, se oli eri asia vaikka siinäkin oli oma jännityksensä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 01.02.2016
22:38
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HOSHIYOMI

Hoshiyomi oli hakenut ulkoa rauhaa, kun sisällä alkoi vallita sellainen mekkala, että siellä kuullut edes omia ajatuksiaan. Saeryoselinermayorshiwalerierna, joka oli vaikuttanut melko kärsivältä, oli myös suunnannut ulos, kun hänen korvansa eivät selvästikään kestäneet rakennuksessa vallitsevaa melutasoa. Hoshiyomi oli hetken kierrellyt lähiseudulla rauhassa, toki ihmisasutuksia vältellen, ja palasi nyt takaisin. Suurin osa näytti olevan ulkona, Noki olikin käynyt ilmoittavansa lähtevänsä tiedusteluretkelle Asamihimen kanssa, joten he luultavasti olivat sillä matkalla vielä. Vaaleakutrinen haltia oli asettunut mukavasti hyvän matkan päähän talosta ja taisi jatkaa puiden varjossa uniaan, tai hänestä oli vaikea sanoa, kerta nukkui seisten. Saizo ja Aisu juttelivat jotakin ja Deliah polski purossa. Sisällä olivat siis vampyyrit, kun eivät poistuakaan voineet, Tsukihiko, joka kaiketi pystyi poistumaan rakennuksesta, mutta ei vain jaksanut, Hauru ja Kamanosuke.

Hoshiyomi palasi rakennukselle ja nopeasti astui ovesta sisään, koska ovea oli turha pitää liian kauan auki hermostuttamassa auringonvalolle arkoja henkilöitä. Ensimmäisenä hänen silmiinsä osui katastrofi. Lähes koko lattia lainehti jossain vihertävässä limassa. Lima taas näytti olevan lähtöisin kylpyammeesta, jota Deliah oli käyttänyt vuoteena yöllä. Oikeammin Haurusta, joka oli kylpyammeessa, ja eritti limaa. Hakidonmuya ihmetteli Haurun tapahtumia ja sitä oliko mies ylipäänsä hengissä. Hoshiyomiakin kiinnosti kyllä tietää miten tähän oli päädytty ja miksi kylpyamme ei ensinkään ollut enää kylpyhuoneessa. Doriankin oli luovuttanut nukkumisen suhteen ja seisoi nurkassaan närkästyneenä ja vilkuili välillä Tsukihikon nurkkausta, jonne lima uhkaavasti valui ja oli piirittänyt miehen aika täydellisesti. Silti tämä vain nukkui autuaan tietämättömänä limavaarasta.

Koska lattialla kävely ei erityisemmin houkuttanut, Hoshiyomi siirtyi lentämällä lähemmäs katastrofialuetta. Hauru ei näyttänyt kovinkaan elolliselta. ”Kuoliko hän tosiaan tuohon?” Hän ihmetteli ääneen. Eipä Hauru ollut kenellekään mitään reagoinut ja liman eritys ei voinut olla terveen ihmisen merkki. Ja limaa oli sen verran, että oli jo ihme että Haurusta oli enää mitään jäljellä. ”En tiedä, mutta jotain tälle tilanteelle pitää tehdä…” Dorian huokaisi. Ei Haurua uloskaan voinut viedä, tiedä jos joku ulkopuolinen törmäisi häneen tai limaan? Ihmiset voisivat hieman ihmetellä, kun puro muuttuisi vihertäväksi liejuksi yhtäkkiä. Hankalaa… Vaikka Hoshiyomi paljon olikin kohdannut elämänsä aikana, niin ei kyllä limakatastrofia. Mihin ihmeeseen Haurun voisi viedä, missä hänen limaamisestaan ei olisi haittaa?

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.02.2016
15:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Tajusin vasta sitten kun Yukimura kysyi jotain siitä, että oliko joku kunnossa, että Kamanosukekin oli herännyt. Vilkaisin hieman punapään suuntaan tämän vastatessa, että kai sitten oli ja seuraavaksi hän halusi tietää, mitä oli tapahtunut. No Yukimura ja hänen voimansa oli tapahtunut, mutta eihän niin voinut sanoa. Yukimura vastasi siihen, että Kamanosuke olisi menettänyt vaan tajunsa. No kyllähän hän tajunsa tavallaan menettikin. Ainut vaan, että Yukimura oli syyllinen siihen. Seuraavaksi Kamanosuke olikin jo lähdössä, vaikka Yukimura kyselikin, että oliko se nyt niin viisasta. Punapää joka tapauksessa aikoi lähteä ja kiitteli vielä lopuksi. Sen jälkeen hyvästit ja tämä lähti. Yukimura vielä huuteli perään turvallisia matkoja, mutta nyt olisi kaiketi meidän vuoro, jos Yukimura oli edelleenkin sitä mieltä, että Kamanosukea pitäisi seurata.

Jonkun aikaa odottelimmekin kaiketi sitä, että Kamanosuke saisi kuljettua jonkun matkaan, ettemme olisi ihan niskassa kiinni kun lähtisimme perään. Pian Yukimura kuitenkin nousi ylös eli nyt ilmeisesti lähtisimme perään. Nousin toki itsekin ja työnsin nopeasti jalkaani ne varvassandaalini ja lähdin toki perään. Ovenkin suljin perässäni. Olihan sisällä edelleenkin tavaroitamme.

Pääsimme ulos asti ja ensin Kamanosukea joutui hakemaan jonkun aikaa, mutta ilmeisesti Yukimura löysi tämän, kun kerran päivitteli sitä, että kuinka Kamanosuke oli jo kerennyt noinkin pitkälle. Jotain tämä sanoi siitäkin, että piti pitää vautia tai kadottaisimme punapään näkyvistämme. Tosin tällä hetkellä huivipään, mutta kuitenkin. Matka kuitenkin jatkoi ja itse lähinnä yritin pysyä Yukimuran perässä parhaani mukaan, kun hän joka tapauksessa meni edeltä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.02.2016
15:54
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
HAKIDONMUYA

Seistä könötin edelleenkin kylpyhuoneen puolella, koska oven edessä oli sitä hemmetin moista vihreää limaa, johon en halunnut koskea. Mitä, jos se olisikin myrkyllistä? Tai syövyttävää? Tosin ehkä lattiakin olisi jo kärsinyt, jos se olisi syövyttävää. Mutta oli ihan miten hyvänsä, niin ällöttävää lima joka tapauksessa oli. Asian kanssa varmaan pitäisi tehdäkin jotain, mutta mitä muka? Hauru ei reagoinut mihinkään sanoihin. Oliko hän tosiaan kuollut? Tosin voiko kuollut enää erittää mitään? En oikeastaan ollut varma asiasta. Mutta ei kai tai ihmiset eivät kaiketi ainakaan. Hauruhan kuitenkin olisi varmasti tavallinen ihminen ellei olisi velho, joten ei kai velhot mitään mössöjen mössöjä eritä, jos kuolisi? Tosin en ollut yhtään varma moisesta, mutta mihin Hauru muka olisi kuollut? Deliahin kalaveteen? Saanut vedestä jotain? Ei vedessä ollut mitään tai ei varmasti ainakaan mitään tappavaa ellei Deliah sitten eritä jotain myrkkyä veteen, mutta tuskin.

Tsukihiko puolestaan makaili edelleenkin lattialla tietämättä sitä, että voisi saada vihreää limaa koska vaan päälleen ja huone oli ainakin puoliksi jo liman peitossa. Dorian on selvästi myöskin herännyt, mutta pysyi nurkassaan. Tosin melko närkästyneen näköisenä, mutta kyllä minuakin tympi tällainen. Hauru voisi mennä jonnekin muuallekin erittämään limaansa. Ei sitä juuri tuossa tarvitse erittää. Haurun voisi tunkea kylpyammeen kanssa vaikka ulos. Tosin minä en ainakaan aikoisi, koska en aikonut mennä kärventymään ulos vaan jonkun Haurun takia. Joku muu voisi viskata Haurun ammeen kanssa ulos.

Hoshiyomi oli myöskin hetki sitten päässyt paikan päälle eikä tainnut ilmeestä päätellen odottaa näkevänsä jotain limaa lattialla. Hoshiyomilla kuitenkin oli helppoa, koska osasi lentää ja tällä taidolla sitten tuli lähemmäksi ongelmayksilöä eli Haurua kylpyammeessa. Hoshiyomi mietti sitä, että kuoliko Hauru tosiaan tuohon. Dorian vastasi tämän kysymykseen niin, ettei tiennyt, mutta jotain tilanteelle pitäisi tehdä. "Etkö muka voi selvästi sanoa mitään, jos henki vielä pihisee?" päätin kysyä Haurulta korottaen samalla hieman ääntäni, että jospa hän ei vaan ollut kuullut normaalia ääntä. Jotain epämääräistä mutinaa kyllä kuulin sen jälkeen siitä, kuin tämä olisi kysynyt jotain siitä, että mitä järkeä oli elää, jos ei ollut kaunis. "Mitä ihmettä sinä mutiset? Kuulinko muka tosiaan oikein?" päivittelin siihen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.02.2016
17:09
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Ihan varmuuden vuoksi Kamanosuke oli kiirehtinyt ulos ja väkijoukon sekaan, mistä sitä tiesi jos ne kaksi hullua keksisivät tulla perässä? Olkoonkin, että Yukimuran ansiosta hänellä nyt oli vaatteet eikä hänen ollut tarvinnut uhrata niiden vuoksi mitään, ellei sitten hermojaan. Kun hän saavutti kylän laidan ja ihmismassa harveni, hän kääntyi varmistamaan, ettei häntä todellakaan seurattu. Hyvä, niitä kahta ei näkynyt. Ehkä vainoharhaista, mutta ei sitä voinut koskaan tietää ja muut tuskin tykkäisivät, jos hän nyt johdattaisi ihmiset heidän väliaikaissuojaansa keskellä kirkasta päivää. Mutta kyllä hän aika nopeasti oli ihmisvilinään kadonnut, joten eivät he voineet häntä löytää, vaikka olisivatkin yrittäneet seurata. Ja tuskin edes yrittivät.

Kamanosuke jatkoi matkaa irrottaen huivin päästään päästyään tarpeeksi kauas kylästä. Noki ja Asamihime nyt toimittivat sitä tärkeää tiedusteluaan, joten heitä oli turha jäädä odottelemaan. Hän kiinnitti hiussolkensa takaisin paikoilleen ja jatkoi takaisin sille hylätylle mökille. Hän huomasi perille päästyään, että useampi oli päässyt hereille ja pihalle asti. Tai no Saeryos oli ulkona ja Aisu jutteli Saizon kanssa, muuten porukka ei ollut pahemmin vaihtunut.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 02.02.2016
18:03
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Nainen seurassani jatkoi edelleenkin jotain turhaa lörpöttelyään ja oikeastaan kaikki menivät aika täydellisesti ohi korvieni, koska en pahemmin jaksanut kuitenkaan kuunnella naisen höpinää. En ollut maailman sosiaalisin ihminen ja nainen nimeltään Aisu varmasti näki sen, mutta ei, kun tämä vaan jatkoi. Olisi jo hitto oikeasti hiljaa, mutta ei kai sille sitten voinut mitään. Annoin naisen olla ja selittää omiaan, kunhan hän ei olettanut mitään vastakaikua selityksiinsä minulta.

Se joku vihreähiuksinen mieskin pääsi takaisin sieltä jostain, mihin olikaan mennyt. Sen jälkeen tämä painui sisälle niiden kanssa, jotka olivat jo valmiiksi sisällä. Keitä liene olikaan. Lopulta nousin kuitenkin ylös maasta Aisu nimisen naisen kysyessä perääni, että mihin kummaan olen menossa kesken kaiken kun nainen kertoi jotain mahtavaa asiaansa. En vastannut siihen mitään, koska ei pahemmin kiinnostanut.

Seuraava, joka saapui takaisin paikalle, oli Kamanosuke. Tämä oli näemmä myös saanut vaatteet matkallaan päälleen eli kai hän sitten oli etsimässä jotain vaatetta päälleen. Missä liene sitten olikaan käynyt vaatteita hakemassa. Kai tässä lähellä sitten oli joku kylä tai joku muu vastaava. Tosin vähän ajan Kamanosuken perästä tuli pari muutakin (toki voi muuttaa, jos ne ei vielä tullukaan), jotka eivät tainneet porukkaan kuulua tai en tiedä, koska en ole ollut alusta alkean mukana kyseisessä porukassa. "Kamanosuke... Keitä nuo kaksi ovat?" Deliah päätti kysyä heti ensitöikseen, kun pääsi lätäköstään ylös. He eivät siis olleet porukassa mukana ilmeisesti, kerta tämä kyseli sitä asiaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.02.2016
20:43
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Heti kun Kamanosuke vain ehti kuulomatkan päähän, niin se kalatyyppi kysyi että keitä jotkut kaksi olivat. Kamanosuke katsoi tätä kulma koholla. ”Ketkä?” Hän ihmetteli, yksinhän hän oli tullut takaisin vai näkikö Deliah omiaan? Seuraavaksi hänellä oli kuitenkin sellainen tunne, että hänen takanaan saattoi olla joku. Hän kääntyi ja Yukimurahan se siellä oli Rokuronsa kanssa. Kamanosuke tuijotti heitä hetken uskomatta silmiään. Missä välissä? Hän ei ollut huomannut heitä ennen kuin vasta nyt… ”Mitä helvettiä te täällä teette!?” Hän ärähti kiukkuisena siitä, että kaksikko oli kaikesta huolimatta päättänyt varjostaa häntä ja hän oli kuvitellut olleensa niin varovainen. Miten hän ei muka ollut huomannut heitä? ”Rauhoitu. Me vain varmistimme, että pääset turvallisesti perille.” Yukimura vastasi kuin ei mitään. ”En tarvitse mitään henkivartijaa! Mitä jos huolehtisitte vaihteeksi ihan omista asioistanne ja jättäisitte muut rauhaan!” Kamanosuke parahti turhautuneena. Tällaista kestänyt selvin päin, hitto mitä urpoja! Ja nyt häntä pidettiin ihan urpona, kun hän oli johdattanut heidät tänne! Voi helvetin helvetti! Tämä retki ei tosiaan ollut mennyt mitenkään putkeen Kamanosuken osalta.

Vastaa tähän
Nimi: deviante
Lähetetty: 02.02.2016
21:07
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Loppujen lopuksi Kamanosuken varjostaminen olikin aika helppoa, vaikka tietenkin koko ajan piti olla varuillaan, koska voisihan tämä nähdä meidät, jos tekisimme jonkun virheen. Kylän laita tuli kuitenkin pian vastaan ja ihmismassat harvenivat. Ihmiset puolestaan korvaantuivat pian puilla, koska tästä kohdassa alkoi metsä niin sanotusti virallisesti. Matka jatkui kuitenkin syvemmälle metsään puiden toki matkan varrella aina vaan tihentyessä, koska yleensä metsässä oli puita tiheässä. Toki oli harvempiakin metsiä, mutta kuitenkin. Matka sen kun vaan jatkui yhä vaan syvemmälle metsän uuminiin kunnes jonkun ajan päästä kauempana alkoi hahmottumaan jonkunlainen rakennus, joka oli kyllä aikalailla hylätyn näköinen. Kamanosuke kuitenkin jatkoi yhä eteenpäin, joten niin tietenkin mekin. Punapään määränpää oli selvästikin se kyseinen hylätty rakennus. Tai no... ei se kovinkaan hylätyltä siinä määrin näyttä, koska rakenuksen ulkopuolella oli porukkaa jonkun verran.

Se joku myöskin vaatteensa kadottanut tyyppi nousi vedestä ylös ja kyseli seuraavaksi, että keitä Kamanosuke raahasi mukanaan tarkoittaen meitä. Kamanosuke puolestaan kyseli, että ketkä. "No ketkäköhän? Et kai voi noin tyhmä olla?" tämä samainen vaatteensa kadottanut vastasi Kamanosukelle. Joku jään värinen nainenkin nousi seisomaan ja joku mustahiuksinen mies nappasi jättimäisen miekan käteensä. Kamanosuke puolestaan päivitteli seuraavaksi helvettiä ja halusi siinä samalla tietää, että mitä me täällä teimme. Yukimura varmasti vastaisi asiaan jotain, joten päätin olla hiljaa. Yukimura vastasikin siihen helvetin päivittelyyn, että olimme sitten näköjään saattamassa Kamanosukea, johon tämä totesi, ettei tarvinnut henkivartijoita.

"Miksi et ollut yhtään varovaisempi ja missä muka tapasit heidät?" se samainen vaattensa myöskin kadottanut vedestä noussut nainen... ehkä mies kysyi ja selvästi toki Kamanosukelta. "Tajuatko yhtään mitä tämä voi meinata?" jään värinen nainen tenttasi seuraavaksi. Nainen ei ainakaan ollut ihminen, se nyt oli selvää jo ulkonäöstä päätellen. Se vedestä noussutkin näytti aikalailla enemmän yliluonnolliselta kuin ihmiseltä, koska tämän jaloissa oli selvästi suomuja. Miekkatyypin vuoro oli tällä kertaa tuoda kättään otsalleen, mutta totta... olin samaa mieltä tämän kanssa. Kaikkea sitä tosiaan näkeekin ja kaikkeen sitä sitten suostuu.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
11:53
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Katselin edelleenkin linnaa ympäriinsä, mutta totta puhuenhan tässä meinasi tulla hulluksi. Linna oli kuitenkin suhteellisen suurikokoinen enkä ole koskaan nähnyt vielä näin suurta rakennusta missään. Linnan vartijatkin kävivät aina vaan ahdistavimmiksi ja ahdistavimmiksi, vaikka kukaan ei ehkä ollutkaan tajunnut minua menninkäiseksi hämäysloitsun takia, mutta en tiedä enää, että kuinka kauan kestin enää tätä. Enkän ollut varma siitäkään, että missä kaikkialla olin jo käynyt. Näin ei ainakaan tullut mitään ja entä, jos joku vartijoista kuitenkin epäilisi minua? Entä, jos jäisin kiinni? En enää ymmärtänyt, että miksi suostuin moiseen. Olisi pitänyt antaa jonkun muun hoitaa. Meniköhän Asamihimellä yhtään paremmin? Sitten pitäisi lisäksi muka löytää jotain kerrottavaakin. No ensinnäkin linnassa oli paljon vartijoita. Toiseksi... linna on iso... ainakin minun mittapuulla. Kolmanneksi... no niin... en ole edes varma enää. Mutta minuun olevinaan luotetaan ja näiden tietojen perusteella pitäisi tehdä valloitussuunnitelma. Mitä valloitussuunnitelmaan edes tarvitaan? Miksi kukaan ei kertonut suoraan, että mitä he haluvat minun tutkivan tästä linnasta? En oikeastaan enää tiennyt, että mitä pitäisi tehdä. En kestänyt tätä enää.

"Sinä siellä!" joku huusi yhtäkkiä, jolloin luulin paljastuneeni, joka aiheutti pienimuotoisen paniikin ja hyvä kun housuun tullut. Ainut vaan, ettei minulla ollut housuja. "Mitä teet siellä, vartija?" se sama ääni jatkoi. "Mi-minäkö?" kysyn ja käännyn samalla äänen suuntaan. Puhuja oli selvästi myöskin vartija tai joku vastaava ainakin, mutta hänen pukunsa oli hieman erilainen kuin niiden ulkona olleiden vartijoiden, jotka olivat olleet ulko-ovella vahtina. "Näetkö täällä joitakin muitakin vartijoita lisäksesi?" mies jatkoi. "Ööö... tuota... No en oikeastaan, mutta minut käskettiin tänne ja..." selitin, mutta mies keskeytti: "Vaiti. En kysynyt mitään sellaista, mutta kuka sinut muka tänne käski? Minä en ole ainakaan käskenyt ketään tänne", vartija jatkoi ja minusta tuntui, että halusin olla jossain muualla nyt kun tässä. Tuntui siltä, että kohta tapahtuisi jotain kamalaa. "Eh... heh...hee joo tuota... Joku sanoi vaan niin. En muista enää, että miltä se mies... vartija siis... näytti. Voin kyllä mennä muuallekin vartijoimaan, jos minua ei tänne halutakaan. Ongelma hoituu siis ihan helposti", koitin selittää jotain, josta en itsekään ollut varma. Mies katsoi minua kuin olisin tärähtänyt. "Etkö muka yhtään muista sinua käskeneen vartijan ulkonäköä?" mies uteli. "No oli hänellä parta", sanon siihen vaan. "Mikähän nimesi mahtaa olla?" mies kysyi seuraavaksi. "Nimikö? Siis minunko nimi?" kysyn tyhmänä. "Kenen muunkaan kuin sinun... Äläkä enää jaksa kierrellä, vaan puhu suoraan!" mies korotti ääntään.

"Miksi noin tuimana?" kysyn varovasti joka tapauksessa. "Mikä on nimesi? En kysy enää kolmatta kertaa samaa!" mies suunnilleen karjui. Niin, mikä on nimeni? Noki... tietenkin, mutta enhän voi sanoa olevani Noki. Enhän? No en tietenkään voi. Ihmisen nimi ei varmaan voi olla Noki? No entä Kipinä? Tai Kerri? Silosorkka? "Rickter!" pääsi suustani näin ikään kuin vahingossa paniikinomaisesti. "Rickter? Niin... Rickter mikä?" mies jatkoi. Sanoinko tosiaan Rickter? "Mitä? Mitä nyt vielä muka haluat?" kysyn seuraavaksi. "Rickter mikä?! Mikä on sukunimesi senkin ääliö?!!" mies karjui. "Sukunimi? Niin aivaaan... sukunimi", totesin nyökkäilen perään ja tunsin seuraavaksi käsieni alkavan hikoamaan. Mikä on suknimi? Mikä se sellainen nimi on? Suvun nimi vai? En minä tiedä! Mikä on sukunimi? Mitä sillä tehdään? Ei minulla ole sellaista. Mitä tuohon pitää vastata? "Kerro nyt se nimi!" vartija huusi.

Paikalle tuli myös pari muutakin vartijaa ja näiden varustus tai no vaatetus oli hieman ehkä vaatimattomampaa kun tämän, joka huusi kuin hullu yhden nimen takia. "Päällikkö Maruya, mitä täällä tapahtuu? Kuulimme huutoa, niin saavuimme viipymättä paikalle", se toinen vartijoista sanoi. Päällikkö Maruya? Ehkä hän oli jotenkin ylevässä asemassa tai jotain? "Esimies Chino, luulen, että meillä on huijari", tämä päällikkö joku - unohdin jo nimen - sanoi. Seuraavaksi katseet kääntyivätkin minuun. "Mi-miksi te katsotte minua noin?" kysyn seuraavaksi. "Sehän ei ole edes ihminen", vartija, jonka nimi tai arvo ei ollut vielä tullut selville, sanoi. "Muistin juuri, että minun täytyy mennä", tokaisin ja otin jalat alleni ja lähdin vaan juoksemaan johonkin satunnaiseen suuntaan.

Seuraavan nurkan takana oli kuitenkin lisää vartijoita, jotka selvästi myöskin huomasivat minut. Käännyin täysin päinvastaiseen suuntaan ja jatkoin vaan matkaani juosten muistaen senkin, että olinhan kuitenkin menninkäinen. Olihan minulla loitsut. Hädissäni koitin ensimmäistä loitsua, joka nyt näin paniikissa ensin juolahti mieleeni eli kyseessä oli se luun murtamisloitsu, jota Rickterkin oli käyttänyt Kamanosukeen. Ei mennyt kauaakaan kun joku takanani valitti kovaan ääneen tuskaansa, mutta se oli vasta yksi vartija. Seuraavankin nurkan takana oli lisää vartijoita ja tässä meinasi ellei jo jopa ollut tullut äitiä ikävä, vaikka eihän minulla edes ollut äitiä.

Harmikseni takaa-ajo päättyi siihen, että vartijat voittivat ja saivat minut kiinni. No olihan heitä enemmän ja minä olin vaan yksin. "Kyllä shogun varmaan tulee tyytyväiseksi kun viemme hänelle yhden sijaan kaksi yliluonnollista olentoa", toinen minua pitelevä vartija sanoi. Kaksi yliluonnollista? Saivatko he Asamihimenkin kiinni? Joka tapauksessa matkani parin vartijan kanssa jatkui joihin portaisiin, jotka johtivat maan alle. Käteni oli jollain raudoilla kiinni ja suunikin oli tukittu. Loitsut eivät onnistuneet ilman ns. mahtisanoja, joten en oikeastaan voinut tehdä mitään.

Lopulta pääsimme määränpäähämme ja toinen vartijoista avasi jonkun aika kolkon ja kylmän näköisen huoneen. "Tervetuloa tyrmääsi", vartija ilmoitti ja potkaisi minut sisään niin, että kaaduin kivilattialle. Vartijat vaan paiskasivat oven kiinni ja ilmeisesti myöskin lukitsivat sen. Käteni olivat edelleenkin raudoilla selkäni takana kiinni ja suukin tutkittu, joten en edelleekään tehnyt paljoa mitään. Seuraavaksi huomioni kiinnittyi siihen, että en ollut huoneessa tai no siis tyrmässä yksin, koska tyrmässä oli joku muukin, joka oli myöskin vanki ihan selvästi. Hän oli käsistään kiinni seinässä ja istui lattialla aikalailla maansa myyneeltä ja oli kamalan laiha. Ei sillä, että omat hetkeni olisivat yhtään hehkeämmät ja lisäksi täällä oli kylmä ja tunsin lievästi sanottuna olevani paniikissa ja seuraavaksi tunsin kyyneliä kasvoillani ja kyneleet tietenkin olivat peräisin suurista silmistäni. Tämä todella pelotti.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
11:55
Muokattu: 03.02.2016
11:56
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
► Lomake ◄
Nimi: "Shun"
Ikä: N. 100-vuotias
Sukupuoli: Mies
Ulkonäkö: http://deviant.suntuubi.com/datafiles/gallery/1/Shun.jpg

Yliluonnollisuus: Ghoul
Ghoulit pystyvät muuttumaan aineettomiksi olennoiksi ja ghoulien ruokaa on ihmisten liha tai ylipäätään mikä tahansa liha, minkä takia hampaat ovat terävät. Ghoulit pystyvät elämään tosin myöskin pelkällä verellä vampyyrien tapaan. Aineettomana ghoulit pystyvät mukautumaan muiden kehoon ja hallita kehoa niin kuin haluaa. Hampaiden lisäksi varpaiden ja sormien kynnet ovat terävät. Ghouleilla on myös kehittyneemmät aistit kuin ihmisillä ja ne ovat melko nopeita ja ketteriä liikkeissään, mutta jos vertaa esimerkiksi vampyyriin, niin vampyyri voittaa ghoulin mennen tullen nopeudellaan. Ghouleilla on edellytykset vampyyrien tavoin elää ikuista elämää, elleivät tule tapetuiksi. Tosin siinä, missä vampyyri kuolee vaan tietyistä iskusta kehon parannusvoiman ansiosta, niin ghoulin saa tapetuksi paljon helpommin.

Muuta:
> Shunin isä oli ghoul (tietenkin) ennen kuolemaan ja Shun on toki myöskin ghoul, niin ghoulit toimivat vampyyrien palvelijoina, mutta ovat ennemminkin kuin orjia, jotka kuuluvat täysin omistajalleen eli jollekulle tai joillekuille vampyyreille. Ghoulit joutuvat myöskin tyytymään siihen nimeen, jonka omistajaltaan saa. Toisin sanoen Shunin isällä (joka on siis ollut ennen kuolemaansa vampyyrin orjana) ei ole koskaan ollut mitään virallista nimeä, ei sillä, että kuollut enää nimeä edes tarvitseekaan ja varsinkaan orja. Shunin isä kuitenkin kuoli siksi, koska jäi kiinni toisen ghoulin kanssa hommailusta, naispuolisen ghoulin kanssa hommailusta, jos tarkkoja ollaan. Tiedä sitten, että kuinka hänen isänsä oli moiseen hommaan edes koskaan pystynyt päätymään, mutta se jääkööt mysteeriksi meille kaikille. Shunin isä sai surmansa saman tien kun vehkeily paljastui, mutta Shunin isän omistava vampyyri halusi nähdä, mitä naispuolinen hänelle oikein tulee synnyttämään. Kun lapsi eli Shun syntyi, myös naispuolinen ghoul tapettiin. Vampyyri piti itsellään Shunin itsellään ja nimesi tietenkin tämän, koska tarvitse nyt uutta orjaa itselleen. Nimi taas oli sama, mitä vampyyri käytti Shunin isällä ja näin vampyyri sai uuden orjan itselleen. Shunilla ei siis ole hajuakaan, että onko hänen vanhempansa joskus ennen kuolemaansa antanut hänelle jotain toista nimeä vaiko ei. Kun hän kuitenkin kasvoi vanhemmaksi, Shun alkoi suunnittelemaan karkaamista vampyyrin luota ja sen koommin vampyyri ei ole häntä tavannut.

> Miehellä on pituutta noin 169 senttiä, mutta hän on olemattoman painoinen lähinnä sen takia, koska orjien olot eivät kuitenkaan ole kovinkaan kummoiset. Hän on siis melkoisen laiha sen takia. Hänen hiuksensa ovat pitkät, jopa niin pitkät, että auki ollessaan ne osuisivat maahan asti. Väriltään hiukset ovat tummanvihertävät ja ehkä aavistus mustaan taittavat ja ovat hyvässä kunnossa ja pehmeät vaikka harvoin orjalta voikaan odottaa moista. Hiukset ovat usein sidottu takaraivon kohdalle ns. poninhännälle jonkunlaisella solkivirityssysteemillä. Hiukset kuitenkin ovat sen verran paksut ja painavat, että tavallinen hiuslenkki ei pitäisi hiuksia poissa edestä. Tai no edestä ja edestä, koska kaikki hiukset eivät kuitenkaan ole kasattuna taaimmaisten hiusten kanssa pois edestä. Etummaiset hiukset eivät kuitenkaan ole ihan niin pitkät niin kuin taaimmaiset. Mutta, ettei kampaus olisi täysin tavallinen, niin on hän säätänyt jonkun ihmeellisen viritelmän aivan etummaisista hiuksistaan jotenkin jännästi kasvojensa eteen. Mutta se hiuksista sitten… Hänen ihonsa on vaalea ja suhteellisen hyvässä kunnossa ottaen huomioon, että kyseessä on orja. Kasvot ovat melko kapeat ja silmät suhteellisen suurikokoiset. Väriltään silmät ovat vaaleanvihertävät ja niitä reunustaa tummat, pitkät ripset. Vaatepuoli taas on ihan oma lukunsa, mutta orjille hyvin tyypillinen vaatetus tai nimenomaan vampyyrien orjille. Vaatetus paljastaa ihoa melkoisesti ja vaatteet ovat melko omapäreisen näköiset. Vaatetukseen kuuluu paita, joka on toispuoleinen ja väritykseltään tummanvihreä, mutta voisi olla myös musta. Housuja hänellä ei ole, mutta kaikkea ei kuitenkaan ole pakko paljastaa, sillä tämän ongelman hoitaa jonkun sortin lannehametta muistuttava vaatekappale, joka on edestä ja takaa maahan asti pitkä, mutta molemmilta sivuilta niin lyhyt, että kangas peittää ylimmät kohdat reisistä. Väritykseltään ns. lannehame on vihertävä, jossa kuitenkin ainakin näyttää olevan jotain mustaa, sinertävän sävyä ja ehkä persikan väriä. Kenkiä hänellä ei ole ollenkaan, joten hän kulkee paljasjaloin.

> Ghoulit ovat yksinkertaisuudessaan melko raakalaismaisia ja julmia otuksia, joten myöskin Shun omaa luonteessaan kyseisiä luonteenpiirteitä. Lisäksi hän on tavalla tai toisella vampyyrin kasvattama eikä yksikään vampyyri varmastikaan ole kiltteyden ja ystävällisyyden perikuva, joten Shunkaan ei osaa olla mikään kiltteyden ja ystävällisyyden multihuipentuma. Hänet on tosin kasvatettu auktoriteetin alla, minkä takia hänen on pitänyt tehdä aina käskyjen mukaan. Jos käskyä ei noudattanut, niin siitä tietenkin sai rangaistuksen, minkä takia mies on oppinut ottamaan rangaistuksia vastaan. Yleensä rangaistus on ollut jonkunlaista kivun tuottamista, koska ei miehellä kuitenkaan ole ketään tai mitään, mitä tai jota menettää. Ajan myötä hän on myöskin ehtinyt tottumaan kipuun eikä välitä siitä enää samalla tavalla. Joka tapauksessa hän on nopea oppimaan uusia asioita eikä ainoastaan sitä miltä kipu tuntuu. Henkilökohtaisesti ottaen mies ei kuitenkaan ole koskaan tykännyt siitä, että häntä on käskytetty tekemään sitä ja tätä, mikä nyt kuuluu orjan elämään. Orjilla kun ei saisi olla omaa tahtoa, mutta Shun on kuitenkin omannut aina vahvan tahdon, vaikka onkin osannut piilotella sitä. Karattuaan vankeudestaan hän myös vannoin kostavansa kokemansa ajat, mutta ei kuitenkaan vanhempiensa kuolemaa, koska ei hän ole koskaan tuntenut edes vanhempiaan eikä nähnytkään heitä elossa mutta ei kuolleenakaan. Hän on siis myös melkoisen kostonhimoinen yksilö. Lisäksi hän suuttuu ja raivostuu melko helposti, mutta on oppinut hallitsemaan vihaansa jotenkuten lähi vuosien varrella. Jokaisessa on kuitenkin varmastikin myöskin jotain ns. hyviäkin puolia, joita toki löytyy myös Shunista, mutta erittäin harvoin.

Mini:
Ghoul † "Shun" † N. 100 † Mies † deviant(e)

++ ja siinä vanki numero yksi XD

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.02.2016
13:38
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
KAMANOSUKE

Kamanosukea ärsytti, kun tuo kalanaama kehtasi haukkua häntä tyhmäksi. (etkö sit muka omasta mielestäs ole?) Itse hän paljasti kaiken esitellessään suomuista olemustaan kaikille, ei mikään sanonut, etteikö tästä voisi kulkea ihmisiä ohi muutenkin. Ja minkä hän sille mahtoi, ettei ollut kuullut tai nähnyt varjostajia perässään? Miten hän ei ollut huomannut? Hän oli mielestään tarkistanut useita kertoja, ettei häntä seurattu, muttei silti ollut huomannut heitä. Seuraavaksi Deliah valitti siitä, kun Kamanosuke ei ollut tarpeeksi varovainen. ”Sinähän sen tiedätkin. Luuletko, etten tarkistanut selustaa seuraajien varalta?” Kamanosuke vastasi ärtyneenä siitä, että hän oli taas saanut syyt kaikesta päälleen. Hemmetin Yukimura, olisi pitänyt vain tappaa molemmat sinne majataloon, niin näin ei olisi käynyt. Sitten Aisukin aloitti, että tajusiko Kamanosuke mitä tämä voisi meinata. Pitäisi tuokin ämmä vain turpansa kiinni, kun itsekin paistatteli päivää miettimättä sitä asiaa, että joku voisi kulkea tästä ohi ilman Kamanosukenkin johdatusta. ”Tapetaan ne niin eihän tässä mitään ongelmaa sitten ole.” Kamanosuke totesi ärtyneenä. Kyllä hän hoitaisi ongelman pois päiviltä, kerta oli sen aiheuttanutkin.

”Olkaa ihan rauhassa, emme me ole teille uhka, päinvastoin.” Yukimura koetti rauhoitella aikaansaamaansa kaaosta, mutta hitot tuon valehtelijan sanaan voinut luottaa. ”Emme ole ihmisiä. Pahoittelen, että seurasimme sinua Kamanosuke, mutta meidän oli varmistuttava asiasta, emme olleet varmoja olitko vain ihminen vai jotain muuta, joten emme voineet paljastaa asiaa.” Yukimura selitti. Olikohan noin? ”Se tajuttomuus oli sinun aikaansaannostasi vai kuinka?” Kamanosuke hoksasi sitten (fiksu kun on). ”Näin on, pahoittelut siitä, meidän piti saada keskustella rauhassa miten toimimme sinun suhteesi.” Yukimura vastasi. No nyt Kamanosukea ärsytti vielä enemmän, vaikka hän ei sentään ollut johdattanut ihmisiä leiriin, niin silti hänellä oli taas niin hyväksi käytetty olo ja hän ei edes ollut tajunnut sitä.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
14:04
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
SAIZO

Johan oli ongelma nostettu, kun Kamanosuke oli saapunut paikalle ja ottanut mukaansa pari jotain täysin tuntematonta jostain päin jotain. Enhän kuitenkaan tiennyt, että missäpäin Kamanosuke oli käynyt, mutta toki sen olin huomannut, että tämä oli lähtenyt silloin aamulla melko aikaisin sen hehkuvan naisen ja sen karvaotuksen kanssa jonnekin. Kumpaakaan mainituista ei kuitenkaan näkynyt. Joka tapauksessa Kamanosuke sai kauniisti syyt niskoilleen huolimattomuutensa takia, mutta toisaalta, jos nämä kaksi olivat ihmisiä, niin ei heitä olisi vaikea laittaa paloiksi. Olihan meitä kuitenkin enemmän eikä kuolleet enää muutenkaan jutelleet tai juorunneet mitään tietoja eteenpäin, joten ei tämä nyt mikään suuri shokki ollut, vaikka paikalle oli sattunutkin kaksi ylimääräistä. Lisäksi, jos asiaa tosiaan tarkasteltiin hieman lähemmin, niin Kamanosuke kyllä näytti ihan ihmiseltä ulkonäöltään ja sitten kun katsoi kahta valittajaa, niin toinen oli suomujalka ja toisella jään värinen iho, niin kyllä nämä kaksi taisivat ihan itse meidät paljastaa eikä suinkaan Kamanosuke. Olkoonkin, että Kamanosuke heidät mukanaan tänne toi, mutta kuitenkin.

Kamanosuke jatkoi siitä, että mitä se suomutyyppi muka tiesi asiasta ja luuliko hän, ettei Kamanosuke olisi tarkistanut sellustaansa. "No siltä vähän vaikuttaa. Kyllä tuollaiset nyt pitäisi joka tapauksessa pistää silmään ja kai nyt edes jotain aistit?" suomutyyppi sanoi siihen. Kamanosuke ehdotti seuraavaksi ulkopuolisten tappamista, mutta siihen se toinen niistä ulkopuolista vastasi, etteivät olleet uhka. "Mistä me sen muka voisimme tietää?" päätin kysyä siinä kohdassa. Sitten selvisi, etteivät hekään olleet ihmisiä. No oli tai ei, ei se sanonut, etteivätkö he voisi olla uhka. Kääntyi Rickterinkin meitä vastaan. Tai no heitä, koska en luokitellut vieläkään kuuluvani mihinkään ryhmätyöhön heidän kanssaan. Olkoonkin kyllä, että Rickter kuoli, mutta kuitenkin.

Kamanosuke sai joka tapauksessa pahoittelut ja toiset pahoittelut jostain tajuttomuudesta. Se itsensäpaljastelija oli kuitenkin hiljaa. "Miten voimme tietää, että ette huijaa meitä?" Aisu kysyi seuraavaksi niiltä kahdelta. Niinpä... voisivathan he olla huijareitakin. "Ja vaikka kuinka sitten olisitte yliluonnollisia, niin miten voimme tietää, että teihin voi luottaa?" suomutyyppi jatkoi niille kahdelle. "Entä mihin Noki ja Asamihime sitten ovat jääneet? Etkö mennyt heidän kanssaan?" Aisu jatkoi kyselyään, mutta tällä kertaa Kamanosukelta. Olipa sekavaa... Mutta ehkä tämä selviää vielä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.02.2016
15:21
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Kamanosuke sai luonnollisesti muiden vihat päälleen siitä hyvästä, että oli johdattanut, tietämättään, Yukimuran ja Rokuron heidän majapaikalleen. Raukka, ei Yukimura olisi suonut hänen saavan vihoja niskaansa, mutta tämä oli ollut ainoa tapa ratkaista asia. Siinä kohtaa kun Yukimura oli huomannut sievän neidon joka ei ainakaan ollut ihminen ja suomuisen henkilön, ei ollut enää epäilystäkään siitä, etteivätkö he olisi olleet samaa porukkaa. Tai no jos mietti asiaa siltä kannalta, että puolet olivat ihmiset vastaan epäihmiset, eiväthän he nyt muuten samaa porukkaa olleet ja tuskin edustivat edes samaa lajia. Luonnollisesti heihin ei oikein luotettu, vaikka Yukimura koettikin selittää, etteivät he olleet tulleet pahoissa aikeissa. Tappelua hän ei halunnut heidän kanssaan, siitä oli niin kauhea vaiva aina, Rokurolle, harvoin Yukimura itse osallistui. Tummahiuksinen nuori mies tivasi sitten, että mistä he sen voisivat tietää, että olivatko Yukimura ja Rokuro uhka vai eivät. No eivät voineetkaan. ”Jos olisimme uhka, emme olisi tulleet esiin kahdestaan, olisimme vain ottaneet majapaikkanne sijainnin tietoomme ja palanneet isommalla porukalla tai myyneet tiedon jollekin muulle kiinnostuneelle.” Yukimura yritti hieman valaa uskoa muihin heidän hyvistä aikeistaan.

Sievä neiti, oikea neiti tällä kertaa, tiedusteli, että mistä he tiesivät vaikka Yukimura huijaisikin heitä. Suomuinen henkilö jatkoi, että vaikka he nyt olisivatkin yliluonnollisia, niin ei se tarkoittanut, että heihin voisi luottaa. ”No en tiedä miten pitkään olette jo toisenne tunteneet ja miten syvä luottamuksenne on, mutta luotattehan te toisiinnekin? Onko meillä varaa pettää ja huijata toisiamme, kun meitä on muutenkin vähän ja ihmisiä hitosti enemmän?” Yukimura vastasi siihen yhä rauhallisesti, tässä nyt ollut aihetta kiihtyäkään. ”Olen Sanada Yukimura, hypnomaani. Alaani ovat hypnoosi ja uniaallot. Kamanosuke on jo todistanut tämän kertaalleen, tosin tiedostamattaan, mutta kuitenkin. Hän on Unno Rokuro, vedenkontrolloija.” Yukimura esitteli itsensä ja Rokuron siinä samalla, Rokuro kun ei ollut kovin puheliasta tyyppiä ja Yukimura oli hänenkin edestään. Rokuro hoiti tappelupuolen ja Yukimura yleensä puhumispuolen, ja hommat luistivat. ”Olemme olleet lähinnä keskenämme, kun ilmestyi mahdollisuus päästä muiden yliluonnollisten jäljille, emme voineet jättää tilaisuutta käyttämättä. Emme tulleet tappelemaan kanssanne.” Yukimura jatkoi vielä. Tosin jääneiti kyseli Kamanosukelta joistain Noesta ja Asamihimestä. ”En mennyt enkä tiedä missä he ovat.” Kamanosuke vastasi melko ärtyneenä edelleen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.02.2016
15:32
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Asamihime oli tarkkaillut linnan muureja ja piha-alueita, kuunnellut vartioiden puheita ja katsonut heidän vartioreittinsä. Hieman, sen verran kuin oli päässyt, hän oli tehnyt tarkastusta sisätiloissakin, mutta pääosin ulkona. Ulkona oli varmaan ainakin sata vartijaa, melko hyvin varustautuneita ja olisi hankala päästä heidän lävitseen, mutta onneksi he pystyivät voimillaan tasapainottamaan tilannetta. Tsukihiko pääsisi sisäpuolelle jos kuu vain olisi suotuisa hänen liikkumiselleen ja sai avattua portit muille. Tämän enempää ei varmaan oikein saisi selvitettyä, mutta toki oli varmistettava, miten vartio oli järjestetty yöllä, silloinhan he hyökkäisivät. Tai Asamihime ei hyökkäisi silloin yhtään mihinkään, mutta ei hän soturi ollutkaan.

Hän poistui katsomaan olisiko Noki jo palannut, mutta menninkäistä ei näkynyt. Toivottavasti tälle ei ollut sattunut mitään. Varmuuden vuoksi hän meni tekemään vielä kierroksen linnan alueelle ja pujahti avoimesta ovesta sisään aina kuin mahdollista, hän kun ei voinut liikkua aineettomassa muodossaan muuten kuin valossa ja oikeassa muodossa kulkeminen oli liian riskialtista. Hän kuuli ohimennen vartijoiden puhuvan jostakin äskeisestä vangista ja huolestui. Oliko Noki jäänyt vangiksi? Asia varmistuisi, jos hän löytäisi vankityrmän ikkunan, olettaen, että siellä oli ikkuna. Hän lähti taas kiertämään linnaa ja lopulta löysi maan tasolta kalteri-ikkunoita, joista valo pääsi hieman tyrmiin. Yhdessä tyrmässä todella oli Noki. Asamihime lensi kapean auringonsäteen mukana sisälle tyrmään ja koska ulkopuolella ei näkynyt vartijoita sillä hetkellä (?) hän muutti itsensä takaisin näkyvään hahmoon. Tyrmässä oli joku muukin vanki, mutta Asamihime ei välittänyt tästä vaan meni auttamaan Noelta suukapulan pois. ”Miten sinä tänne jouduit? Oletko kunnossa?” Asamihime tiedusteli miettien, miten saisi Noen ulos tyrmästä. Tosin kun hänet oli nähty, pako voisi hankaloittaa heidän valloitussuunnitelmiaan.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
16:11
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
AISU

Suojapaikkaamme oli tosiaan tullut kaksi täysin ylimääräistä henkilöä, mutta ainakin he kovin väittivät olevansa jotain muuta kuin ihmisiä. Kamanosuke taas oli saanut tuotua heidät tänne, mutta tosin tietämättään. En tajunnut, että miten se on mahdollista, mutta olkoot. Se tapahtui joka tapauksessa jo. Toinen heistä oli kuitenkin ollut koko ajan aivan hiljaa sanomatta sanaakaan. Hieman vanhemman näköinen mies kuitenkin selitti asioita tämänkin puolesta, vaikka eihän hänkään nyt ikäloppu kuitenkaan ollut. He tai se edelleenkin se ruskeahiuksinen mies kuitenkin väitti, ettei heistä olisi uhkaa, vaikka näin oltiinkin jo epäilty. Olisihan se täysin mahdollista kuitenkin. Ei sillä, että kaikki meidänkään porukasta olisivat täysin luottamuksen arvoisia. Ei Rickterkään ollut, mutta epäilykset näiden kahden aikeista olivat vielä epäselvät ja aikeet herättivät epäilyksiä, koska he olivat varjostaneet Kamanosukea eikä tulleet hänen mukaan niin, että Kamanosuke itsekin olisi ollut tietoinen asiasta. Lisäksi Kamanosuken reaktioista päätellen, nämä kaksi eivät olleet ehkä kaikista mukavimpia.

Tämä samainen mies antoi jonkun vastauksen siihen, miksi he eivät olisi uhkaavia. He eivät siis olisi edes tulleet kahdestaan paikalle, vaan isommalla joukolla tai myyneet tiedon jollekulle muulle. "Mistä tietää, jos kuitenkin yritätte vaan jotain?" Saizo kuitenkin jatkoi siihen. No eihän sitä kyllä koskaan voinut tietää. Mutta keskustelu kuitenkin jatkui seuraavaksi luottamuksesta toisiimme ja luotimmehan me toisiimmekin näin niin kuin kysymyksen muodossa. "En oikein tiedä voiko kaikkiin välttämättä luottaa. Yksi petti jo meidät", vastaan siihen. Mies jatkoi myös siitä, että koska ihmisiä oli enemmän, niin onko meillä sitten varaa toisiamme. Ei oikeastaan, mutta oli Rickterillä varaa siihen.

Äsken puhunut mies kuitenkin oli nimeltään Sanada Yukimura ja on hypnomaani ja hypnomaanin alaan kuului hypnoosi ja uniaallot. Kamanosuke oli siis päässyt testailemaan niitä. Toinen miehistä oli Unno Rokuro ja hän osasi kontrolloida vettä. "Minäkin osaan kontrolloida vettä, mutta varsinainen voimani on kuitenkin jää. Olen jäänhaltija ja nimeni on Aisu", päätin myöskin esittäytyä, koska tuskin heistä nyt hirveää haittaakaan voisi olla. Tämä Yukimura ja Rokuro olivat kuitenkin sitten lähinnä kaksin olleet, mutta kun nyt kerta tuli mahdollisuus nähdä myös muita yliluonnollisuuksia, niin he eivät halunneet jättää tilaisuuttaan käyttämättä. "Kai se ihan järkeenkäyvää on", totesin siihen. "Naiset... Naiset aina tekevät tuon virheen, että uskovat lopuksi kaiken. Kuinka te naiset voittekin olla noin sinisilmäisiä?" Deliah sanoi siihen. "Ja miehetkö sitten ovat jotenkin fiksumpia olentoja?" sanahdan Deliahille takaisin. "En minä tiedä... En ole mies, joten paha sanoa", Deliah vastasi takaisin. "No jos kerran olet nainen, niin miksi dissaat naisia?" kysyin seuraavaksi. "Koska en ole nainenkaan", Deliah tuhahti siihen. "Enkä dissannut ketään... Sanoin vaan totuuden. Eikö heitä kannattaisi ensin testata jotenkin?" Deliah jatkoi. "Ei ketään meistäkään ole testautettu", sanoin tälle. "Niin, koska se ei ollut tarpeen... Suurimmasta osasta näki jo ulkonäön perusteella, että he ovat yliluonnollisia", Deliah sanoi. Kuinka vaan.

Joka tapauksessa nämä kaksi eivät tulleet tappelemaan kanssamme. "Se on hyvä, koska tänään on tapeltu jo ihan tarpeeksi Haurunkin kanssa", sanahdan siihen. Siitä puheenollen, olikohan Hauru taas mennyt kylpyhuoneeseen lukkojensa taakse? Kamanosuke ei kuitenkaan tiennyt mitään Noesta tai Asamihimestä, koska ei ollut mennyt heidän kanssaan. "Ainakin lähdit heidän kanssaan, mutta selvä. Kunhan vaan kysyin. Ei siitä nyt tarvitse ärhennellä noin", vastaan punapäälle.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
16:31
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
NOKI

Paniikki tuntui kyllä melkoiselta, mutta enhän ollutkaan koskaan ollut vangittuna yhtään mihinkään. En ollut koskaan jäänyt kiinni mistään enkä peikkojen puolella ollut koskaan epäonnistunut tällä tavalla. Jatkoin myöskin lattialla makailua, koska en juuri tällä hetkellä muutakaan osannut, mutta tässä tämä nyt oli? Asamihime ei siis ainakaan ollut vankina, koska vartijat olivat vaan puhuneet yhdestä vangista. Siis minun lisäkseni yhdestä ja tuossa oli yksi, joten hänen oli pakko olla se yksi vanki minun lisäksi. Tämä ei kuitenkaan puhunut mitään. Hän vaan istui selkä seinää vasten, kun ei muutakaan voinut sen takia, koska kädet oli kahlittu kiinni seinään pään yläpuolelle. Melko epämukavan näköinen asento, mutta ei omanikaan ollut kehuttava. Hän sentää näki ja pysyi puhumaan halutessaan ellei ollut kuollut. Minä taas en puhuisi niin kauaa ennen kuin saisin suukapulan pois, mutta en käteni olivat kiinni selän takana tiukassa paketissa, joten en saanut sitä pois.

Ei matkan kuitenkaan ollut tarkoitus näin mennä. Minun piti saada tietoa valloitusta varten, mutta onnistuin saamaan itseni vaan vangiksi. Olen toteellinen luuseri ja saamaton raukka. Miksi Kamanosuke pyysi totuutta anteeksi? Halusin kuitenkin ulos täältä. En halunnut päätyä minkään shogun tyypin käsiin. En ollut kyllä varma, että mikä se shogunkaan on, mutta ihan sama. Joku paha se kuitenkin varmasti on ja en halunnut edes tietää, että mikä siellä shogunin luona odotti. Tosin minulla ei varmaan ollut muitamaan vaihtoehtoja. Mutta onneksi Asamihime kuitenkin on vielä vapaa. Täytyi vaan toivoa, että he saisivat valloitettua tämän linnan ennen kuin joutuisin sinne shogunin luo. Se on varmaan ainoa keino vapautua täältä.

Mutta ei tässä auta kyllä muu kun vaan odottaa varmaankin ihmettä. Huokaan hiljaa ja suljen lopulta suklaanruskeat, suuret, melkein pyöreän malliset silmäni. Tosin ihmettä ei tarvinnut odottaa kauaa, koska pian tuttu ääni kysyi, että miten jouduin tänne ja olenko kunnossa. Suukapulakin otettiin pois, joten puhuminenkin onnistui jälleen. Käänsin katseeni joka tapauksessa tähän paikalle tulleeseen ja kyseessä tosiaan oli Asamihime. "Epäonnistuin... Ei minusta ole tähän... En ole koskaan ollut näin isossa rakennuksessa... Luulin onnistuvani, mutta sitten joku päällikkö sai minut kiinni, koska olin väärällä alueella eikä sinne saa mennä vartijoita ja sitten sinne tuli lisää vartijoita ja lopulta hämäysloitsukin petti ja sitten vartijoita oli jo liikaa... Ja sitten jouduin tänne", vastaan ensimmäiseen kysymykseen selvästi pettyneenä itseeni. En kuitenkaan osannut vastata kuntoani koskevaan kysymykseen, mutta vastaus varmasti oli kielteinen, koska olin sen verran paniikissa edelleenkin tapahtuneesta. "Haluan vaan pois täältä", kuiskaan hiljaa maaten kyllä edelleenkin lattialla vatsallani käden selkäni taakse kahlittuna. Sen verran kuitenkin huomasin, että seinään kiinni laitettu näytti myöskin kiinnostuneen keskustelustamme kun oli kääntänyt katsettaan meihin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.02.2016
17:22
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
YUKIMURA

Yukimuralle selvisi, että tämän porukan luottamuksen saaminen ei ollut helppo homma. Miekkamies ei näyttänyt luottavan heihin tippaakaan kaikista Yukimuran selittelyistä huolimatta. Hän oli sitä mieltä, että Yukimura ja Rokuro voisivat silti yrittää jotakin puheistaan huolimatta. Neitonen myönsi kuitenkin, että edes he eivät voineet oikein luottaa toisiinsa, kerta yksi porukasta oli heidät jo pettänyt. ”Siinä tapauksessa on ymmärrettävää, että olette varovaisia, typeräähän se olisi luottaa kehen tahansa, mutta on myös tyhmää tuomita ilman mitään todisteita. Senhän takia ihmiset ovat päässeet niskan päälle, koska me emme kykene luottamaan toisiimme ja vain petämme toisiamme. Ettekö te juuri siksi ole isommassa porukassa? Koska yksin ei ole mahdollista selviytyä enää, kun tilanne on mennyt näin pahaksi? Me olemme samassa tilanteessa, ei ole mitään mieltä alkaa pettämään toisiamme, siksi otimme riskin ja tulimme, yhdessä meillä on jokin mahdollisuus selvitä vaikeiden aikojen yli.” Yukimura sanoi vielä, koska pakkohan heillä oli olla tekeillä jotakin, ei näin suuri joukko yliluonnollisia kerääntynyt yhteen muuten vain.

Kaunis neito esitti sitten osaavansa itsekin kontrolloida vettä, mutta jää oli enemmän hänen alaansa. Neito puolestaan oli jäänhaltija ja nimeltään Aisu. Yukimura alkoi saada Aisua ainakin hieman kannalleen, mutta muut vaikuttivat vastahakoisilta luottamaan. Kalaolento nuhteli Aisua sinisilmäisyydestä ja siinä syntyi hieman sanaharkkaa. Sitten puhuttiin jo jostain testaamisesta. Huonompi juttu, Yukimuraa ei oikein innostanut mikään testaus. Aisu ihmetteli sitä, kerta eivät he toisiaankaan olleet testanneet. Ilmeisesti sitten ihmismäinen ulkonäkö oli tässä kohtaa epäedullinen, kun piti vakuuttaa, ettei ollut ihminen. Muuten se oli kätevä, ihmisten kanssa pärjäsi melko mutkattomasti kun he luulivat, että olivat tekemisissä ihmisen kanssa. ”Olkoon, jos testi on välttämätön luottamuksen suhteen. Millaisestahan testistä mahtaa olla kyse?” Yukimura vastasi sitten, kerta ei tästä asiasta näemmä puhumalla päästy pitkälle, kai sitten olisi pakko suostua testattavaksi, vaikka ei se häntä miellyttänyt.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.02.2016
17:31
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ASAMIHIME

Noki parka, hän pelkäsi selvästi ja oli ihan maassa kiinni jäämisensä vuoksi. Hän oli siis mennyt jollekin väärälle alueelle ja saanut vartijat kimppuunsa ja sitten suojaus oli pettänyt ja hän oli joutunut vangiksi. Voi pientä… Lisäksi hän kuiskasi hiljaa haluavansa pois. Asamihime silitti rauhoittavasti Noen hiuksia. ”Ei se mitään, pääasia, että olet hengissä.” Hän sanoi rauhallisesti. ”En voi auttaa sinua vielä pakoon, valitettavasti, se voisi hankaloittaa suunnitelmia. Mutta älä huoli, pääset kyllä pois. Menen kertomaan muille mitä on tapahtunut, keksimme kyllä keinon saada sinut vapaaksi. Tsukihiko tulee viimeistään illalla kertomaan toimintasuunnitelman sinulle. Koeta kestää sen aikaa.” Asamihime sanoi, ehkä he onnistuisivat hyökkäämään jo tänä yönä ja vapauttamaan Noen samalla, olisi kurja, jos tämä joutuisi virumaan moisessa paikassa pitkään. ”Saitko sisäpuolelta selville jotain oleellista?” Asamihime kysyi vielä, jos Noki olisi huomannut jotain, mistä olisi apua suunnittelussa.

Vastaa tähän
Nimi: deviant
Lähetetty: 03.02.2016
17:54
Otsikko: RP. Yliluonnolliset vastaan ihmiset A/M
ROKURO

Muut eivät selvästikään oikein luottaneet meihin, mutta ei se nyt oikeastaan ollut yllätyskään. Aiheesta syntyi joku melkoisen moinen riita kaikenlaisien asioiden suhteen ja lopulta selvisi, että tällä kyseisellä porukalla oli myöskin ryhmän sisäisiä luottamusongelmia, koska yksi oli heidät jo pettänyt. Tiedä sitten, että mikä mahtoi olla siihenkin syynä. Erimielisyydet varmaankin, koska täällä oltiin aika helposti kenen tahansa kanssa napit vastakkain. Yukimura sanoi siitä luottamusongelmasta seuraavaksi, että siinä tapauksessa varmaankin oli hyvä olla varovainen ja typeräähän se olisi luottaa kaikkiin vastaantulijiin. Olihan se totta, mutta ei tässäkään ollut järkeä. Yukimura sanoikin siitä, että on tyhmää tuomita ketään ilman todisteita. "Niinhän se onkin", nainen nimeltään Aisu myönsi siihen. Ja tämä olikin ainut, jonka nimen me nyt tiesimme. Muut kun eivät olleet nimeään kertonut. "Joten sinäkin voisit antaa heidän olla, Deliah", Aisu jatkoi. "Miten niin antaa olla? En ole tehnyt mitään väärää... En vaan luota jokaiseen heti kättelyssä. Mutta en ole tuominnutkaan ketään vielä mihinkään", tämä kaiketi Deliah vastasi.

Yukimura otti myös puheeksi sen yleisen luottamusongelman yliluonnollisten välillä, koska senhän takia ihmiset ovat päässeet niskan päälle. Kyseli tämä myöskin, että eivätkö he olleet ihmisten voittamiseksi juurikin kokoontuneet yhteen. "Itse asiassa kyllä", Aisu vastasi siihen. Joka tapauksessa meillä olisi vaan yhdessä jonkunlaiset mahdollisuudet. "Sekin on totta", nainen myönsi. Mutta oli miten oli, se Deliah ei ainakaan näyttänyt luottavan vieläkään. Aisu oli ainut, joka luotti jo jotenkin. Ja tästä ongelmasta pääsimmekin aina siihen, että Yukimura päätti hyväksyä Deliahin vaatiman testin ja sitten tämä uteli, että millainen testi mahtoi olla kyseessä. Seisoin edelleenkin hiljaa samalla paikallani, koska Yukimura kuitenkin hoiti puhumisen, niin mitä turhia vaivautua?

"Ei teidän tarvitse mitään testejä tehdä", Aisu totesi siihen. "Mitä? Miksi ei muka? Luotatko muka oikeasti heihin tuosta noin vaan? He voivat olla ihmisiä. He varjostivat Kamanosukea. Jo se tekee heistä epäluottavaa porukkaa, joten kyllä he ainakin yhden testin saavat tehdä. Ei siihen paljoa vaadita kuitenkaan", Deliah niminen suomutyyppi sanoi tähän. "Olkoot sitten, jos haluat välttämättä teettää jotain typeriä testejä", Aisu huokaisi ja pyöräytti samalla silmiään. Sitten Deliah kääntyi meidän puoleen ja tuli hieman lähemmäksi. "Teidän pitää vaan näyttää hieman voimianne. Ei siihen muuta tarvita. Ihmiset eivät osaa yliluonnollisia kykyjä. Jos kieltäydytte, olette todennäköisesti ihmisiä tai muuten vaan hämärää porukkaa tai hemmetin tyhmiä. No, miten on?" Deliah selitti homman nimen. En vieläkään vastannut mitään, koska tämä kuitenkin oli Yukimuran päätös tulla tänne, niin hän saisi hoitaa asian.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!


 

©2017 Mahti roolipelit - suntuubi.com